Kirjoittajan arkistot:Suvi

Aloite kunnallisten luontopäiväkotien perustamisesta

Teimme maanantaina 12.9.2022 Krista Nordbergin kanssa valtuustoaloitteen kunnallisten luontopäiväkotien perustamisesta Imatralle.

Idea alkoi muodostua mielessäni sen jälkeen, kun Etelä-Karjalan liiton ympäristökoordinaattori Laura Blomqvist kertoi millaisia positiivisia asioita lapset kokevat luontopäiväkodeissa ja kuinka luonnossa oleskelu vaikuttaa myös heidän terveyteensä. Krista puolestaan innostui aiheesta heti kun nostin sen keskusteluun ja toi esille lisää asioita ja hyviä näkökulmia. Kaiken tämän lopputulema oli sitten tämä aloite.

Itse toivon kovasti, että tämä toteutettaisiin, sillä samalla kun se on konkreettinen teko lasten terveyden puolesta, olisi se myös teko Imatran vetovoimaisuuden puolesta. Luontopäiväkodit ovat monilla paikkakunnilla niin suosittuja, että niihin joudutaan jopa jonottamaan. Jos meillä olisi yksi tai useampia tällaisia päiväkoteja (ja mahdollisesti myös perhepäivähoitopaikkoja), Imatra varmasti näyttäytyisi entistä kiinnostavampana vaihtoehtona etenkin lapsiperheille muuttaa tänne asumaan.

Voit lukea aloitteen sisällön kokonaisuudessaan tästä alta:

Kunnallisten luontopäiväkotien perustaminen Imatralle

Tiivistelmä aloitteesta

Luonnossa oleilulla ja luontoaltistuksella on monia terveysvaikutuksia leikki-ikäisiin lapsiin. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että vähintään yksi Imatran kunnallisista päiväkodeista
muutetaan luontopäiväkodiksi, jossa toimitaan esimerkiksi Luonnossa kotonaan – konseptin mukaisesti. Samalla tulee selvittää, onko kaikista Imatran kunnallisista päiväkodeista mahdollista päivittää luontopäiväkoteja jollakin aikavälillä. Luontopäiväkoti edistäisi lasten hyvinvointia monella tavalla ja voisi osaltaan olla ennaltaehkäisemässä tulevaisuuden nuorten pahoinvointia sekä sen tuomia lieveilmiöitä ja myös lisätä kaupunkimme houkuttelevuutta asuinkuntana lapsiperheiden keskuudessa. Meillä tehdään jo nyt moni asia Luonnossa kotonaan -kriteerien mukaisesti, ja status olisikin mahtava lisäviesti siitä, että lapset ja nuoret ovat meillä Imatralla tärkeitä.

Aloitteen sisältö

LASTEN TERVEYS
Luonnossa liikkuessa altistutaan monipuolisemmalle mikrobistolle kuin pelkässä kaupunkiympäristössä, jolloin immuunijärjestelmä kehittyy kaupunkiympäristöön verraten paremmin. Tämä taas vaikuttaa laajasti lasten kokonaisvaltaiseen terveyteen ja sen osa-alueisiin ennaltaehkäisten ongelmien syntyä niin fyysisessä kuin psyykkisessäkin voinnissa; luonnossa oleilu esimerkiksi vähentää stressiä.
Lisäksi luonnossa liikkuminen sekä luonnonmateriaaleilla leikkiminen tukee lasten motorista, kognitiivista sekä sosiaalista kehitystä. Myös immuniteetti paranee, joka taas ehkäisee riskiä sairastua infektiotauteihin. Kunnallisten päiväkotien muuttaminen luontopäiväkodeiksi, joissa luonnossa oleilulla on nykyistä suurempi rooli, edistäisi imatralaisten lasten terveyttä ja hyvinvointia ja ennaltaehkäisisi pahoinvointia.

ELINVOIMA JA VETOVOIMATEKIJÄ
Luontopäiväkodit olisivat myös elinvoimaa edistävä teko, sillä luontopäiväkodit kasvattavat jatkuvasti suosiotaan ja joissakin kunnissa niihin päästäkseen joutuu jonottamaan. Jos Imatra pystyisi tarjoamaan ainakin yhden kunnallisen luontopäiväkodin (mieluiten useamman) tai vähintään yhden luontopäiväkotiryhmän jokaisessa päiväkodissa, se edistäisi kunnan vetovoimaa lapsiperheiden keskuudessa ja voisi osaltaan lisätä perheiden muuttohalukkuutta Imatralle. Luontopäiväkoti olisi loistava lisä kaupunkimme tarjontaan, jossa lapsille ja nuorille on jo kouluverkkouudistuksella tehty terveet koulut. Lisäksi luontopäiväkoti sopii kaupungin moniin tavoitteisiin, kuten strategisiin tavoitteisiimme olla lapsiystävällinen kunta, sekä tavoitteeseemme saavuttaa Unicefin lapsimyönteinen kunta – status. Se tukee myös loistavasti tulevaa erä- ja luontokulttuurimuseota ja tarjoaa mahtavan yhteistyön mahdollisuuden.

ILMASTOTEKO
Imatra pyrkii olemaan hiilineutraali vuonna 2030. Tätä varten toteutetaan erilaisia ilmastotekoja ja – mittareita, joista yksi on ympäristökasvatus, jota toteutetaan myös varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa jo nyt. Tälläkin hetkellä Imatralla siis toteutetaan päiväkodeissa erilaisia ympäristöön ja luontoon liittyviä toimintoja, joten siirtymistä luontopäiväkodiksi ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä. Päiväkotien muuttaminen luontopäiväkodeiksi olisi yksi uusi keino toteuttaa hiilineutraalisuuden tavoitteita etenkin, jos otetaan käyttöön Luonnossa kotonaan -konsepti, jossa jo lähtökohtaisesti vaalitaan kestävän elämäntavan arvoja. Luontopäiväkodeissa myös ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen liittyvä kasvatus tapahtuu luontevasti osana päivittäisiä toimintoja.

YHTEISTYÖ ERÄ- JA LUONTOKULTTUURIMUSEON KANSSA
Imatralle ollaan perustamassa erä- ja luontokulttuurimuseota, jonka eräs yhteiskunnallinen tarkoitus on kutsua ihmisiä löytämään ja luomaan yli sukupolvien kantavaa luontosuhdetta. Imatra on viimeistään museon myötä kaupunki, jolle erä- ja luontokulttuuri on tärkeä asia ja näin ollen olisi luontevaa, että kaupunki tekisi myös omia toimia edistääkseen museon tarkoitusta. Luontopäiväkodeissa lapsille muodostuisi jo pienestä pitäen vahva suhde luontoon ja samalla tuettaisiin myös koko perheen
luontosuhteen muodostumista ja vahvistumista. Museo voisi toimia myös hyvänä lisänä päiväkotien
ympäristökasvatusta, kun sen lapsille suunnattuja sisältöjä voitaisiin hyödyntää osana toimintaa.

Luonnossa kotonaan -toimipaikka voi olla myös perhepäivähoitaja tai koululaisten iltapäivätoiminta tai myös pelkkä yksi ryhmä esimerkiksi jokaisessa päiväkodissa. Nämä mahdollisuudet on hyvä ottaa
huomioon ja mikäli päädymme hakemaan mukaan toimintaan, olisi mielestämme hyvä selvittää myös yksittäisten perhepäivähoitajien halukkuus liittyä mukaan malliin.

Lopuksi haluamme huomauttaa, että on mahdollista myös muuttaa Imatran päiväkodeista luontopainotteisia päiväkoteja ilman Luontoon kotonaan -statusta, mikäli statuksen hankkiminen ei jostakin syystä olisi mahdollista. Tästä esimerkkinä Pilke luontopäiväkoti Kuutti Lappeenrannassa
(https://www.pilkepaivakodit.fi/paivakotien-painotteisuudet/luonto/?gclid=EAIaIQobChMIgK_81OKM-
gIVsAV7Ch066wZrEAAYASABEgJgEPD_BwE
).

