Kirjoittajan arkistot:Suvi

Uutisvuoksi – lehden kysymykset kaupunginvaltuuston jäsenille joulukuussa 2023

Uutisvuoksi lähetti meille Imatran kaupunginvaltuutetuille kysymyksiä ennen joulua. Kysymykset olivat hyviä ja haluankin siksi julkaista omat vastaukseni niistä kiinnostuneille ihan kokonaisuudessaan.

Alla kysymykset vastauksineen:

  1. Onko Venäjä uhka Imatralle ja imatralaisille?

Mielestäni Venäjään on hyvä suhtautua samalla tavalla kuin aiemminkin olemme suhtautuneet. Tällä hetkellä elän itse turvallisin mielin Imatralla.

  1. Oletko tyytyväinen Imatran kaupungin toimiin vaikeutuneessa toimintaympäristössä? Kerro esimerkki ja perustele.

Kaupunki ja me päättäjät teemme parhaamme tässä haastavassa tilanteessa ja siksi voin olla ihan tyytyväinen siihen mitä on tehty. Esimerkiksi päätökset Imatran Kylpylän osalta olivat tässä tilanteessa oikeat, kun valittavana oli käytännössä vain huono ja vielä huonompi vaihtoehto. Itse näen, että valitsimme sen vähemmän huonon vaihtoehdon, kun katsotaan asiaa eri näkökulmista.

  1. Kerro konkreettisesti mistä voidaan tarvittaessa säästää rahoituksen niukentuessa, ja mistä ei missään nimessä saa säästää?

Käytännössä säästöjä on pakko hakea karsimalla niistä asioista, jotka eivät ole lakisääteisiä. Jos rahaa ei ole, on esimerkiksi pakko jättää rakentamatta uusi urheilutalo, sillä meillä on kuitenkin täällä jo olemassa oleva urheilutalo, vaikka siinä onkin omat puutteensa ja ongelmansa. Sama koskee myös uimahallia. Ylipäätään tässä tilanteessa pitää todella tarkasti pohtia sitä, mitä on mahdollista ja kannattavaa rakentaa.

Itselleni kirjaston palvelut ovat asia, josta en lähtisi enää säästämään yhtään, sillä se palvelee kaikkia tasapuolisesti, ilmaiseksi ja monipuolisesti. Kirjasto ja etenkin pääkirjasto antaa kaikille mm. mahdollisuuden lainata kirjoja, lehtiä, musiikkia ja elokuvia, käyttää tietokonetta, tulostaa, kopioida ja skannata, käyttää digipajan palveluita, tehdä etätöitä ja ihan vaan vaikka viettää ilmaiseksi aikaa ystävien kanssa rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä. Vaikka olisi ihan varaton, kirjaston avulla saa elämään paljon hyviä ja tarpeellisia asioita, jotka muuten olisivat saavuttamattomissa. Mielestäni kirjaston palvelut ovat tasapuolisin palvelu, jonka kuntalaisille voi antaa, sillä ne ovat oikeasti ihan kaikille tarjolla ikään tai varallisuuteen katsomatta.

  1. Tarvitseeko Imatra Mitraa, IBC:tä, Kipaa ja kaikkia muitakin tytäryhtiöitään? Jos konsernirakenne on mielestäsi liian raskas, kerro miten uudistaisit sitä?

Konsernirakennetta on ehdottomasti syytä tutkia tarkasti ja sitä voidaan varmasti myös selkeyttää. Jos laki sallii ja se on käytännössä järkevää, silloin yhtiöitä kannattaa yhdistää tai toimintoja siirtää takaisin suoraan kaupungin alaisuuteen.

  1. Asteikolla 4­­-10, miten vahva on luottamuksesi kaupungin ja sen tytäryhtiöiden johtoon?

Tähän kysymykseen ei voi vastata, koska ensinnäkin kaupungin johto ja tytäryhtiöiden johto ovat kaksi eri asiaa. Ja tarkoitetaanko kaupungin johdolla tässä nyt viranhaltijoita vai poliittista johtoa?

Lisäksi tytäryhtiöillä on jokaisella omat hallituksensa ja niiden lisäksi mm. toimitusjohtajat ja käytännön johtotehtäviä tekevät henkilönsä, joten yhdellä numerolla ei mitenkään voi antaa arvosanaa näille kaikille.

  1. Tarvitaanko rantatontteja?

Hosseinlahden ja Lempukan alueelle niitä ei ainakaan tarvita yhtään ainoaa kappaletta, vaan alue on säilytettävä virkistysalueena ja ilman mitään rakentamisen reservialuemerkintöjä.

Ja muuallekin niitä voidaan mielestäni harkita vain silloin, jos ne sijaitsevat valmiin infran alueella eivätkä ne uhkaa luonto-, matkailu- tai virkistysarvoiltaan tärkeitä alueita.

  1. Seisotko Erä- ja luontokulttuurimuseon takana?

Kyllä. Olisi pieni lottovoitto Imatralle saada tänne samanlaisia mahdollisuuksia sisällään pitävä museo kuin esimerkiksi Kotkan merikeskus Vellamo on. Kaikki, millä saamme tänne matkailijoita, on ehdottomasti kannatettavaa ja sen takana kannattaa seistä.

  1. Pitäisikö Saimaankaupunki kaivaa naftaliinista?

Ei. Mutta kaikkea yhteistyötä alueen kaikkien kuntien kanssa on syytä lisätä.

  1. Oletko tyytyväinen päätöksentekokulttuuriin? Jos näet siinä ongelmia, mitä ne mahdollisesti ovat?

Olen tyytyväinen, vaikka tiettyjä haasteita onkin olemassa. Tiedonkulku ei ihan aina ole täysin sujuvaa, etenkin rivivaltuutetun näkökulmasta katsottuna. Sitä toki koko ajan pyritään myös parantamaan.

Lisäksi olen hieman huolissani siitä, huomioidaanko kuntalaisten antamaa palautetta riittävästi. Mielestäni kunnan tulee kuunnella sen asukkaita, etenkin jos palautetta ollaan vielä nimenomaisesti pyydetty. Voisimme myös ylipäätään pyrkiä vielä lisäämään kuntalaisten sekä yhteisöjen vaikuttamismahdollisuuksia päätöksiin.

