Aihearkisto: Luonto

Lempukka ja Hossukka säilymässä virkistysalueena –  Yleiskaavaehdotuksessa rakentamisaikeista on luovuttu!

Hyviä uutisia Imatran yleiskaavaehdotukseen liittyen

Uutisvuoksi – lehden mukaan Imatran yleiskaavaehdotusta on muutettu niin, että Lempukan ja Hosseinlahden alueelle esitetään nyt virkistysaluemerkintää ja rakentamisaikeista alueen osalta on luovuttu!

Olen tästä uutisesta todella iloinen! Tämä osoittaa sen, että kuntalaisten ääntä halutaan oikeasti kuunnella ja ymmärretään, että alue on todella tärkeä säilyttää sellaisena kuin se on. Imatralaiset, matkailijat ja luonto kiittävät!

Haluan jo tässä vaiheessa antaa myös omat kiitokseni kaavoitukselle sekä kaikille asiaa käsitelleille. Uskon, että näihin kiitoksiin voi moni yhtyä!

Jään nyt innolla odottamaan tulevan yleiskaavaehdotuksen julkaisua sen jälkeen kun kaupunkikehityslautakunta on käsitellyt sen kokouksessaan 23.4. Sitten on taas aika antaa palautetta ja mikäpä onkaan hienompaa kuin voida antaa palautteena kiitoksia ja kehuja!

Lähde: Uutisvuoksen verkkosivut 7.4.2024, https://www.uutisvuoksi.fi/paikalliset/6677771

(Kirjoitus on julkaistu myös Facebook- ja Instagramtileilläni 7.4.2024.)

Reservialue EI ole sama asia kuin luonnonsuojelu- tai virkistysalue

28.5.2021 olen ajatellut seuraavalla tavalla – ja näin ajattelen edelleen:
”Kunnan tulee kuunnella sen asukkaiden toiveita. Ja monien Imatralaisten toive on säilyttää Hosseinlahden ja Lempukan virkistysalueet sellaisina kuin ne ovat.

Imatralla on useita kauniita virkistys- ja ulkoilualueita, joista yksi hienoimmista sijaitsee juuri Saimaan rannalla Hosseinlahden ja Lempukan alueella. Alueella on paljon luontoarvoja ja se on myös Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualue, jossa voi nauttia metsäluonnosta kävellen, juosten ja pyöräillen. Metsässä käydään myös sienessä ja marjassa.

Minulle tärkeä asia päättäjänä on ollut Saimaan rantojen virkistysalueiden säilyttäminen Imatran alueella niin, että samalla turvataan luonnon monimuotoisuus ja huomioidaan muutenkin alueiden luontoarvot. Olen pyrkinyt tekemään kaikkeni sen eteen ja näin tulen toimimaan myös jatkossa, mikäli tulen valituksi kaupunginvaltuustoon tai muihin luottamustehtäviin. Ehdottomasti olen sitä vastaan, että Hosseinlahden ja Lempukan alue kaavoitettaisiin rantatonteiksi.
–
Imatran rantojen ja virkistysalueiden kohtalo päätetään seuraavalla valtuustokaudella. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, ketkä päätöksiä tekevät.”

Uutisvuoksi kertoi 7.11.2023 artikkelissaan (vain tilaajille) siitä, miten Lempukan ja Hossukan alueet varattaisiin uudessa yleiskaavaesityksessä ”asumisen reservialueeksi”. Tuo reservialue otettaisiin käyttöön sitten, kun muut alueet on ensin rakennettu. Tätä pidetään jonkinlaisena kompromissina ja sen sanotaan turvaavan alueen säilymisen virkistysalueena.

Minä en näe tätä reservialuemerkintää hyvänä, etenkin kun alue voitaisiin turvata tekemällä siitä reilusti virkistysalue (tai mieluiten luonnonsuojelualue). Samalla kunnioitettaisiin kuntalaisten toiveita ja alueen kaavoituksesta annettuja palautteita.

Jos tulevassa yleiskaavaesityksessä alueelle ehdotetaan reservialuemerkintää, minä en sitä hyväksy enkä kannata. Eikä minun mieleni tästä muutu.

Miksi lähdin seurakuntavaaliehdokkaaksi

Moni varmasti on jo huomannut ja tietää, että luontoasiat ovat minulle tärkeitä. Olin kirkkovaltuuston jäsen kaudella 2015-2018 ja yritin silloin vielä viimeisenä asiana vaikuttaa seurakunnan omistaman Oritsaaren metsän hakkuisiin siinä kuitenkaan onnistumatta. (Aivan, seurakunta on myös maan- ja metsänomistaja, vaikka sitä harvemmin tulee ajatelleeksi.)