Ehdotamme, että selvityksessä pidetään esillä sekä Suomen Ladun Luontoon kotonaan -vaihtoehto että myös vaihtoehto luontopainotteisen päiväkodin mallista, jota Pilke toteuttaa osassa päiväkodeistaan (https://www.pilkepaivakodit.fi/paivakotien-painotteisuudet/luonto/?gclid=EAIaIQobChMIgK_81OKM-
gIVsAV7Ch066wZrEAAYASABEgJgEPD_BwE
).

LÄHTEET:
Sini Laine ja Mona Rechardt
Luonnon vaikutukset leikki-ikäisten lasten terveyteen
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/505882/Laine_Sini_Rechardt_Mona.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Luonnossa kotonaan – konsepti
https://www.luonnossakotonaan.fi

Luonnossa kotonaan -kriteerit
https://www.suomenlatu.fi/media/lk-ydinajatus-ja-kriteerit-2018.pdf

Luonnossa kotonaan -toimipaikkamaksut
https://www.suomenlatu.fi/media/toimipaikkamaksut-2018.pdf

Imatran yleiskaavaluonnos 2040

Imatran kaupunki on julkaissut yleiskaavaluonnoksen, johon voi tutustua täällä: Yleiskaava 2040. Itselleni siinä tärkein alue on koko ajan ollut Lempukan ja Hosseinlahden alue rantoineen ja metsineen. Nyt julkaistu luonnos on hurjaa katsottavaa niiden osalta. Koko alue on kaavoitettu rakentamiselle ja vain pieni kaistale rannassa on merkitty virkistysalueeksi. Eikä koko matkalta edes sitäkään, vaan osa rannastakin on merkitty rakentamisen sallivaksi. Tontteja alueelle on suunniteltu 40 – 45, joista osa voisi olla omarantaisia.

Lempukan ja Hosseinlahden osalta tässä kaavaluonnoksessa on todella monta asiaa, joita ei ole otettu huomioon kuten olisi pitänyt:

1. Yleiskaavaluonnos ei huomioi voimassa olevaa maakuntakaavaa.

Tällä hetkellä vielä voimassa oleva Etelä-Karjalan maakuntakaava (2011) määrittelee Hosseinlahden ja Lempukan ranta-alueet virkistys- ja ulkoilualueeksi. Nyt yleiskaavaluonnoksessa osa tästä rannasta ei pidä sisällään ollenkaan tällaista aluetta ja niissäkin kohdissa, joissa sitä on vähän olemassa, alue on pienempi kuin maakuntakaavassa.

Maakuntakaava on kuitenkin alueen ylin ohjaava kaava, josta seuraava alempi taso on kunnan yleiskaava. Se tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa.

Maakuntakaavan osalta kannattaa myös huomioida se, että sitä päivitetään parhaillaan. Tämän päivityksen aikataulun mukaan alustava kaavaluonnos julkaistaan vielä tämän vuoden eli 2022 aikana ja kaavaluonnos vuoden 2023 aikana. (Lähde: Maakuntakaava 2040)

Mitä jos nyt laadimme ja hyväksymme Imatralle yleiskaavan, joka tulee olemaan vastoin tuota uutta maakuntakaavaa? Eikö nyt olisi ehdottomasti järkevämpää odottaa edes tulevan maakuntakaavan alustava kaavaluonnos esille, jotta voimme huomioida siinä olevat asiat omassa yleiskaavassamme?

2. Luontoselvityksen tuloksia ei ole otettu huomioon Lempukan ja Hosseinlahden osalta.

Kaavoitusta varten alueella on tehty erilaisia selvityksiä, joista yksi on Luontoselvitys 2021. Tuon selvityksen liitteessä yksi on kerrottu selvitysalueella havaitut lintulajit. Näitä lajeja ovat olleet mm.

  • Erittäin uhanalainen hömötiainen (!)
  • Vaarantuneet haarapääsky, harmaalokki, naurulokki, töyhtötiainen
  • Lintudirektiivin I-liitteen kalatiira, kuikka, pikkusieppo ja teeri!
  • Silmälläpidettäviä härkälintu, isokoskelo, närhi, tukkakoskelo ja västäräkki

Jo yksistään tuon erittäin uhanalaiseksi luokitellun hömötiaisen esiintymisen pitäisi vaikuttaa niin, ettei aluetta kaavoiteta rakentamista sallivaksi vaan se tulisi ennemmin suojella. Myös Lintudirektiivin I – liitteen linnuista sanotaan seuraavaa:

”Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien lintulajien suojelua EU:ssa. Sen tavoitteena on lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, lajien hoitaminen ja sääntely sekä antaa säännökset lajien hyödyntämisestä. Suojelu kattaa linnut, niiden munat, pesät sekä elinympäristöt.”

” Lintudirektiivin I-liite: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000 -alueverkosto).”

Lisäksi alueella vuonna 2021 tehty liito-oravaselvitys oli tehty väärään vuodenaikaan eikä siksi välttämättä anna oikeaa kuvaa tilanteesta. Oikea aika kartoitukselle olisi maalis-huhtikuussa eikä toukokuun alussa, kuten nyt on tehty. Alueella on myös aiemmin tehty havaintoja liito-oravasta.

Luontoselvityksiä ei kaavoitettaessa tehdä vain huvin vuoksi vaan ne on oikeasti otettava huomioon. Kuinka siis meille esitellään nyt kaavaluonnosta, joka ei piittaa alueen uhanalaisista tai suojelua tarvitsevista linnuista ja eläimistä tai niiden elinympäristöstä? Jos luontoselvitykset olisi huomioitu, aluetta esitettäisiin luonnoksessa vähintäänkin virkistysalueeksi, mieluiten kuitenkin suojelualueeksi.

3. Lempukan ja Hosseinlahden alueesta tehtyjen valtuustoaloitteiden käsittely on kesken.

Hosseinlahden ja Lempukan alueesta on tehty kaksi aloitetta: SDP:n sekä Vihreiden valtuustoryhmien aloitteet. SDP:n aloitteessa ehdotetaan alueen suojelemista, Vihreiden aloitteessa siitä tulisi tehdä virkistysalue.

Koska aloitteiden käsittely on kesken, on mahdollista että tilanne alueen osalta voi muuttua todella paljon, jos kumpi tahansa aloite päätetäänkin toteuttaa esitetysti. Tässä tilanteessa olisikin ollut järkevää odottaa ensin aloitteiden käsittely loppuun, jotta mahdolliset muutokset olisi voitu huomioida luonnoksessa ennen sen julkaisua. Nyt luonnos ei huomioi aloitteita millään tavalla vaan on ennemmin niiden vastakohta.

Koska aloitteet ovat valtuustoryhmien tekemiä, niiden viesti olisi ollut syytä huomioida yleiskaavaluonnosta laadittaessa. Lopullisen yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, joten aloitteiden voi hyvin katsoa olevan vahva viesti osalta kaupungin päättäjistä.

SDP:n aloitteen osalta on myös sanottu, että alueen luontoarvot tulisi kartoittaa. Tämä on ehdottomasti kannatettava asia ja se voitaisiin toteuttaa selvittämällä voisiko alue soveltua METSO-suojeluohjelmaan. Jos näin tapahtuisi, kunta voisi saada suojelusta lisäksi rahallisen korvauksen.

Uhanalaiset ym. lajit mainitaan myös METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet – oppaassa, joten esimerkiksi alueella havaittu erittäin uhanalainen hömötiainen on suuressa roolissa, kun alueen luontoarvoja arvioidaan:
”Kyseiselle elinympäristölle tyypillisten uhanalaisten eläin- ja kasvilajien esiintyminen alueella lisää aina sen sopivuutta METSO-ohjelmaan.”

Alueella voi siis olla hyvinkin paljon luontoarvoja, jotka puoltavat sen suojelemista. Ja tilannetta ei voi kukaan tietää varmasti, ennen kuin alue arvioidaan kunnolla esimerkiksi METSO-ohjelman avulla.