  1. Miten nostaisit Imatran jaloilleen?

Panostamalla matkailuun ja etenkin luontomatkailuun. Meillä on täällä valmiina kolme upeaa vesistöä: Saimaa, Vuoksi ja Immalanjärvi sekä metsää ja muuta luontoa, jotka voivat tuoda meille matkailijoita niin kotimaasta kuin ympäri maailmaakin. Meidän pitäisi vain saada heille tieto siitä mitä täällä on tarjolla ja toki myös panostaa siihen, että matkailijoita palvelevat yritykset sekä yhteisöt voivat kehittää palvelujaan.

Kulttuuri- ja liikuntamatkailu kulkevat myös hyvin käsi kädessä luontomatkailun kanssa, joten myös niihin tulisi edelleen panostaa luontomatkailun lisäksi, erilaisia tapahtumia unohtamatta.

Reservialue EI ole sama asia kuin luonnonsuojelu- tai virkistysalue

28.5.2021 olen ajatellut seuraavalla tavalla – ja näin ajattelen edelleen:
”Kunnan tulee kuunnella sen asukkaiden toiveita. Ja monien Imatralaisten toive on säilyttää Hosseinlahden ja Lempukan virkistysalueet sellaisina kuin ne ovat.

Imatralla on useita kauniita virkistys- ja ulkoilualueita, joista yksi hienoimmista sijaitsee juuri Saimaan rannalla Hosseinlahden ja Lempukan alueella. Alueella on paljon luontoarvoja ja se on myös Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualue, jossa voi nauttia metsäluonnosta kävellen, juosten ja pyöräillen. Metsässä käydään myös sienessä ja marjassa.

Minulle tärkeä asia päättäjänä on ollut Saimaan rantojen virkistysalueiden säilyttäminen Imatran alueella niin, että samalla turvataan luonnon monimuotoisuus ja huomioidaan muutenkin alueiden luontoarvot. Olen pyrkinyt tekemään kaikkeni sen eteen ja näin tulen toimimaan myös jatkossa, mikäli tulen valituksi kaupunginvaltuustoon tai muihin luottamustehtäviin. Ehdottomasti olen sitä vastaan, että Hosseinlahden ja Lempukan alue kaavoitettaisiin rantatonteiksi.

Imatran rantojen ja virkistysalueiden kohtalo päätetään seuraavalla valtuustokaudella. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, ketkä päätöksiä tekevät.”

Uutisvuoksi kertoi 7.11.2023 artikkelissaan (vain tilaajille) siitä, miten Lempukan ja Hossukan alueet varattaisiin uudessa yleiskaavaesityksessä ”asumisen reservialueeksi”. Tuo reservialue otettaisiin käyttöön sitten, kun muut alueet on ensin rakennettu. Tätä pidetään jonkinlaisena kompromissina ja sen sanotaan turvaavan alueen säilymisen virkistysalueena.

Minä en näe tätä reservialuemerkintää hyvänä, etenkin kun alue voitaisiin turvata tekemällä siitä reilusti virkistysalue (tai mieluiten luonnonsuojelualue). Samalla kunnioitettaisiin kuntalaisten toiveita ja alueen kaavoituksesta annettuja palautteita.

Jos tulevassa yleiskaavaesityksessä alueelle ehdotetaan reservialuemerkintää, minä en sitä hyväksy enkä kannata. Eikä minun mieleni tästä muutu.

Suvi Rautsiala puhumassa kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Imatran ilmastotoimenpiteiden vuosikellon raportti 2022 ja vuosikello 2023

Maanantaina 23.1.2023 Imatran kaupunginvaltuustolle esiteltiin vuoden 2022 ilmastotoimenpiteiden raportti sekä suunnitelma vuodelle 2023. Mukana oli monenlaisia toimenpiteitä, mutta nostan esille yhden itselleni tärkeimmistä. Dokumentin sivulla 9 (Kaupunkikehityksen toimenpiteet) sanottiin seuraavaa otsikon Toimenpiteiden tila joulukuussa 2022 – alla:

1121 Lempukka-Hosseinlahden asemakaavatyötä ei aloiteta eikä sitä lisätä
vuosien 2022–2024 kaavoitusohjelmaan.

Eli nyt on huomattu, että ei ole järkevää myöskään ilmastotyön näkökulmasta lähteä laajentamaan asemakaavaa tuolle alueelle. Kaupunkia tuleekin päinvastoin tiivistää, jotta voimme vähentää liikenteen aiheuttamia päästöjä ja sitä kautta pyrkiä paremmin saavuttamaan tavoitteemme hiilineutraalista Imatrasta vuonna 2030. Liikenne kun on edelleen kaupunkimme suurimpia päästöjen aiheuttajia.
”Imatran KHK-päästöt vuonna 2020 olivat 110,8 ktCO2e, jotka aiheutuivat liikenteestä (35 %), rakennusten lämmityksestä (29 %) kulutussähköstä (10 %), jätteiden käsittelystä (6 %), työkoneista (6 %), F-kaasuista (6 %), teollisuudesta (4 %) ja maataloudesta (3 %).”

Voit lukea raportin/suunnitelman kokonaisuudessaan täältä: Imatran ilmasto- toimenpiteiden vuosikello – Vuosiraportti joulukuu 2022 ja suunnitelma 2023

Artikkelin alkuperäinen kuva on kuvankaappaus Imatran kaupungin tekemästä valtuuston kokouksen livelähetyksestä. Kuva on otettu kohdasta, jossa pidän puheenvuoron liittyen tähän aiheeseen. Puheenvuoroni alkaa tallenteessa kohdassa 52.19. Tallenne löytyy Imatran kaupungin YouTube-kanavalta kohdasta Live niin kauan kuin se on katsottavissa: Imatran kaupungin YouTube Live Streams

Miksi lähdin seurakuntavaaliehdokkaaksi

Moni varmasti on jo huomannut ja tietää, että luontoasiat ovat minulle tärkeitä. Olin kirkkovaltuuston jäsen kaudella 2015-2018 ja yritin silloin vielä viimeisenä asiana vaikuttaa seurakunnan omistaman Oritsaaren metsän hakkuisiin siinä kuitenkaan onnistumatta. (Aivan, seurakunta on myös maan- ja metsänomistaja, vaikka sitä harvemmin tulee ajatelleeksi.)