Päätin lähteä jälleen ehdokkaaksi, koska nyt on olemassa ryhmä, jonka vaaliohjelmaan kuuluvat myös luonnon (ja ylipäätään luomakunnan) varjeleminen sekä mm. kirkon ympäristödiplomin hankinnan edistäminen. Koen, että tässä ryhmässä voin viedä eteenpäin niitä asioita, joihin haluan vaikuttaa kaikkialla.

Monimuotoisuuden vaaliminen ja sen säilymisestä huolehtiminen on tärkeää luonnossa, mutta myös ihmistenkin keskuudessa. Minä haluaisin, että seurakunta olisi paikka jossa jokainen saa olla sellainen kuin on ja jossa saa tuntea olevansa hyväksytty myös juuri sellaisena kuin on. Kirkon on oltava kaikenlaisten ihmisten kirkko ja heidän äänensä on myös kuuluttava ja toiveet otettava oikeasti huomioon.

Kuten kunnan päätöksenteossakin, seurakunnan päättäjien on osattava katsoa asioita erilaisten ihmisten silmin. Päättäjän on pidettävä huolta myös siitä, että vähemmistöjen ja heikoimpien ääni kuuluu päätöksenteossa.

Jos tulen valituksi seurakunnan luottamustehtävään, teen parhaani siinä, että puolustan luontoa ja heitä, jotka eivät kuulu enemmistöön. Monimuotoinen luonto kestää paremmin muutokset ja se myös sopeutuu niihin paremmin kuin yksipuolinen luonto. Uskon, että ihmisten ja seurakunnan kohdalla on sama tilanne. Monimuotoinen seurakunta kestää ja sopeutuu maailman muutoksiin paremmin.

Seurakuntavaaleilla on myös vaalikone, jonka avulla voit etsiä omaa ehdokastasi. Vaalikoneen osoite on: https://www.seurakuntavaalit.fi/vaalikone

Suvi Rautsiala, seurakuntavaaliehdokas nro 16

(Kirjoitus on julkaistu myös Facebook- ja Instagramtileilläni 14.10.2022.)

Aloite kunnallisten luontopäiväkotien perustamisesta

Teimme maanantaina 12.9.2022 Krista Nordbergin kanssa valtuustoaloitteen kunnallisten luontopäiväkotien perustamisesta Imatralle.

Idea alkoi muodostua mielessäni sen jälkeen, kun Etelä-Karjalan liiton ympäristökoordinaattori Laura Blomqvist kertoi millaisia positiivisia asioita lapset kokevat luontopäiväkodeissa ja kuinka luonnossa oleskelu vaikuttaa myös heidän terveyteensä. Krista puolestaan innostui aiheesta heti kun nostin sen keskusteluun ja toi esille lisää asioita ja hyviä näkökulmia. Kaiken tämän lopputulema oli sitten tämä aloite.

Itse toivon kovasti, että tämä toteutettaisiin, sillä samalla kun se on konkreettinen teko lasten terveyden puolesta, olisi se myös teko Imatran vetovoimaisuuden puolesta. Luontopäiväkodit ovat monilla paikkakunnilla niin suosittuja, että niihin joudutaan jopa jonottamaan. Jos meillä olisi yksi tai useampia tällaisia päiväkoteja (ja mahdollisesti myös perhepäivähoitopaikkoja), Imatra varmasti näyttäytyisi entistä kiinnostavampana vaihtoehtona etenkin lapsiperheille muuttaa tänne asumaan.

Voit lukea aloitteen sisällön kokonaisuudessaan tästä alta:

Kunnallisten luontopäiväkotien perustaminen Imatralle

Tiivistelmä aloitteesta

Luonnossa oleilulla ja luontoaltistuksella on monia terveysvaikutuksia leikki-ikäisiin lapsiin. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että vähintään yksi Imatran kunnallisista päiväkodeista
muutetaan luontopäiväkodiksi, jossa toimitaan esimerkiksi Luonnossa kotonaan – konseptin mukaisesti. Samalla tulee selvittää, onko kaikista Imatran kunnallisista päiväkodeista mahdollista päivittää luontopäiväkoteja jollakin aikavälillä. Luontopäiväkoti edistäisi lasten hyvinvointia monella tavalla ja voisi osaltaan olla ennaltaehkäisemässä tulevaisuuden nuorten pahoinvointia sekä sen tuomia lieveilmiöitä ja myös lisätä kaupunkimme houkuttelevuutta asuinkuntana lapsiperheiden keskuudessa. Meillä tehdään jo nyt moni asia Luonnossa kotonaan -kriteerien mukaisesti, ja status olisikin mahtava lisäviesti siitä, että lapset ja nuoret ovat meillä Imatralla tärkeitä.