4. Imatran maapoliittisen ohjelman tavoitteita ei ole huomioitu riittävästi.

Imatran maapoliittisessa ohjelmassa kohdassa 4.2. sanotaan:

”Kaupunkirakenteen tiivistäminen
Tiiviimpi kaupunkirakenne on energiatehokas rakenneratkaisu Imatralle.
Tällöin suurempi asukasmäärä voi hyödyntää olemassa olevaa palveluverkostoa paremmin ja julkisen liikenteen järjestäminen on tehokkaampaa tavoittaa useammat. Infraverkostojen rakentamisen ja ylläpidon kustannuspaineet pienenevät nykyistä tiiviimmässä kaupunkirakenteessa.”

Miten Lempukan ja Hosseinlahden kaavoitus rakentamiselle tukee tätä tavoitetta? Sehän käytännössä laajentaa kaupunkia ja on muutenkin tämän edellä kuvatun vastakohta. Kaavoitus ohjaa rakentamista ja siksi yleiskaavassa tulisi ehdottoman tarkkaan harkita mitä alueita kaavoitetaan rakentamiselle, jotta uutta infrastruktuuria ei tarvitse rakentaa ja kaupunkirakenne oikeasti tiivistyy.

Kohdassa 4.3. Maankäytön suunnitteluun liittyvät tavoitteet, esitellään taulukko, jossa esitellään yhdyskuntarakenteen eheyttämisen maapoliittisiksi keinoiksi mm että: ”maanhankinta ja kaavoitus kohdennetaan pääasiassa Imatrankoski-Mansikkalaan ja Vuoksenniskalle palvelujen, joukkoliikenteen ja kunnallistekniikan hyödyntämiseksi ja käyttöasteen nostamiseksi.”

Jos kaavoitusta on tarkoitus kohdentaa näille alueille, miten Lempukan ja Hosseinlahden alueen kaavoittaminen millään tavalla toteuttaa tätä maapoliittisen ohjelman tavoitetta?

5. Alueen rakentamisen ilmastovaikutuksia ja Imatran ilmasto-ohjelmaa ei ole otettu huomioon riittävästi.

Yleiskaavaluonnoksen liite 8 Ilmastovaikutusten arviointi käy läpi kaavaluonnoksen ilmastovaikutuksia. Lempukan ja Hosseinlahden rakentamisen osalta todetaan, että uuden alueen rakentuminen Saimaan rantaan muuttaa maankäyttöä sekä vähentää olemassa olevien metsien hiilinieluja. Kun puustoa kaadetaan ja maaperää muokataan, maastoon varastoituneen hiilen määrä vähenee. Yleisesti todetaan myös, että kielteiset vaikutukset syntyvät alueilla, joissa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta laajennetaan tai kokonaan uusia alueita rakennetaan.

Miksi siis kaupunki, joka haluaa olla hiilineutraali vuonna 2030, toteuttaisi tälle alueelle kaavan, jolla on negatiivisia ilmastovaikutuksia ja joka vähentäisi jo olemassa olevia hiilinieluja? Ja miksei näitä asioita ole otettu huomioon Lempukan ja Hosseinlahden alueen kaavaluonnoksen osalta etenkin metsäalueilla?

Vähähiilinen Imatra 2020-2030 –ilmasto-ohjelmassa tavoitteena on kasvattaa hiilinieluja ja toimenpiteiden kohdassa on kerrottu: ”Lisätään metsän pinta-alaa”

Yleiskaavan liitteessä 8 todetaankin, että on epäselvää kuinka hyvin yleiskaava vastaa tähän. Lisäksi todetaan myös, että ilmastonmuutokseen hillinnän ja sopeutumisen näkökulmasta on olennaista pystyä turvaamaan olemassa olevat hiilivarastot sekä kasvattamaan hiilinieluja.

Imatran ilmasto-ohjelmassa yhtenä toimenpiteenä on kerrottu myös: ”Lisätään luonnonsuojelualueiden pinta-alaa. Samalla turvataan luonnon monimuotoisuutta.”

Miten Lempukan ja Hosseinlahden alueen kaavoitus rakentamiselle tukee näitä ilmasto-ohjelman toimenpiteitä? Käytännössähän silloin ollaan tekemässä kaavaa, joka rakentamisen salliessa ja sen toteutuessa vähentää kaupungin omistaman metsän pinta-alaa ja samalla alueen monimuotoisuuden säilyminen olisi vahvasti uhattuna.

Ja todettakoon vielä, että jos kaupunki haluaa lisätä luonnonsuojelualueiden pinta-alaa kuten ilmasto-ohjelmassa on sanottu, suojelemalla Hosseinlahden ja Lempukan alueet se toimisi nimenomaan ohjelman toimenpiteiden mukaisesti.

6. Tehty kaavataloustarkastelu on tällä hetkellä jo vanhentunut.

Kaavataloustarkastelu on tehty syksyllä 2019. Sen jälkeen maailma on jo muuttunut todella paljon, ehkä eniten jopa kuluneiden viikkojen aikana. Tällä hetkellä esimerkiksi rakentamiskustannusten ja myös lämmityskustannustenkin mahdollinen nousu ja kaupungin sijainti voivat vaikuttaa erittäin paljon ihmisten halukkuuteen ostaa tontteja tai rakentaa. Myös tonttien hinnoitteluun viime aikojen tapahtumat tuovat varmasti oman vaikutuksensa.

Tehty tarkastelu ei siis anna enää ajantasaista tietoa eikä sen pitäisi näin ollen vaikuttaa yleiskaavaan. Ehkä eniten edelleen ajan tasalla oleva osuus onkin se, jossa tarkastelualueen toteuttamisella todetaan olevan merkittäviä kuntatalouteen kohdistuvia vaikutuksia ja lisäksi todetaan toteuttamiseen liittyvän myös riskejä sekä rakentamisen toteutumiseen että väestökehitykseen liittyen.

7. Imatran ympäristöohjelmassa kerrottuja asukkaiden toiveita ei ole huomioitu.

Imatran ympäristöohjelman liitteenä on esitelty asukkailta kerättyjä palautteita, joita ei ole kaavaluonnoksen laadinnassa huomioitu mitenkään. Liitteessä sanotaan seuraavasti:
”Lempukan ja Hosseinlahden alueen metsät ja rannat tulee säilyttää luontoalueina yleisessä virkistyskäytössä ja rakentamiselta vapaana alueena. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat luontokohteet tulee suojella pysyvästi.”

Jos kaupunki oikeasti haluaa kuunnella sen asukkaitaan, tulisi tällaiset palautteet ottaa vakavasti jo yleiskaavan suunnitteluvaiheessa.

8. Alueen virkistys- ja luontoarvoja ei ole huomioitu riittävästi.

Yleiskaavaluonnoksen kaavaselosteessa todetaan, että Imatran kaupunkikehityksen vahvuuksina pidetään arvokkaita, luonnonläheisiä ja kaikkien tavoitettavissa olevia Saimaan lähivirkistysalueita. Kaavaselosteessa on sanottu myös, että yleiskaavan tavoitteena on säilyttää alueen virkistys- ja luontoarvot.

On kuitenkin käytännössä mahdotonta säilyttää nämä arvot, jos alueelle ja etenkin rantaan sallitaan rakentaminen ja jossa alueelle voi tulla 40 – 45 tonttia. Sekä virkistys- että luontoarvot kärsivät suuresti, koska samaan aikaan ei voi ns. syödä ja säästää.

Alue on Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualueena ja sillä on iso merkitys monen hyvinvoinnille. Alue soveltuu hyvin monenlaiseen ulkoiluun, retkeilyyn, marjastukseen, sienestykseen ja jopa polkujuoksuun sekä pyöräilyyn. Rakentaminen tuhoaa väistämättä alueen luontoa ja muuttaa ulkoilureittejä huonompaan suuntaan, vaikka se yritettäisiinkin toteuttaa luontoa säästäen.

9. Alueen arvoa matkailulle sellaisena kuin se on nyt, ei ole huomioitu.

Luonnoksen kaavaselosteessa sanotaan että Saimaan ranta-alueilla on merkittävää luontomatkailupotentiaalia. Lisäksi yleiskaavan sanotaan tukevan Saimaan matkailun kehittämistavoitetta ja erityisesti Kylpylän-Ukonniemen alueen kehittämistyötä. Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi.