Päätin lähteä jälleen ehdokkaaksi, koska nyt on olemassa ryhmä, jonka vaaliohjelmaan kuuluvat myös luonnon (ja ylipäätään luomakunnan) varjeleminen sekä mm. kirkon ympäristödiplomin hankinnan edistäminen. Koen, että tässä ryhmässä voin viedä eteenpäin niitä asioita, joihin haluan vaikuttaa kaikkialla.

Monimuotoisuuden vaaliminen ja sen säilymisestä huolehtiminen on tärkeää luonnossa, mutta myös ihmistenkin keskuudessa. Minä haluaisin, että seurakunta olisi paikka jossa jokainen saa olla sellainen kuin on ja jossa saa tuntea olevansa hyväksytty myös juuri sellaisena kuin on. Kirkon on oltava kaikenlaisten ihmisten kirkko ja heidän äänensä on myös kuuluttava ja toiveet otettava oikeasti huomioon.

Kuten kunnan päätöksenteossakin, seurakunnan päättäjien on osattava katsoa asioita erilaisten ihmisten silmin. Päättäjän on pidettävä huolta myös siitä, että vähemmistöjen ja heikoimpien ääni kuuluu päätöksenteossa.

Jos tulen valituksi seurakunnan luottamustehtävään, teen parhaani siinä, että puolustan luontoa ja heitä, jotka eivät kuulu enemmistöön. Monimuotoinen luonto kestää paremmin muutokset ja se myös sopeutuu niihin paremmin kuin yksipuolinen luonto. Uskon, että ihmisten ja seurakunnan kohdalla on sama tilanne. Monimuotoinen seurakunta kestää ja sopeutuu maailman muutoksiin paremmin.

Seurakuntavaaleilla on myös vaalikone, jonka avulla voit etsiä omaa ehdokastasi. Vaalikoneen osoite on: https://www.seurakuntavaalit.fi/vaalikone

Suvi Rautsiala, seurakuntavaaliehdokas nro 16

(Kirjoitus on julkaistu myös Facebook- ja Instagramtileilläni 14.10.2022.)

Aloite kunnallisten luontopäiväkotien perustamisesta

Teimme maanantaina 12.9.2022 Krista Nordbergin kanssa valtuustoaloitteen kunnallisten luontopäiväkotien perustamisesta Imatralle.

Idea alkoi muodostua mielessäni sen jälkeen, kun Etelä-Karjalan liiton ympäristökoordinaattori Laura Blomqvist kertoi millaisia positiivisia asioita lapset kokevat luontopäiväkodeissa ja kuinka luonnossa oleskelu vaikuttaa myös heidän terveyteensä. Krista puolestaan innostui aiheesta heti kun nostin sen keskusteluun ja toi esille lisää asioita ja hyviä näkökulmia. Kaiken tämän lopputulema oli sitten tämä aloite.

Itse toivon kovasti, että tämä toteutettaisiin, sillä samalla kun se on konkreettinen teko lasten terveyden puolesta, olisi se myös teko Imatran vetovoimaisuuden puolesta. Luontopäiväkodit ovat monilla paikkakunnilla niin suosittuja, että niihin joudutaan jopa jonottamaan. Jos meillä olisi yksi tai useampia tällaisia päiväkoteja (ja mahdollisesti myös perhepäivähoitopaikkoja), Imatra varmasti näyttäytyisi entistä kiinnostavampana vaihtoehtona etenkin lapsiperheille muuttaa tänne asumaan.

Voit lukea aloitteen sisällön kokonaisuudessaan tästä alta:

Kunnallisten luontopäiväkotien perustaminen Imatralle

Tiivistelmä aloitteesta

Luonnossa oleilulla ja luontoaltistuksella on monia terveysvaikutuksia leikki-ikäisiin lapsiin. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että vähintään yksi Imatran kunnallisista päiväkodeista
muutetaan luontopäiväkodiksi, jossa toimitaan esimerkiksi Luonnossa kotonaan – konseptin mukaisesti. Samalla tulee selvittää, onko kaikista Imatran kunnallisista päiväkodeista mahdollista päivittää luontopäiväkoteja jollakin aikavälillä. Luontopäiväkoti edistäisi lasten hyvinvointia monella tavalla ja voisi osaltaan olla ennaltaehkäisemässä tulevaisuuden nuorten pahoinvointia sekä sen tuomia lieveilmiöitä ja myös lisätä kaupunkimme houkuttelevuutta asuinkuntana lapsiperheiden keskuudessa. Meillä tehdään jo nyt moni asia Luonnossa kotonaan -kriteerien mukaisesti, ja status olisikin mahtava lisäviesti siitä, että lapset ja nuoret ovat meillä Imatralla tärkeitä.

Aloitteen sisältö

LASTEN TERVEYS
Luonnossa liikkuessa altistutaan monipuolisemmalle mikrobistolle kuin pelkässä kaupunkiympäristössä, jolloin immuunijärjestelmä kehittyy kaupunkiympäristöön verraten paremmin. Tämä taas vaikuttaa laajasti lasten kokonaisvaltaiseen terveyteen ja sen osa-alueisiin ennaltaehkäisten ongelmien syntyä niin fyysisessä kuin psyykkisessäkin voinnissa; luonnossa oleilu esimerkiksi vähentää stressiä.
Lisäksi luonnossa liikkuminen sekä luonnonmateriaaleilla leikkiminen tukee lasten motorista, kognitiivista sekä sosiaalista kehitystä. Myös immuniteetti paranee, joka taas ehkäisee riskiä sairastua infektiotauteihin. Kunnallisten päiväkotien muuttaminen luontopäiväkodeiksi, joissa luonnossa oleilulla on nykyistä suurempi rooli, edistäisi imatralaisten lasten terveyttä ja hyvinvointia ja ennaltaehkäisisi pahoinvointia.

ELINVOIMA JA VETOVOIMATEKIJÄ
Luontopäiväkodit olisivat myös elinvoimaa edistävä teko, sillä luontopäiväkodit kasvattavat jatkuvasti suosiotaan ja joissakin kunnissa niihin päästäkseen joutuu jonottamaan. Jos Imatra pystyisi tarjoamaan ainakin yhden kunnallisen luontopäiväkodin (mieluiten useamman) tai vähintään yhden luontopäiväkotiryhmän jokaisessa päiväkodissa, se edistäisi kunnan vetovoimaa lapsiperheiden keskuudessa ja voisi osaltaan lisätä perheiden muuttohalukkuutta Imatralle. Luontopäiväkoti olisi loistava lisä kaupunkimme tarjontaan, jossa lapsille ja nuorille on jo kouluverkkouudistuksella tehty terveet koulut. Lisäksi luontopäiväkoti sopii kaupungin moniin tavoitteisiin, kuten strategisiin tavoitteisiimme olla lapsiystävällinen kunta, sekä tavoitteeseemme saavuttaa Unicefin lapsimyönteinen kunta – status. Se tukee myös loistavasti tulevaa erä- ja luontokulttuurimuseota ja tarjoaa mahtavan yhteistyön mahdollisuuden.

ILMASTOTEKO
Imatra pyrkii olemaan hiilineutraali vuonna 2030. Tätä varten toteutetaan erilaisia ilmastotekoja ja – mittareita, joista yksi on ympäristökasvatus, jota toteutetaan myös varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa jo nyt. Tälläkin hetkellä Imatralla siis toteutetaan päiväkodeissa erilaisia ympäristöön ja luontoon liittyviä toimintoja, joten siirtymistä luontopäiväkodiksi ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä. Päiväkotien muuttaminen luontopäiväkodeiksi olisi yksi uusi keino toteuttaa hiilineutraalisuuden tavoitteita etenkin, jos otetaan käyttöön Luonnossa kotonaan -konsepti, jossa jo lähtökohtaisesti vaalitaan kestävän elämäntavan arvoja. Luontopäiväkodeissa myös ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen liittyvä kasvatus tapahtuu luontevasti osana päivittäisiä toimintoja.

YHTEISTYÖ ERÄ- JA LUONTOKULTTUURIMUSEON KANSSA
Imatralle ollaan perustamassa erä- ja luontokulttuurimuseota, jonka eräs yhteiskunnallinen tarkoitus on kutsua ihmisiä löytämään ja luomaan yli sukupolvien kantavaa luontosuhdetta. Imatra on viimeistään museon myötä kaupunki, jolle erä- ja luontokulttuuri on tärkeä asia ja näin ollen olisi luontevaa, että kaupunki tekisi myös omia toimia edistääkseen museon tarkoitusta. Luontopäiväkodeissa lapsille muodostuisi jo pienestä pitäen vahva suhde luontoon ja samalla tuettaisiin myös koko perheen
luontosuhteen muodostumista ja vahvistumista. Museo voisi toimia myös hyvänä lisänä päiväkotien
ympäristökasvatusta, kun sen lapsille suunnattuja sisältöjä voitaisiin hyödyntää osana toimintaa.

Luonnossa kotonaan -toimipaikka voi olla myös perhepäivähoitaja tai koululaisten iltapäivätoiminta tai myös pelkkä yksi ryhmä esimerkiksi jokaisessa päiväkodissa. Nämä mahdollisuudet on hyvä ottaa
huomioon ja mikäli päädymme hakemaan mukaan toimintaan, olisi mielestämme hyvä selvittää myös yksittäisten perhepäivähoitajien halukkuus liittyä mukaan malliin.

Lopuksi haluamme huomauttaa, että on mahdollista myös muuttaa Imatran päiväkodeista luontopainotteisia päiväkoteja ilman Luontoon kotonaan -statusta, mikäli statuksen hankkiminen ei jostakin syystä olisi mahdollista. Tästä esimerkkinä Pilke luontopäiväkoti Kuutti Lappeenrannassa
(https://www.pilkepaivakodit.fi/paivakotien-painotteisuudet/luonto/?gclid=EAIaIQobChMIgK_81OKM-
gIVsAV7Ch066wZrEAAYASABEgJgEPD_BwE
).

Ehdotamme, että selvityksessä pidetään esillä sekä Suomen Ladun Luontoon kotonaan -vaihtoehto että myös vaihtoehto luontopainotteisen päiväkodin mallista, jota Pilke toteuttaa osassa päiväkodeistaan (https://www.pilkepaivakodit.fi/paivakotien-painotteisuudet/luonto/?gclid=EAIaIQobChMIgK_81OKM-
gIVsAV7Ch066wZrEAAYASABEgJgEPD_BwE
).

LÄHTEET:
Sini Laine ja Mona Rechardt
Luonnon vaikutukset leikki-ikäisten lasten terveyteen
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/505882/Laine_Sini_Rechardt_Mona.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Luonnossa kotonaan – konsepti
https://www.luonnossakotonaan.fi

Luonnossa kotonaan -kriteerit
https://www.suomenlatu.fi/media/lk-ydinajatus-ja-kriteerit-2018.pdf

Luonnossa kotonaan -toimipaikkamaksut
https://www.suomenlatu.fi/media/toimipaikkamaksut-2018.pdf

Imatran yleiskaavaluonnos 2040

Imatran kaupunki on julkaissut yleiskaavaluonnoksen, johon voi tutustua täällä: Yleiskaava 2040. Itselleni siinä tärkein alue on koko ajan ollut Lempukan ja Hosseinlahden alue rantoineen ja metsineen. Nyt julkaistu luonnos on hurjaa katsottavaa niiden osalta. Koko alue on kaavoitettu rakentamiselle ja vain pieni kaistale rannassa on merkitty virkistysalueeksi. Eikä koko matkalta edes sitäkään, vaan osa rannastakin on merkitty rakentamisen sallivaksi. Tontteja alueelle on suunniteltu 40 – 45, joista osa voisi olla omarantaisia.

Lempukan ja Hosseinlahden osalta tässä kaavaluonnoksessa on todella monta asiaa, joita ei ole otettu huomioon kuten olisi pitänyt:

1. Yleiskaavaluonnos ei huomioi voimassa olevaa maakuntakaavaa.

Tällä hetkellä vielä voimassa oleva Etelä-Karjalan maakuntakaava (2011) määrittelee Hosseinlahden ja Lempukan ranta-alueet virkistys- ja ulkoilualueeksi. Nyt yleiskaavaluonnoksessa osa tästä rannasta ei pidä sisällään ollenkaan tällaista aluetta ja niissäkin kohdissa, joissa sitä on vähän olemassa, alue on pienempi kuin maakuntakaavassa.

Maakuntakaava on kuitenkin alueen ylin ohjaava kaava, josta seuraava alempi taso on kunnan yleiskaava. Se tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa.