Lempukan ja Hosseinlahden alueella kulkevat tällä hetkellä mm. Kylpylän luontopolku sekä osittain E10 Euroopan kaukovaellusreitti. Erityisiä ja arvokkaita alueen ulkoilureiteistä tekee se, että ne sijaitsevat rakentamattomalla, vanhan puuston ja monimuotoisen metsän sisältävällä alueella, Saimaan rannassa. Silti niille pääsee helposti vaikka Kylpylältä kävellen.

Luonto- ja elämysmatkailun suosio on koko ajan lisääntymässä ja matkailijat ovat jo nyt löytäneet nämä ulkoilureitit. Lempukan ja Hosseinlahden nykyiset ulkoilureitit tukevatkin hyvin Kylpylän sekä sataman alueen toimintaa ja toimivat houkuttimena luontoelämyksiä arvostaville matkailijoille.

On kuitenkin täysin eri asia lähteä kulkemaan ulkoilureittiä, joka kulkee läpi vanhan metsän, kuin jos se kulkee läpi asuinalueen. Alue on tällä hetkellä kiehtova nimenomaan sen vanhan puuston ja pitkälti koskemattoman luonnon vuoksi. Asutusalue tekisi siis enemmän hallaa matkailulle tuhoamalla tällä hetkellä kutsuvat ja monelle ulkomaalaiselle ainutlaatuisen elämyksen tarjoavat luontoreitit.

Alueen merkitys matkailulle korostuu nyt myös siksi, että Imatralle on sijoittumassa valtakunnallinen erä- ja luontokulttuurimuseo. Erä- ja luontokulttuurimuseon yhtenä alustavana toimintana on kerrottu, että sen opastustoiminta tekee kumppanien tarjoamat luontopalvelut saavutettaviksi. Museo ja läheltä löytyvä rakentamaton luonto sekä Saimaa rantoineen avaavatkin monia mahdollisuuksia nykyisille ja uusille matkailuyrityksille.

On myös huomioitava Saimaa Geoparkin saama Unesco Global Geopark – status sekä Saimaa Geoparkin halu jatkaa Saimaan kehitystyötä kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseksi alueelle.

Museon, Saimaa Geoparkin sekä Imatran veto- ja elinvoiman vuoksi onkin siis ehdottoman tärkeää säilyttää rakentamattomana sellaiset luontokohteet, jotka nimenomaan houkuttelevat matkailijoita saapumaan Imatralle ympäri vuoden. Alueen kaavan tuleekin siis olla jotain muuta kuin rakentamisen salliva, jos kerran tahtotila on tukea Saimaan ja Kylpylän-Ukonniemen matkailun kehittämistä.

10. Arkeologisia arvoja sekä löytöjä ei ole huomioitu riittävästi.

Lempukan ja Hosseinlahden alueella toteutetuissa arkeologisissa selvityksissä ja inventoinneissa on löydetty useita muinaisjäännöksiä ja vuoden 2021 inventoinnissa sieltä löytyi yksi aiemmin tuntematon löydös, jota ehdotetaan rekisteröitäväksi kiinteänä muinaisjäännöksenä. Alueeseen kuuluvasta Malonsaaresta on myös löytynyt merkittäviä esinelöytöjä kuten viskarit eli jäähokit, joita on pidetty merkkeinä vanhoista talvikulkuväylistä.

Lisäksi saaresta on löytynyt n. 1500 – luvulle sijoittuva puukonterä sekä toinen mahdollisesti rautakautinen veitsenterä. Näiden lisäksi etenkin Imatralle merkittävänä löytönä voidaan pitää myöhäisrautakautista keihäänkärkeä. Löydöt kertovat, että alueella on liikuttu, eletty ja metsästetty jo kauan.

Koska alueella on selvästi olemassa olevia muinaisjäännöksiä ja lähisaaresta on tehty todella merkittäviä löytöjä, olisi Lempukan ja Hosseinlahden alue ehdottomasti suojeltava niin, että alueella olevat muinaisjäännökset säilyvät ja siellä voidaan myös jatkaa tutkimuksia mahdollisten uusien löytöjen kartoittamiseksi.

Jos alueelle aletaan rakentaa katuja, putkistoja ja taloja, ei riitä että nyt selvityksessä löydetyt kohdat yritetään suojata. Alue voi pitää sisällään vielä enemmän löytöjä, jotka menetetään iäksi mikäli sinne aletaan rakentaa.

Muita huomioita

Kaavaluonnos perustuu vanhoihin tavoitteisiin. Kaavaluonnos kertoo, että yleiskaavoitusta ohjaavat tavoitteet on koottu syksyn 2019 aikana. Näistä merkittävin osa pitää sisällään Imatran kaupungin omia tavoitteita. Siis niitä tavoitteita, jotka on nähty hyväksi vuonna 2019. Tämän jälkeen maailma on muuttunut todella paljon. Herääkin kysymys, ovatko tätä kaavaa ohjaavat tavoitteet enää mitenkään ajankohtaisia tai edes mahdollisia saavuttaa?

Kaavaselosteessa kerrotaan myös, että yleiskaavan tavoitteena on edistää ihmisläheisen, taloudellisen, kestävän ja ilmastonmuutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen kehittämistä.

Miten on millään tavalla ihmisläheistä se, että kaavoituksella mahdollistettaisiin Imatralaisille tärkeän ulkoilu- ja virkistysalueen tuhoaminen?

Entä miten on taloudellista se, että rakennettaisiin lisää infrastruktuuria, kun aiemmin rakennetuissakin on paljon korjausvelkaa?

Ja miten on kestävää ja ilmastonmuutosta hillitsevää laajentaa kaupunkia ja rakentaa uutta asuinaluetta kauas kouluista, kaupoista sekä muista palveluista?



Toivon, että mahdollisimman moni tutustuisi nyt yleiskaavaluonnokseen ja antaisi siitä kaupungille palautetta.
Palautetta voi antaa 28.3.2022 klo 15.00 mennessä!
sähköpostitse: kirjaamo@imatra.fi
tai osoitteella: Imatran kaupunki, Virastokatu 2, 55100 Imatra

Annettu palaute voi olla lyhyt tai pitkä eikä sen tarvitse olla missään erityisessä muodossa. Tärkeintä on kertoa mielipiteesi, sillä tämä on nyt se vaikuttamisen paikka, jos mikä. Itse aion antaa palautetta näistä edellä kertomistani asioista.

Lisäksi kaavaluonnoksesta pidetään yleisötilaisuus ti 8.3.2022 klo 17.00 – 19.00 Imatran kaupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä Teams-sovelluksen kautta. Liittymislinkki ja ohjeet löytyvät osoitteesta: www.Imatra.fi/kaavaesittelyt


Aluevaalit ja hyvinvointialue

Minultakin on kysytty, että mistä niissä aluevaaleissa oikein on kyse? No, lyhyesti sanottuna tästä:

Historian ensimmäiset vaalit käydään hyvinvointialueilla 23.1.2022. Niissä valittavat valtuutetut saavat vastuulleen suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen kehittämisen ja tulevaisuuden hyvinvointialueiden rakentamisen.

Hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittava aluevaltuusto, joka päättää alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Ensimmäiset valtuustot suunnittelevat oman hyvinvointialueensa toimintamalleja ja vastaavat siitä, että kaikki asukkaat saavat tulevaisuuden sote-palvelunsa laadukkaasti ja tasapuolisesti koko alueella.

Hyvinvointialueen palveluja ovat muun muassa:

  • lääkärin ja terveydenhoitajan palvelut
  • suun terveydenhuolto
  • lastensuojelu
  • ikäihmisten asumispalvelut
  • kotihoito
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • vammaispalvelut
  • pelastustoimi
  • sairaala- ja neuvolapalvelut

Hyvinvointialueilla on taattava toimivat peruspalvelut jokaiselle. Laadukkaiden palveluiden tuottamisessa järjestöillä ja yrityksillä on myös merkittävä rooli.

Lisäksi alueilla on huolehdittava työntekijöiden hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta.

(Lähde: https://sdp.fi/fi/blog/aluevaalien-aikajana/)

Aluevaalien äänestysaikataulu on seuraava:

  • Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava tiistaihin 11.1.mennessä.
  • Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23. tammikuuta.
  • Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 12.1.

Minulle tärkeitä asioita hyvinvointialueeseen liittyen

Aikuissosiaalityö

Terveyspalveluiden lisäksi hyvinvointialueet tulevat tuottamaan myös sosiaalipalveluja, joista aikuissosiaalityö on yksi. Se pitää sisällään myös työttömyyden hoitoon liittyviä palveluja, kuten kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen. On tärkeää, että myös siihen ohjataan riittävästi varoja ja se toteutetaan ammattitaitoisesti sekä tavalla, josta on palveluun osallistuvalle oikeaa hyötyä.

Myös muut palvelut, kuten esimerkiksi mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut sekä talousneuvonta, tulee tarjota ilman viiveitä ja siten, että apu on oikeanlaista.

Aikuissosiaalityöhön ja työttömyyden hoitoon panostamalla luodaan oikeaa hyvinvointia sekä tehdään ennalta ehkäisevää työtä, joka taas puolestaan tuo myös säästöjä pitemmällä aikavälillä.

Kolmannen sektorin toimijat

Järjestöt tekevät tärkeää työtä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä. Ne myös edustavat heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä. On tärkeää, että strategioissa ja palvelulupauksissa huomioidaan järjestöjen toiminnan, kuten vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen, tarjoamat mahdollisuudet.

Järjestöt myös tuottavat sekä kehittävät sosiaali- ja terveyspalveluita, joita tarvitaan julkisen palvelutuotannon rinnalle jatkossakin. Asiakassetelien käyttö avaa järjestöille usein kilpailutuksia paremmin mahdollisuuksia tarjota palveluita eri ryhmille. Niitä käyttämällä lisätään myös asiakkaiden valinnanvapautta, joka omalta osaltaan edistää yksilöiden hyvinvointia.

Järjestöt tuleekin ottaa ehdottomasti heti alussa jo mukaan hyvinvointialueiden suunnittelutyöhön ja niiden äänen kuuluminen sekä aidon yhteistyön toteutuminen on varmistettava myös jatkossa.

Tietojärjestelmät

Hyvinvointialueiden perustamiseen ja palvelujen toteuttamiseen liittyvät myös erilaisten tietojärjestelmien, ohjelmistojen, tietokantojen ja laitteistojen yhteensovittaminen sekä niiden uudistaminen ja kehittäminen. Lisäksi tulee varmistaa, että tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön vaatimukset toteutetaan kuten pitääkin.

Toimivuuden lisäksi tärkeää on myös järjestelmien ja ohjelmistojen käyttäjäystävällisyys ja helppokäyttöisyys niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Mitä käyttäjäystävällisempiä järjestelmät ovat, sen parempaa palvelua voidaan antaa ja työ sujuu tehokkaasti.

Onkin tärkeää, että tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja hankittaessa ei kiinnitetä huomiota vain pelkästään teknisiin ominaisuuksiin tai kustannuksiin, vaan huomioidaan myös hyvään käyttäjäkokemukseen kuuluvat asiat.

Panostamalla aikuisten hyvinvointiin, ottamalla järjestöt mukaan tekemään ja toteuttamalla käyttäjäystävälliset sekä luotettavat tietojärjestelmät, voimme tehdä Etelä-Karjalaan sellaisen hyvinvointialueen, joka toimii tehokkaasti ja palvelee hyvin meitä kaikkia.

Suvi Rautsiala, aluevaaliehdokas numero 184

Ps. Jos haluat tutustua vaalikonevastauksiini, löydät niitä täältä:

Uutisvuoksen vaalikone

Helsingin Sanomien vaalikone

Iltalehden vaalikone

Ilta-Sanomien vaalikone

Lempukka, Hossukka, Malonsaaresta katsottuna.

Aloite Lempukan ja Hosseinlahden sekä lähisaarien kaavoittamiseksi luonnonsuojelualueeksi

Tänään 7.12.2021 kaupunginvaltuuston kokouksessa Imatran Sosialidemokraattinen ryhmä jätti alempana kuvatun aloitteen. Olen ollut laatimassa tätä aloitetta ja siihen tiivistyy paljon siitä työstä, jota olen alueen eteen tehnyt viime valtuustokaudesta asti. Minun tahtoni on sama kuin aloitteessamme eli Lempukan ja Hosseinlahden alue sekä lähisaaret tulee kaavoittaa luonnonsuojelualueeksi. Olen todella tyytyväinen tähän tekemäämme aloitteeseen ja uskon, että se lähettää vahvan viestin siitä, mitä meidän ryhmämme haluaa.

Aloite on luettavissa kokonaisuudessaan tässä alla sekä Imatran demarien kotisivuilla:

Lempukan ja Hosseinlahden alueen sekä Haapasaaren, Mikonsaaren ja Malonsaaren kaavoittaminen luonnonsuojelualueeksi kulttuurihistoriallisten arvojen, matkailun kehittämisen sekä imatralaisille tärkeän ulkoilualueen turvaamiseksi

Tiivistelmä aloitteesta:

Lempukan ja Hosseinlahden alueen muinaislöydöt ja läheisen Malonsaaren esinelöydöt tekevät alueesta kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävän. Imatralle sijoittuvan erä- ja luontokulttuurimuseon, Saimaa Geoparkin sekä Imatran veto- ja elinvoiman vuoksi sellaiset luontokohteet, jotka houkuttelevat matkailijoita Imatralle, tulee säilyttää rakentamattomina. Alue on myös Imatralaisille monin tavoin tärkeä ulkoilu- ja retkeilyalue.

Tässä aloitteessaan Imatran Sosialidemokraattinen ryhmä esittää, että Lempukan ja Hosseinlahden rannat ja metsäalueet sekä Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari kaavoitetaan tulevassa yleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi.

Lisäksi esitetään, että aluetta kehitetään jatkossa eteenpäin luonto- ja matkailukohteena sekä eri ryhmille sopivina ulkoilu- ja retkeilyalueena, luonto-, ympäristö-, liikunta-, vapaa-aika- ja kulttuuriarvot huomioiden. Ja että selvitetään, soveltuisiko Lempukan ja Hosseinlahden alue Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari mukaan lukien, kansalliseksi kaupunkipuistoksi.

Aloitteen sisältö:

Alueen arkeologiset selvitykset ja löydöt

Lempukan ja Hosseinlahden alueella toteutetuissa arkeologisissa selvityksissä ja inventoin-neissa on löydetty useita muinaisjäännöksiä ja vuoden 2021 inventoinnissa sieltä löytyi yksi aiemmin tuntematon löydös, jota ehdotetaan rekisteröitäväksi kiinteänä muinaisjäännöksenä. Alueeseen kuuluvasta Malonsaaresta on myös löytynyt merkittäviä esinelöytöjä kuten viskarit eli jäähokit, joita on pidetty merkkeinä vanhoista talvikulkuväylistä.

Lisäksi saaresta on löytynyt n. 1500 – luvulle sijoittuva puukonterä sekä toinen mahdollisesti rautakautinen veitsenterä. Näiden lisäksi etenkin Imatralle merkittävänä löytönä voidaan pitää myöhäisrautakautista keihäänkärkeä. Löydöt kertovat, että alueella on liikuttu, eletty ja metsästetty jo kauan.

Koska alueella on selvästi olemassa olevia muinaisjäännöksiä ja lähisaaresta on tehty todella merkittäviä löytöjä, on Lempukan ja Hosseinlahden alue sekä Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari ehdottomasti suojeltava niin, että alueella olevat muinaisjäännökset säilyvät ja siellä voidaan myös jatkaa tutkimuksia mahdollisten uusien löytöjen kartoittamiseksi.