Maakuntakaavan osalta kannattaa myös huomioida se, että sitä päivitetään parhaillaan. Tämän päivityksen aikataulun mukaan alustava kaavaluonnos julkaistaan vielä tämän vuoden eli 2022 aikana ja kaavaluonnos vuoden 2023 aikana. (Lähde: Maakuntakaava 2040)

Mitä jos nyt laadimme ja hyväksymme Imatralle yleiskaavan, joka tulee olemaan vastoin tuota uutta maakuntakaavaa? Eikö nyt olisi ehdottomasti järkevämpää odottaa edes tulevan maakuntakaavan alustava kaavaluonnos esille, jotta voimme huomioida siinä olevat asiat omassa yleiskaavassamme?

2. Luontoselvityksen tuloksia ei ole otettu huomioon Lempukan ja Hosseinlahden osalta.

Kaavoitusta varten alueella on tehty erilaisia selvityksiä, joista yksi on Luontoselvitys 2021. Tuon selvityksen liitteessä yksi on kerrottu selvitysalueella havaitut lintulajit. Näitä lajeja ovat olleet mm.

  • Erittäin uhanalainen hömötiainen (!)
  • Vaarantuneet haarapääsky, harmaalokki, naurulokki, töyhtötiainen
  • Lintudirektiivin I-liitteen kalatiira, kuikka, pikkusieppo ja teeri!
  • Silmälläpidettäviä härkälintu, isokoskelo, närhi, tukkakoskelo ja västäräkki

Jo yksistään tuon erittäin uhanalaiseksi luokitellun hömötiaisen esiintymisen pitäisi vaikuttaa niin, ettei aluetta kaavoiteta rakentamista sallivaksi vaan se tulisi ennemmin suojella. Myös Lintudirektiivin I – liitteen linnuista sanotaan seuraavaa:

”Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien lintulajien suojelua EU:ssa. Sen tavoitteena on lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, lajien hoitaminen ja sääntely sekä antaa säännökset lajien hyödyntämisestä. Suojelu kattaa linnut, niiden munat, pesät sekä elinympäristöt.”

” Lintudirektiivin I-liite: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000 -alueverkosto).”

Lisäksi alueella vuonna 2021 tehty liito-oravaselvitys oli tehty väärään vuodenaikaan eikä siksi välttämättä anna oikeaa kuvaa tilanteesta. Oikea aika kartoitukselle olisi maalis-huhtikuussa eikä toukokuun alussa, kuten nyt on tehty. Alueella on myös aiemmin tehty havaintoja liito-oravasta.

Luontoselvityksiä ei kaavoitettaessa tehdä vain huvin vuoksi vaan ne on oikeasti otettava huomioon. Kuinka siis meille esitellään nyt kaavaluonnosta, joka ei piittaa alueen uhanalaisista tai suojelua tarvitsevista linnuista ja eläimistä tai niiden elinympäristöstä? Jos luontoselvitykset olisi huomioitu, aluetta esitettäisiin luonnoksessa vähintäänkin virkistysalueeksi, mieluiten kuitenkin suojelualueeksi.

3. Lempukan ja Hosseinlahden alueesta tehtyjen valtuustoaloitteiden käsittely on kesken.

Hosseinlahden ja Lempukan alueesta on tehty kaksi aloitetta: SDP:n sekä Vihreiden valtuustoryhmien aloitteet. SDP:n aloitteessa ehdotetaan alueen suojelemista, Vihreiden aloitteessa siitä tulisi tehdä virkistysalue.

Koska aloitteiden käsittely on kesken, on mahdollista että tilanne alueen osalta voi muuttua todella paljon, jos kumpi tahansa aloite päätetäänkin toteuttaa esitetysti. Tässä tilanteessa olisikin ollut järkevää odottaa ensin aloitteiden käsittely loppuun, jotta mahdolliset muutokset olisi voitu huomioida luonnoksessa ennen sen julkaisua. Nyt luonnos ei huomioi aloitteita millään tavalla vaan on ennemmin niiden vastakohta.

Koska aloitteet ovat valtuustoryhmien tekemiä, niiden viesti olisi ollut syytä huomioida yleiskaavaluonnosta laadittaessa. Lopullisen yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, joten aloitteiden voi hyvin katsoa olevan vahva viesti osalta kaupungin päättäjistä.

SDP:n aloitteen osalta on myös sanottu, että alueen luontoarvot tulisi kartoittaa. Tämä on ehdottomasti kannatettava asia ja se voitaisiin toteuttaa selvittämällä voisiko alue soveltua METSO-suojeluohjelmaan. Jos näin tapahtuisi, kunta voisi saada suojelusta lisäksi rahallisen korvauksen.

Uhanalaiset ym. lajit mainitaan myös METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet – oppaassa, joten esimerkiksi alueella havaittu erittäin uhanalainen hömötiainen on suuressa roolissa, kun alueen luontoarvoja arvioidaan:
”Kyseiselle elinympäristölle tyypillisten uhanalaisten eläin- ja kasvilajien esiintyminen alueella lisää aina sen sopivuutta METSO-ohjelmaan.”

Alueella voi siis olla hyvinkin paljon luontoarvoja, jotka puoltavat sen suojelemista. Ja tilannetta ei voi kukaan tietää varmasti, ennen kuin alue arvioidaan kunnolla esimerkiksi METSO-ohjelman avulla.

4. Imatran maapoliittisen ohjelman tavoitteita ei ole huomioitu riittävästi.

Imatran maapoliittisessa ohjelmassa kohdassa 4.2. sanotaan:

”Kaupunkirakenteen tiivistäminen
Tiiviimpi kaupunkirakenne on energiatehokas rakenneratkaisu Imatralle.
Tällöin suurempi asukasmäärä voi hyödyntää olemassa olevaa palveluverkostoa paremmin ja julkisen liikenteen järjestäminen on tehokkaampaa tavoittaa useammat. Infraverkostojen rakentamisen ja ylläpidon kustannuspaineet pienenevät nykyistä tiiviimmässä kaupunkirakenteessa.”

Miten Lempukan ja Hosseinlahden kaavoitus rakentamiselle tukee tätä tavoitetta? Sehän käytännössä laajentaa kaupunkia ja on muutenkin tämän edellä kuvatun vastakohta. Kaavoitus ohjaa rakentamista ja siksi yleiskaavassa tulisi ehdottoman tarkkaan harkita mitä alueita kaavoitetaan rakentamiselle, jotta uutta infrastruktuuria ei tarvitse rakentaa ja kaupunkirakenne oikeasti tiivistyy.

Kohdassa 4.3. Maankäytön suunnitteluun liittyvät tavoitteet, esitellään taulukko, jossa esitellään yhdyskuntarakenteen eheyttämisen maapoliittisiksi keinoiksi mm että: ”maanhankinta ja kaavoitus kohdennetaan pääasiassa Imatrankoski-Mansikkalaan ja Vuoksenniskalle palvelujen, joukkoliikenteen ja kunnallistekniikan hyödyntämiseksi ja käyttöasteen nostamiseksi.”

Jos kaavoitusta on tarkoitus kohdentaa näille alueille, miten Lempukan ja Hosseinlahden alueen kaavoittaminen millään tavalla toteuttaa tätä maapoliittisen ohjelman tavoitetta?

5. Alueen rakentamisen ilmastovaikutuksia ja Imatran ilmasto-ohjelmaa ei ole otettu huomioon riittävästi.

Yleiskaavaluonnoksen liite 8 Ilmastovaikutusten arviointi käy läpi kaavaluonnoksen ilmastovaikutuksia. Lempukan ja Hosseinlahden rakentamisen osalta todetaan, että uuden alueen rakentuminen Saimaan rantaan muuttaa maankäyttöä sekä vähentää olemassa olevien metsien hiilinieluja. Kun puustoa kaadetaan ja maaperää muokataan, maastoon varastoituneen hiilen määrä vähenee. Yleisesti todetaan myös, että kielteiset vaikutukset syntyvät alueilla, joissa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta laajennetaan tai kokonaan uusia alueita rakennetaan.

Miksi siis kaupunki, joka haluaa olla hiilineutraali vuonna 2030, toteuttaisi tälle alueelle kaavan, jolla on negatiivisia ilmastovaikutuksia ja joka vähentäisi jo olemassa olevia hiilinieluja? Ja miksei näitä asioita ole otettu huomioon Lempukan ja Hosseinlahden alueen kaavaluonnoksen osalta etenkin metsäalueilla?

Vähähiilinen Imatra 2020-2030 –ilmasto-ohjelmassa tavoitteena on kasvattaa hiilinieluja ja toimenpiteiden kohdassa on kerrottu: ”Lisätään metsän pinta-alaa”

Yleiskaavan liitteessä 8 todetaankin, että on epäselvää kuinka hyvin yleiskaava vastaa tähän. Lisäksi todetaan myös, että ilmastonmuutokseen hillinnän ja sopeutumisen näkökulmasta on olennaista pystyä turvaamaan olemassa olevat hiilivarastot sekä kasvattamaan hiilinieluja.

Imatran ilmasto-ohjelmassa yhtenä toimenpiteenä on kerrottu myös: ”Lisätään luonnonsuojelualueiden pinta-alaa. Samalla turvataan luonnon monimuotoisuutta.”

Miten Lempukan ja Hosseinlahden alueen kaavoitus rakentamiselle tukee näitä ilmasto-ohjelman toimenpiteitä? Käytännössähän silloin ollaan tekemässä kaavaa, joka rakentamisen salliessa ja sen toteutuessa vähentää kaupungin omistaman metsän pinta-alaa ja samalla alueen monimuotoisuuden säilyminen olisi vahvasti uhattuna.

Ja todettakoon vielä, että jos kaupunki haluaa lisätä luonnonsuojelualueiden pinta-alaa kuten ilmasto-ohjelmassa on sanottu, suojelemalla Hosseinlahden ja Lempukan alueet se toimisi nimenomaan ohjelman toimenpiteiden mukaisesti.

6. Tehty kaavataloustarkastelu on tällä hetkellä jo vanhentunut.

Kaavataloustarkastelu on tehty syksyllä 2019. Sen jälkeen maailma on jo muuttunut todella paljon, ehkä eniten jopa kuluneiden viikkojen aikana. Tällä hetkellä esimerkiksi rakentamiskustannusten ja myös lämmityskustannustenkin mahdollinen nousu ja kaupungin sijainti voivat vaikuttaa erittäin paljon ihmisten halukkuuteen ostaa tontteja tai rakentaa. Myös tonttien hinnoitteluun viime aikojen tapahtumat tuovat varmasti oman vaikutuksensa.

Tehty tarkastelu ei siis anna enää ajantasaista tietoa eikä sen pitäisi näin ollen vaikuttaa yleiskaavaan. Ehkä eniten edelleen ajan tasalla oleva osuus onkin se, jossa tarkastelualueen toteuttamisella todetaan olevan merkittäviä kuntatalouteen kohdistuvia vaikutuksia ja lisäksi todetaan toteuttamiseen liittyvän myös riskejä sekä rakentamisen toteutumiseen että väestökehitykseen liittyen.

7. Imatran ympäristöohjelmassa kerrottuja asukkaiden toiveita ei ole huomioitu.

Imatran ympäristöohjelman liitteenä on esitelty asukkailta kerättyjä palautteita, joita ei ole kaavaluonnoksen laadinnassa huomioitu mitenkään. Liitteessä sanotaan seuraavasti:
”Lempukan ja Hosseinlahden alueen metsät ja rannat tulee säilyttää luontoalueina yleisessä virkistyskäytössä ja rakentamiselta vapaana alueena. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat luontokohteet tulee suojella pysyvästi.”

Jos kaupunki oikeasti haluaa kuunnella sen asukkaitaan, tulisi tällaiset palautteet ottaa vakavasti jo yleiskaavan suunnitteluvaiheessa.

8. Alueen virkistys- ja luontoarvoja ei ole huomioitu riittävästi.

Yleiskaavaluonnoksen kaavaselosteessa todetaan, että Imatran kaupunkikehityksen vahvuuksina pidetään arvokkaita, luonnonläheisiä ja kaikkien tavoitettavissa olevia Saimaan lähivirkistysalueita. Kaavaselosteessa on sanottu myös, että yleiskaavan tavoitteena on säilyttää alueen virkistys- ja luontoarvot.

On kuitenkin käytännössä mahdotonta säilyttää nämä arvot, jos alueelle ja etenkin rantaan sallitaan rakentaminen ja jossa alueelle voi tulla 40 – 45 tonttia. Sekä virkistys- että luontoarvot kärsivät suuresti, koska samaan aikaan ei voi ns. syödä ja säästää.