Alueen merkitys matkailulle

Alueen kulttuurihistoriallinen arvo ja sen merkitys myös matkailulle, korostuu etenkin nyt, kun Imatralle on sijoittumassa valtakunnallinen erä- ja luontokulttuurimuseo. Museoprojektin kotisivuilla sanotaan mm. seuraavaa (29.11.2021):

“Imatra sijaitsee Suomen kolmanneksi merkittävimmän matkailualueen, Saimaan järvialueen lä-heisyydessä. Kaupunki toimii porttina Järvi-Suomen luonto- ja matkailukohteisiin. Alueen monipuoliset luontokohteet ja -palvelut ovat houkutelleet Imatralle niin valtakunnallisia kuin kansainvälisiäkin matkailijoita vuodesta toiseen kasvavassa määrin mm. kalastuksen, retkeilyn ja pyöräilyn saralla. Kaupunki on myös Suomen luonnonsuojelun alkukehto maan ensimmäisen luonnonsuojelualueen ansiosta.”

Imatra toimii myös keväällä 2021 Unesco Global Geopark – statuksen saaneen Saimaa Geopark – kohteen isäntäkuntana. Erä- ja luontokulttuurimuseon, Saimaa Geoparkin sekä Järvi-Suomen muiden luontokohteiden odotetaan lisäävän matkailua ja sitä kautta alueen veto- ja elinvoimaa. Museoprojektin kotisivuilla sanotaankin myös:

“Imatra profiloituu kansalliseksi luonto- ja matkailukaupungiksi aiempaa vahvemmin.”

Museon, Saimaa Geoparkin sekä Imatran veto- ja elinvoiman vuoksi onkin siis ehdottoman tärkeää säilyttää rakentamattomana sellaiset luontokohteet, jotka nimenomaan houkuttelevat matkailijoita saapumaan Imatralle ympäri vuoden. Asuinrakentamisen sijaan aluetta tuleekin kehittää luonto- ja matkailukohteena ja tätä kehitystyötä tukevat Lempukan ja Hosseinlahden sekä Malonsaaren alueella sijaitsevat valmiit ulkoilureitit, joihin kuuluvat myös Imatran kylpylän luontopolku ja E10 kaukovaellusreitti.

Erityisiä ja arvokkaita näistä reiteistä tekee se, että ne sijaitsevat rakentamattomalla, vanhan puuston ja monimuotoisen metsän sisältävällä alueella, Saimaan rannassa. Silti niille pääsee helposti, vaikka Kylpylältä kävellen. Lempukan ja Hosseinlahden ulkoilureitit tukevatkin hyvin Kylpylän sekä sataman alueen toimintaa ja toimivat houkuttimena luontoelämyksiä arvostaville matkailijoille.

Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi. Tätä resurssia meidän tulee vaalia myös Imatralla. Erä- ja luontomuseon yhtenä alustavana toimintana on kerrottu, että sen opastustoiminta tekee kumppanien tarjoamat luontopalvelut saavutettaviksi. Museo ja läheltä löytyvä rakentamaton luonto sekä Saimaa rantoineen avaavatkin monia mahdollisuuksia nykyisille ja uusille matkailuyrityksille. Lempukan ja Hosseinlahden rannat, metsät ja läheiset saaret Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari, ovatkin loistavia alueita monille luonnossa toteutettaville palveluille.

Alueen arvo Imatralaisille

Lempukan ja Hosseinlahden alue Malonsaari mukaan lukien, on myös Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilu- ja retkeilyalue. Alue soveltuu hyvin monenlaiseen ulkoiluun, retkeilyyn, marjastukseen, sienestykseen ja jopa polkujuoksuun sekä pyöräilyyn. Alueella vuonna 2021 tehty luontoselvitys toteaakin seuraavaa:

”Alueella on vahva reittiverkosto ulkoilijoille ja havainnoidun perusteella
se näyttää olevan runsaasti hyödynnetty.”

Rakentaminen tuhoaa väistämättä alueen luontoa ja muuttaa ulkoilureittejä huonompaan suuntaan, vaikka se yritettäisiinkin toteuttaa luontoa säästäen. On täysin eri kokemus liikkua yhtenäisen metsän halki kulkevalla ulkoilureitillä, kuin asuintalojen pirstomalla alueella. Näitä asuinalueiden halki kulkevia ulkoilureittejä Imatralla on jo useita, joten tarvetta nimenomaan Lempukan ja Hosseinlahden kaltaiselle metsäiselle alueelle, joka kuitenkin soveltuu hyvin monen tasoisille liikkujille, on selvästi olemassa.

Jos Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari tullaan yhdistämään Ukonniemen monikäyttöreitistö-hankkeessa tehdyn selvityksen suosittelemilla ponttoonisilloilla, alueen ulkoilureittien arvo nousee vielä nykyisestäänkin.

Muun muassa edellä esitettyjen asioiden vuoksi Imatran Sosialidemokraattinen ryhmä esittää, että

• Lempukan ja Hosseinlahden rannat ja metsäalueet sekä Haapasaari, Mikonsaari ja
Malonsaari kaavoitetaan tulevassa yleiskaavassa luonnonsuojelualueiksi.

• Lempukan ja Hosseinlahden sekä Haapasaaren, Mikonsaaren ja Malonsaaren aluetta kehitetään eteenpäin luonto- ja matkailukohteena sekä eri ryhmille sopivina ulkoilu- ja retkeilyalueena, luonto-, ympäristö-, liikunta-, vapaa-aika- ja kulttuuriarvot huomioiden.

• Selvitetään soveltuisiko Lempukan ja Hosseinlahden alue Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari mukaan lukien, kansalliseksi kaupunkipuistoksi.


Lisäperusteluja asialle (julkaistu Facebooksivullani 17.12.2021)

Lempukka-Hosseinlahti luontoselvityksen Liite 1 pitää sisällään selvitysalueella havaitut lintulajit. Vuoden 2021 selvityksessä havaittiin lintuja mm. seuraavasti:

Erittäin uhanalainen:
hömötiainen
Vaarantunut:
haarapääsky, harmaalokki, naurulokki, töyhtötiainen
Lintudirektiivin I-liite:
kalatiira, kuikka, pikkusieppo, teeri

”Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien lintulajien suojelua EU:ssa. Sen tavoitteena on lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, lajien hoitaminen ja sääntely sekä antaa säännökset lajien hyödyntämisestä. Suojelu kattaa linnut, niiden munat, pesät sekä elinympäristöt.”

” Lintudirektiivin I-liite: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000 -alueverkosto).”

(Lähde: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/luonto_ja_lintudirektiivien_lajit)

Jo näiden havaintojen perusteella, Lempukan ja Hosseinlahden alue lähisaarineen on syytä kaavoittaa luonnonsuojelualueeksi.

Alueella havaittiin lisäksi silmälläpidettäviä lajeja seuraavasti:
härkälintu, isokoskelo, närhi, tukkakoskelo, västäräkki

Tutustu tarkemmin selvitykseen sekä liitteeseen kaupungin kotisivuilla:
->https://www.imatra.fi
-> Asuminen ja ympäristö
-> Kaavoitus
-> Lempukka-Hosseinlahden selvitykset 2021

Puheeni kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.11.2021

Tänään kaupunginvaltuustossa käsiteltiin ja hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2022. Pidin kokouksessa tässä alla olevan puheen ympäristölautakunnan puheenjohtajan roolissa.

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut osallistujat.

Imatran seudun ympäristötoimi hoitaa Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden alueella kunnille kuuluvat ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät, eläinlääkintähuolto mukaan lukien. Tehtäviin kuuluvat mm. erilaisten lupien ja ilmoitusten käsittely, laillisuusvalvonta, lausuntojen antaminen sekä lain vaatimien eläinlääkintähuoltopalveluiden järjestäminen.

Seudullinen ympäristötoimi on tasapuolistanut kuntalaisten ja yritysten kohtelua koko sen toiminta-alueella. Tästä se onkin saanut hyvää palautetta myös kuntaorganisaatiolta. Jotta tämä jatkuisi, ympäristötoimen on jatkossakin toteutettava mm. aktiivista tiedottamista ja yhteistyön ylläpitoa sidosryhmien kanssa koko toiminta-alueella. Tähän tarvitaan resursseja ja etenkin ihmisiä, jotka tuota työtä tekevät.

Vuonna 2020 Imatran kaupungin säästötoimet vähensivät ympäristötoimesta useita henkilöitä, vaikka Imatran seudun ympäristölautakunta esitti tuolloin asiasta vakavan huolensa. Yhteensä vähennystä tuli 4,5 henkilötyövuotta.