Alue on Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualueena ja sillä on iso merkitys monen hyvinvoinnille. Alue soveltuu hyvin monenlaiseen ulkoiluun, retkeilyyn, marjastukseen, sienestykseen ja jopa polkujuoksuun sekä pyöräilyyn. Rakentaminen tuhoaa väistämättä alueen luontoa ja muuttaa ulkoilureittejä huonompaan suuntaan, vaikka se yritettäisiinkin toteuttaa luontoa säästäen.

9. Alueen arvoa matkailulle sellaisena kuin se on nyt, ei ole huomioitu.

Luonnoksen kaavaselosteessa sanotaan että Saimaan ranta-alueilla on merkittävää luontomatkailupotentiaalia. Lisäksi yleiskaavan sanotaan tukevan Saimaan matkailun kehittämistavoitetta ja erityisesti Kylpylän-Ukonniemen alueen kehittämistyötä. Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi.

Lempukan ja Hosseinlahden alueella kulkevat tällä hetkellä mm. Kylpylän luontopolku sekä osittain E10 Euroopan kaukovaellusreitti. Erityisiä ja arvokkaita alueen ulkoilureiteistä tekee se, että ne sijaitsevat rakentamattomalla, vanhan puuston ja monimuotoisen metsän sisältävällä alueella, Saimaan rannassa. Silti niille pääsee helposti vaikka Kylpylältä kävellen.

Luonto- ja elämysmatkailun suosio on koko ajan lisääntymässä ja matkailijat ovat jo nyt löytäneet nämä ulkoilureitit. Lempukan ja Hosseinlahden nykyiset ulkoilureitit tukevatkin hyvin Kylpylän sekä sataman alueen toimintaa ja toimivat houkuttimena luontoelämyksiä arvostaville matkailijoille.

On kuitenkin täysin eri asia lähteä kulkemaan ulkoilureittiä, joka kulkee läpi vanhan metsän, kuin jos se kulkee läpi asuinalueen. Alue on tällä hetkellä kiehtova nimenomaan sen vanhan puuston ja pitkälti koskemattoman luonnon vuoksi. Asutusalue tekisi siis enemmän hallaa matkailulle tuhoamalla tällä hetkellä kutsuvat ja monelle ulkomaalaiselle ainutlaatuisen elämyksen tarjoavat luontoreitit.

Alueen merkitys matkailulle korostuu nyt myös siksi, että Imatralle on sijoittumassa valtakunnallinen erä- ja luontokulttuurimuseo. Erä- ja luontokulttuurimuseon yhtenä alustavana toimintana on kerrottu, että sen opastustoiminta tekee kumppanien tarjoamat luontopalvelut saavutettaviksi. Museo ja läheltä löytyvä rakentamaton luonto sekä Saimaa rantoineen avaavatkin monia mahdollisuuksia nykyisille ja uusille matkailuyrityksille.

On myös huomioitava Saimaa Geoparkin saama Unesco Global Geopark – status sekä Saimaa Geoparkin halu jatkaa Saimaan kehitystyötä kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseksi alueelle.

Museon, Saimaa Geoparkin sekä Imatran veto- ja elinvoiman vuoksi onkin siis ehdottoman tärkeää säilyttää rakentamattomana sellaiset luontokohteet, jotka nimenomaan houkuttelevat matkailijoita saapumaan Imatralle ympäri vuoden. Alueen kaavan tuleekin siis olla jotain muuta kuin rakentamisen salliva, jos kerran tahtotila on tukea Saimaan ja Kylpylän-Ukonniemen matkailun kehittämistä.

10. Arkeologisia arvoja sekä löytöjä ei ole huomioitu riittävästi.

Lempukan ja Hosseinlahden alueella toteutetuissa arkeologisissa selvityksissä ja inventoinneissa on löydetty useita muinaisjäännöksiä ja vuoden 2021 inventoinnissa sieltä löytyi yksi aiemmin tuntematon löydös, jota ehdotetaan rekisteröitäväksi kiinteänä muinaisjäännöksenä. Alueeseen kuuluvasta Malonsaaresta on myös löytynyt merkittäviä esinelöytöjä kuten viskarit eli jäähokit, joita on pidetty merkkeinä vanhoista talvikulkuväylistä.

Lisäksi saaresta on löytynyt n. 1500 – luvulle sijoittuva puukonterä sekä toinen mahdollisesti rautakautinen veitsenterä. Näiden lisäksi etenkin Imatralle merkittävänä löytönä voidaan pitää myöhäisrautakautista keihäänkärkeä. Löydöt kertovat, että alueella on liikuttu, eletty ja metsästetty jo kauan.

Koska alueella on selvästi olemassa olevia muinaisjäännöksiä ja lähisaaresta on tehty todella merkittäviä löytöjä, olisi Lempukan ja Hosseinlahden alue ehdottomasti suojeltava niin, että alueella olevat muinaisjäännökset säilyvät ja siellä voidaan myös jatkaa tutkimuksia mahdollisten uusien löytöjen kartoittamiseksi.

Jos alueelle aletaan rakentaa katuja, putkistoja ja taloja, ei riitä että nyt selvityksessä löydetyt kohdat yritetään suojata. Alue voi pitää sisällään vielä enemmän löytöjä, jotka menetetään iäksi mikäli sinne aletaan rakentaa.

Muita huomioita

Kaavaluonnos perustuu vanhoihin tavoitteisiin. Kaavaluonnos kertoo, että yleiskaavoitusta ohjaavat tavoitteet on koottu syksyn 2019 aikana. Näistä merkittävin osa pitää sisällään Imatran kaupungin omia tavoitteita. Siis niitä tavoitteita, jotka on nähty hyväksi vuonna 2019. Tämän jälkeen maailma on muuttunut todella paljon. Herääkin kysymys, ovatko tätä kaavaa ohjaavat tavoitteet enää mitenkään ajankohtaisia tai edes mahdollisia saavuttaa?

Kaavaselosteessa kerrotaan myös, että yleiskaavan tavoitteena on edistää ihmisläheisen, taloudellisen, kestävän ja ilmastonmuutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen kehittämistä.

Miten on millään tavalla ihmisläheistä se, että kaavoituksella mahdollistettaisiin Imatralaisille tärkeän ulkoilu- ja virkistysalueen tuhoaminen?

Entä miten on taloudellista se, että rakennettaisiin lisää infrastruktuuria, kun aiemmin rakennetuissakin on paljon korjausvelkaa?