Tämä toteutettu henkilöstövähennys oli iso isku koko ympäristötoimen organisaatiolle. Usean henkilön vähennys aiheuttikin sen, että nykyinen henkilöstö voi käytännössä hoitaa enää vain pakolliset lakisääteiset tehtävät. Tämän he toki tekevät niin hyvin kuin tässä tilanteessa vain voivat.

Tällä hetkellä haasteita aiheuttaa myös ympäristöterveydenhuollon henkilöstövajaus, joka on syntynyt esihenkilön eläköitymisen sekä yhden avainhenkilön irtisanoutumisen vuoksi. Lisäksi eläinlääkäreiden kohdalla tilanne on sellainen, että niin meillä kuin myös suurimmalla osalla Suomen muistakin kunnista, on vaikeuksia saada palkattua edes sitä minimimäärää, jolla selvitään.

Ympäristötoimi avustaa ja osallistuu myös erilaisiin ympäristön tilaa parantaviin hankkeisiin. Aiemmin on oltu mukana ja hallinnoimassa lukuisia vesiensuojeluun ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyviä hankkeita. Nykytilanteessa ei enää ole mahdollisuuksia panostaa niihin samalla laajuudella ja siksi hankevastuita on pyritty siirtämään muille tahoille.

Suoraan sanottuna, tilanne ei siis ole hyvä.
Ja kun me kipuilemme nyt tässä tilanteessa, jossa henkilöstöä on käytännössä liian vähän, samaan aikaan ympäristölainsäädännön ja sen velvoittavuuden lisääntyminen sekä yleisen ympäristötietoisuuden kasvu on koko ajan lisännyt ympäristöviranomaisen tehtäviä.

Tästä seuraa, että pian emme enää voi hoitaa edes niitä lakisääteisiä tehtäviämme kunnolla. Onko se tilanne, jonka haluamme? Entä mitä mahtavat asiasta ajatella Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnat?

Tässä kohtaa onkin siksi tuotava esille se vaihtoehto, että Imatran seudun ympäristötoimi pyrkii yhdistymään Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kanssa, jos tilannetta ei haluta ratkaista muulla tavalla. Tämä tarkoittaisi näiden kahden ympäristötoimen yhdistymistä koko Etelä-Karjalan aluetta hoitavaksi yksiköksi.

Imatran seudun ympäristölautakunta onkin jo määritellyt toiminnan painopisteissään yhtenä toimena selvittää, millaiset mahdollisuudet Imatran ja Lappeenrannan seutujen ympäristötoimilla olisi yhteisorganisaatioon. Yhdistymisen hyvinä puolina nähdään mm. erikoisosaamisen lisääntyminen sekä pienen organisaation haavoittuvuuden väheneminen.

Meillä on kuitenkin myös toinenkin vaihtoehto.

Me päättäjät voimme päättää jatkossa lisätä ympäristötoimen resursseja, jolloin kaikki lakisääteiset tehtävät on mahdollista hoitaa kunnolla.

Me voimme päättää, että ympäristönsuojelun suunnittelu ja kehittäminen, ohjaus, koulutus ja neuvonta ovat tärkeitä ja haluamme kohdentaa niihin varoja.

Me voimme päättää, että ilmanlaadun ja jätehuollon valvonta, vesiensuojelu, kemikaalivalvonta, asumisterveys, elintarvike- ja tupakkavalvonta sekä talous- ja uimavesien laaduntarkkailu on meille tärkeää.

Me voimme päättää, että eläinlääkäripäivystyksen hyvä toiminta, eläinsuojelu ja eläinten hyvinvointi on tärkeää.

Tänään päätämme vuoden 2022 talousarviosta ja ympäristötoimen osalta se mahdollistaa vain lain pakottaman minimin toteuttamisen, jos sitäkään.

Mutta minä toivon, että jatkossa tilanne on toinen.

Minä toivon, että me päättäjät voimme ja uskallamme päättää, että haluamme tehdä enemmän kuin vain sen minimin, jonka laki pakottaa tekemään.

Ja näemme, miten tärkeistä ja meitä jokaista koskettavista asioista ympäristötoimi huolehtii.

Kiitos.”

Linnut ja Hosseinlahden metsä

Helsingin Sanomien ”Katoavat linnut – jutussa kerrotaan:
”Suomen linnuilla ei mene hyvin.”

Hömötiainen
”Ennen tuiki tavallinen metsälintu on viime vuosien romahduksen vuoksi luokiteltu nyt erittäin uhanalaiseksi. Syynä on metsätalous eli vanhojen metsien ja lahopuiden puute.”

TÄMÄ on yksi niistä syistä, miksi Hosseinlahden ja Lempukan vanhaa metsää kasvava alue pitää säilyttää sellaisena kuin se on. Alueella on tehty monenlaisia lintuhavaintoja ja erittäin uhanalainen hömötiainen on yksi lajeista.
(Lähde: IMATRAN YMPÄRISTÖVASTUULLINEN YLEISKAAVA 2040)

Helsingin Sanomat: ”Suomessa lintukatoa aiheuttavat etenkin metsien hakkuut, maatalouden tehostuminen ja aiempina vuosikymmeninä tehdyt soiden ojitukset. Siis ihmisen aiheuttama elinympäristöjen muutos ja pirstaloituminen.”

Se on myös maailmalla kuudennen sukupuuttoaallon suurin syy. Muita syitä ovat ilmastonmuutos, vieraslajit ja ympäristömyrkyt.”

(Hesarin juttu linnuista on luettavissa täällä: Katoavat linnut)

Kaavoituksesta ja rantarakentamisesta

Uutisvuoksi julkaisi 12.9.2021 artikkelin kaavoituksesta ja rantarakentamisesta:
Imatran rantarakentamiseen on etsinnässä kompromissi, mutta demarien kanta pitää Hossukan-Lempukan osalta – ”Ukonniemessä pitäisi selvittää mahdollisuuksia myös rajan suunnalta” toteaa Ilkka Nokelainen

On hyvä, että kaavoituksen osalta halutaan lähteä etsimään yhdessä ratkaisuja. On kaikille parempi, että löydettäisiin yhdessä ne linjat, joiden mukaan kaavoitusta aletaan toteuttaa Imatralla. Näkemykset ovat vain tällä hetkellä osittain hyvin erilaiset etenkin rantarakentamisen osalta ja toivonkin, että nyt oikeasti ja aidosti halutaan kuunnella ja ymmärtää myös ne perustelut, joiden takia esimerkiksi minä en voi koskaan hyväksyä minkäänlaisia tontteja Hossukan ja Lempukan alueelle.

Näitä perusteluja ovat mm. seuraavat:

Alueen arvo Imatralaisille
Alue on Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualueena ja siksi se on ehdottomasti säilytettävä virkistysalueena jatkossakin. Alue soveltuu hyvin monenlaiseen ulkoiluun, retkeilyyn, marjastukseen, sienestykseen ja jopa polkujuoksuun sekä pyöräilyyn. Rakentaminen tuhoaa väistämättä alueen luontoa ja muuttaa ulkoilureittejä huonompaan suuntaan, vaikka se yritettäisiinkin toteuttaa luontoa säästäen.

Luontoarvot
Koska alueella on iäkästä ja monipuolista metsää siellä viihtyvät mm. monet vaateliaat lintulajit. Imatran ympäristövastuullinen yleiskaava 2040 luettelee useita alueella tavattavia eri uhanalaisuusluokkien lajeja kuten valkoselkätikka, hömötiainen ja mehiläishaukka. Myös liito-orava kuuluu alueella tavattaviin lajeihin. Alueen luontoarvoista voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta jääköön se toiseen kertaan. Odotan kyllä suurella mielenkiinnolla, mitä alueella tekeillä oleva luontokartoitus tulee asiasta kertomaan.

Alueen tärkeys matkailulle
Alueen säilyttäminen ulkoilukäytössä on tärkeää myös matkailun kannalta. Luonto- ja elämysmatkailun suosio on koko ajan lisääntymässä ja matkailijat ovat jo nyt löytäneet alueen hienot ulkoilureitit. Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi. Tätä resurssia meidän tulee vaalia myös Imatralla. Saimaan rannat ja saaret olisivatkin loistavia alueita monille luonnossa tapahtuville palveluille.