Ja miten on kestävää ja ilmastonmuutosta hillitsevää laajentaa kaupunkia ja rakentaa uutta asuinaluetta kauas kouluista, kaupoista sekä muista palveluista?



Toivon, että mahdollisimman moni tutustuisi nyt yleiskaavaluonnokseen ja antaisi siitä kaupungille palautetta.
Palautetta voi antaa 28.3.2022 klo 15.00 mennessä!
sähköpostitse: kirjaamo@imatra.fi
tai osoitteella: Imatran kaupunki, Virastokatu 2, 55100 Imatra

Annettu palaute voi olla lyhyt tai pitkä eikä sen tarvitse olla missään erityisessä muodossa. Tärkeintä on kertoa mielipiteesi, sillä tämä on nyt se vaikuttamisen paikka, jos mikä. Itse aion antaa palautetta näistä edellä kertomistani asioista.

Lisäksi kaavaluonnoksesta pidetään yleisötilaisuus ti 8.3.2022 klo 17.00 – 19.00 Imatran kaupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä Teams-sovelluksen kautta. Liittymislinkki ja ohjeet löytyvät osoitteesta: www.Imatra.fi/kaavaesittelyt


Aluevaalit ja hyvinvointialue

Minultakin on kysytty, että mistä niissä aluevaaleissa oikein on kyse? No, lyhyesti sanottuna tästä:

Historian ensimmäiset vaalit käydään hyvinvointialueilla 23.1.2022. Niissä valittavat valtuutetut saavat vastuulleen suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen kehittämisen ja tulevaisuuden hyvinvointialueiden rakentamisen.

Hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittava aluevaltuusto, joka päättää alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Ensimmäiset valtuustot suunnittelevat oman hyvinvointialueensa toimintamalleja ja vastaavat siitä, että kaikki asukkaat saavat tulevaisuuden sote-palvelunsa laadukkaasti ja tasapuolisesti koko alueella.

Hyvinvointialueen palveluja ovat muun muassa:

  • lääkärin ja terveydenhoitajan palvelut
  • suun terveydenhuolto
  • lastensuojelu
  • ikäihmisten asumispalvelut
  • kotihoito
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • vammaispalvelut
  • pelastustoimi
  • sairaala- ja neuvolapalvelut

Hyvinvointialueilla on taattava toimivat peruspalvelut jokaiselle. Laadukkaiden palveluiden tuottamisessa järjestöillä ja yrityksillä on myös merkittävä rooli.

Lisäksi alueilla on huolehdittava työntekijöiden hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta.

(Lähde: https://sdp.fi/fi/blog/aluevaalien-aikajana/)

Aluevaalien äänestysaikataulu on seuraava:

  • Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava tiistaihin 11.1.mennessä.
  • Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23. tammikuuta.
  • Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 12.1.

Minulle tärkeitä asioita hyvinvointialueeseen liittyen

Aikuissosiaalityö

Terveyspalveluiden lisäksi hyvinvointialueet tulevat tuottamaan myös sosiaalipalveluja, joista aikuissosiaalityö on yksi. Se pitää sisällään myös työttömyyden hoitoon liittyviä palveluja, kuten kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen. On tärkeää, että myös siihen ohjataan riittävästi varoja ja se toteutetaan ammattitaitoisesti sekä tavalla, josta on palveluun osallistuvalle oikeaa hyötyä.

Myös muut palvelut, kuten esimerkiksi mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut sekä talousneuvonta, tulee tarjota ilman viiveitä ja siten, että apu on oikeanlaista.

Aikuissosiaalityöhön ja työttömyyden hoitoon panostamalla luodaan oikeaa hyvinvointia sekä tehdään ennalta ehkäisevää työtä, joka taas puolestaan tuo myös säästöjä pitemmällä aikavälillä.

Kolmannen sektorin toimijat

Järjestöt tekevät tärkeää työtä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä. Ne myös edustavat heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä. On tärkeää, että strategioissa ja palvelulupauksissa huomioidaan järjestöjen toiminnan, kuten vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen, tarjoamat mahdollisuudet.

Järjestöt myös tuottavat sekä kehittävät sosiaali- ja terveyspalveluita, joita tarvitaan julkisen palvelutuotannon rinnalle jatkossakin. Asiakassetelien käyttö avaa järjestöille usein kilpailutuksia paremmin mahdollisuuksia tarjota palveluita eri ryhmille. Niitä käyttämällä lisätään myös asiakkaiden valinnanvapautta, joka omalta osaltaan edistää yksilöiden hyvinvointia.

Järjestöt tuleekin ottaa ehdottomasti heti alussa jo mukaan hyvinvointialueiden suunnittelutyöhön ja niiden äänen kuuluminen sekä aidon yhteistyön toteutuminen on varmistettava myös jatkossa.

Tietojärjestelmät

Hyvinvointialueiden perustamiseen ja palvelujen toteuttamiseen liittyvät myös erilaisten tietojärjestelmien, ohjelmistojen, tietokantojen ja laitteistojen yhteensovittaminen sekä niiden uudistaminen ja kehittäminen. Lisäksi tulee varmistaa, että tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön vaatimukset toteutetaan kuten pitääkin.

Toimivuuden lisäksi tärkeää on myös järjestelmien ja ohjelmistojen käyttäjäystävällisyys ja helppokäyttöisyys niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Mitä käyttäjäystävällisempiä järjestelmät ovat, sen parempaa palvelua voidaan antaa ja työ sujuu tehokkaasti.

Onkin tärkeää, että tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja hankittaessa ei kiinnitetä huomiota vain pelkästään teknisiin ominaisuuksiin tai kustannuksiin, vaan huomioidaan myös hyvään käyttäjäkokemukseen kuuluvat asiat.

Panostamalla aikuisten hyvinvointiin, ottamalla järjestöt mukaan tekemään ja toteuttamalla käyttäjäystävälliset sekä luotettavat tietojärjestelmät, voimme tehdä Etelä-Karjalaan sellaisen hyvinvointialueen, joka toimii tehokkaasti ja palvelee hyvin meitä kaikkia.

Suvi Rautsiala, aluevaaliehdokas numero 184

Ps. Jos haluat tutustua vaalikonevastauksiini, löydät niitä täältä:

Uutisvuoksen vaalikone

Helsingin Sanomien vaalikone

Iltalehden vaalikone

Ilta-Sanomien vaalikone