Matkailuun liittyy myös Saimaa Geoparkin saama Unesco Global Geopark – status. Saimaa Geopark ry:n hallituksen puheenjohtaja Jouni Riihelä on todennut:
”Status jatkaa Saimaa Geoparkin kehitystyötä keskittyen kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseen alueelle sekä ympäristökasvatuksen vahvistamiseen alueen toimijoiden kanssa. ”
”- Kansainvälinen luontomatkailu kasvaa puhtaasta ja ainutlaatuisesta järviluonnostamme. Järvi-Suomen Peruskirjassa lupasimme jättää seuraavalle sukupolvelle Saimaan hieman paremmassa kunnossa, kuin sen itse saimme. ”

(Lähde: Saimaa Geopark sai Unesco Global Geopark – statuksen )

Saimaa Geoparkin sivuilla on muuten esitelty myös Kylpylän luontopolku, joka kulkee tuolla alueella. Myös E10 kaukovaellusreitti kulkee osittain tuolla alueella ja GoSaimaa toteaakin siitä seuraavasti: “sen paras reittiosuus on Imatralta Ruokolahden ja Rautjärven kautta Parikkalaan. “ (Lähde: GoSaimaa )

Rakentamisen kalleus
Infran eli vesi- ja viemäriverkoston sekä katujen rakentaminen, tonttien raivaamisesta puhumattakaan, tulisi hyvin kalliiksi. Sen näkee jo maallikkokin, kun katsoo millaisesta maastosta kivineen on kyse. On mielenkiintoista, miksei näitä laskelmia ole missään vaiheessa julkistettu, sillä varmaan sellaiset on pitänyt olla olemassa kun koemarkkinointia on alettu ehdottaa? Ja miten kalliita tonteista sitten tulisikaan, jos niiden hinnalla pitäisi saada katetuksi infran rakennuskustannuksia? Ja saataisiinko rakennuskustannukset ikinä katettua niillä verotuloilla, joita mahdolliset uudet asukkaat toisivat?

Ja kerrottakoon tässä kohtaa sekin, että Imatran Sosialidemokraattinen ryhmä ei kannattanut koemarkkinoinnin tekoa, mutta hävisi 20.4.2020 kaupunginhallituksen kokouksessa käydyn äänestyksen, jonka vuoksi koemarkkinointi toteutettiin.

Oman mielipiteeni asiasta olen tuonut selvästi esille Ylen huhtikuussa 2021 tekemässä haastattelussa:
“”Koko kaavoitushankkeeseen kriittisesti suhtautuva Suvi Rautsiala piti koemarkkinointia rahan tuhlauksena.

– Millaisen kuvan meistä antaa se, että yritämme koemielessä myydä jotain, mitä ei ole, eikä välttämättä tule koskaan olemaankaan, Rautsiala sanoo.”


Mikään kun ei takaa sitäkään, että alueelle muuttaisi nimenomaan hyvät verotulot antavia vakituisia asukkaita.

Arkeologiset löydöt
Malonsaaresta ja Malonsalmesta on jo löytynyt muinaisjäännöksiä, kun alueella on tehty arkeologista selvitystä. Lisäksi aktiiviset harrastajat ovat tehneet merkittäviä löytöjä alueella. Jos alue kaavoitetaan tonteiksi ja sinne rakennetaan infra sekä taloja, on mahdollista että samalla tuhotaan ainutlaatuista historiaa. Toisaalta olisi ylipäätään riski alkaa rakentaa alueelle, jossa museovirasto voi keskeyttää hankkeen heti alkuunsa, jotta alue voidaan tutkia.

Voimassa oleva ilmasto-ohjelma ja kaupunkirakenteen tiivistäminen
Meillä on tällä hetkellä voimassa oleva Imatran ilmasto-ohjelma 2020 – 2030, jonka sivulla 3. sanotaan seuraavasti:
”1. Lisätään uusiutuvan energian käyttöä ja parannetaan energiatehokkuutta

Toimet
Huomioidaan energiansäästö ja päästöjen vähentäminen kaupunkisuunnittelussa:
Tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja parannetaan yhdyskuntien energiatehokkuutta.
Vahvistetaan kaupunginosien elinvoimaisuutta (palvelut ym.); optimoidaan asiointimatkoja.”

Vastuu
Kaupunkikehitys (KAKE) ja kaavoitus”

Tuota ohjelmaa on siis noudatettava kun päätetään miten kaupungin kaavoitusta toteutetaan. Jos Hossukan ja Lempukan alue kaavoitetaan asumiselle, se on käytännössä teko ilmasto-ohjelmaa ja sen toimia vastaan, koska se ei todellakaan tiivistä yhdyskuntarakennetta eikä optimoi asiointimatkoja.

Maapoliittinen ohjelma
Imatran kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.1.2021 kokouksessaan maapoliittisen ohjelman, jossa sanotaan seuraavasti:
“4.2. Imatran kaupungin maapoliittiset tavoitteet

4) Kaupunkirakenteen tiivistäminen
Tiiviimpi kaupunkirakenne on energiatehokas rakenneratkaisu Imatralle.
Tällöin suurempi asukasmäärä voi hyödyntää olemassa olevaa palveluverkostoa paremmin ja julkisen liikenteen järjestäminen on tehokkaampaa tavoittaa useammat. Infraverkostojen rakentamisen ja ylläpidon kustannuspaineet pienenevät nykyistä tiiviimmässä kaupunkirakenteessa.

5) Kaupungin tonttitarjonta on monipuolista ja kohtuuhintaista ja vastaa erilaisten asumismuotojen ja elinkeinoelämän tarpeita Kaupunki pyrkii hankkimaan sopivia rakennuspaikkoja pienille omakotitaloille ja muille huokeahintaisilla asuinrakennuksille tiivistyviltä kaupunkialueilta ja koulukeskusten lähettyviltä.

Kaupunki pyrkii maanhankinnassaan vastaamaan tulevaisuuden tonttikysyntään myös senioriasumisen näkökulmasta.

Hankitaan rantatonteiksi ja rantanäkymätonteiksi soveltuvia maa-alueita Saimaan ja Vuoksen rannoilta. Hankittaessa maata ranta- ja rantanäkymätontteja varten, huomioidaan ja kunnioitetaan alueen muinaishistorian lisäksi luonto-, ympäristö-, liikunta-, vapaa-aika- ja kulttuuriarvoja.”

Maapoliittinen ohjelmakin vahvistaa sitä, että kaupunkirakennetta on tiivistettävä. Se on ympäristönäkökulman lisäksi myös talouden kannalta järkevää toimintaa. Uusien alueiden kaavoitus tulisikin toteuttaa sinne, missä voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon jo olemassaolevaa infraa ja jossa palvelut ovat lähellä asukkaita.

Ohjelmassa mainitaan myös rantatonttien hankinnan osalta se, että maa-alueilla olevat erilaiset arvot on otettava huomioon. Vaikka kohdassa puhutaan tulevista hankinnoista, olisi ristiriitaista olla huomioimatta samoja arvoja myös nyt jo omistuksessa olevien maa-alueiden osalta. Jos Hossukan ja Lempukan alueella halutaan ottaa nuo kaikki ohjelmassa luetellut arvot huomioon, on lopputulos väistämättä se, että alue tulee kaavoittaa vain ja ainoastaan virkistysalueeksi.

Kun kaavoituksesta sitten pidetään tuo Uutisvuoksen artikkelissakin mainittu seminaari, toivon että jokainen siihen osallistuva huomioi ainakin kaikki nämä edellä luettelemani asiat Hossukan ja Lempukan alueesta keskustellessaan.

Ja toivoisin myös, että kaavoituksesta ja rantatonteista voitaisiin lähiaikoina toteuttaa iltakoulu tai seminaari myös ihan koko valtuustolle. Asia on niin tärkeä, että mielestäni myös valtuuston jäsenten pitäisi saada käydä siitä keskustelua ja antaa ohjausta siitä, miten kaavoitusta tulisi Imatralla toteuttaa.