Aloitteen sisältö

LASTEN TERVEYS
Luonnossa liikkuessa altistutaan monipuolisemmalle mikrobistolle kuin pelkässä kaupunkiympäristössä, jolloin immuunijärjestelmä kehittyy kaupunkiympäristöön verraten paremmin. Tämä taas vaikuttaa laajasti lasten kokonaisvaltaiseen terveyteen ja sen osa-alueisiin ennaltaehkäisten ongelmien syntyä niin fyysisessä kuin psyykkisessäkin voinnissa; luonnossa oleilu esimerkiksi vähentää stressiä.
Lisäksi luonnossa liikkuminen sekä luonnonmateriaaleilla leikkiminen tukee lasten motorista, kognitiivista sekä sosiaalista kehitystä. Myös immuniteetti paranee, joka taas ehkäisee riskiä sairastua infektiotauteihin. Kunnallisten päiväkotien muuttaminen luontopäiväkodeiksi, joissa luonnossa oleilulla on nykyistä suurempi rooli, edistäisi imatralaisten lasten terveyttä ja hyvinvointia ja ennaltaehkäisisi pahoinvointia.

ELINVOIMA JA VETOVOIMATEKIJÄ
Luontopäiväkodit olisivat myös elinvoimaa edistävä teko, sillä luontopäiväkodit kasvattavat jatkuvasti suosiotaan ja joissakin kunnissa niihin päästäkseen joutuu jonottamaan. Jos Imatra pystyisi tarjoamaan ainakin yhden kunnallisen luontopäiväkodin (mieluiten useamman) tai vähintään yhden luontopäiväkotiryhmän jokaisessa päiväkodissa, se edistäisi kunnan vetovoimaa lapsiperheiden keskuudessa ja voisi osaltaan lisätä perheiden muuttohalukkuutta Imatralle. Luontopäiväkoti olisi loistava lisä kaupunkimme tarjontaan, jossa lapsille ja nuorille on jo kouluverkkouudistuksella tehty terveet koulut. Lisäksi luontopäiväkoti sopii kaupungin moniin tavoitteisiin, kuten strategisiin tavoitteisiimme olla lapsiystävällinen kunta, sekä tavoitteeseemme saavuttaa Unicefin lapsimyönteinen kunta – status. Se tukee myös loistavasti tulevaa erä- ja luontokulttuurimuseota ja tarjoaa mahtavan yhteistyön mahdollisuuden.

ILMASTOTEKO
Imatra pyrkii olemaan hiilineutraali vuonna 2030. Tätä varten toteutetaan erilaisia ilmastotekoja ja – mittareita, joista yksi on ympäristökasvatus, jota toteutetaan myös varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa jo nyt. Tälläkin hetkellä Imatralla siis toteutetaan päiväkodeissa erilaisia ympäristöön ja luontoon liittyviä toimintoja, joten siirtymistä luontopäiväkodiksi ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä. Päiväkotien muuttaminen luontopäiväkodeiksi olisi yksi uusi keino toteuttaa hiilineutraalisuuden tavoitteita etenkin, jos otetaan käyttöön Luonnossa kotonaan -konsepti, jossa jo lähtökohtaisesti vaalitaan kestävän elämäntavan arvoja. Luontopäiväkodeissa myös ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen liittyvä kasvatus tapahtuu luontevasti osana päivittäisiä toimintoja.

YHTEISTYÖ ERÄ- JA LUONTOKULTTUURIMUSEON KANSSA
Imatralle ollaan perustamassa erä- ja luontokulttuurimuseota, jonka eräs yhteiskunnallinen tarkoitus on kutsua ihmisiä löytämään ja luomaan yli sukupolvien kantavaa luontosuhdetta. Imatra on viimeistään museon myötä kaupunki, jolle erä- ja luontokulttuuri on tärkeä asia ja näin ollen olisi luontevaa, että kaupunki tekisi myös omia toimia edistääkseen museon tarkoitusta. Luontopäiväkodeissa lapsille muodostuisi jo pienestä pitäen vahva suhde luontoon ja samalla tuettaisiin myös koko perheen
luontosuhteen muodostumista ja vahvistumista. Museo voisi toimia myös hyvänä lisänä päiväkotien
ympäristökasvatusta, kun sen lapsille suunnattuja sisältöjä voitaisiin hyödyntää osana toimintaa.

Luonnossa kotonaan -toimipaikka voi olla myös perhepäivähoitaja tai koululaisten iltapäivätoiminta tai myös pelkkä yksi ryhmä esimerkiksi jokaisessa päiväkodissa. Nämä mahdollisuudet on hyvä ottaa
huomioon ja mikäli päädymme hakemaan mukaan toimintaan, olisi mielestämme hyvä selvittää myös yksittäisten perhepäivähoitajien halukkuus liittyä mukaan malliin.

Lopuksi haluamme huomauttaa, että on mahdollista myös muuttaa Imatran päiväkodeista luontopainotteisia päiväkoteja ilman Luontoon kotonaan -statusta, mikäli statuksen hankkiminen ei jostakin syystä olisi mahdollista. Tästä esimerkkinä Pilke luontopäiväkoti Kuutti Lappeenrannassa
(https://www.pilkepaivakodit.fi/paivakotien-painotteisuudet/luonto/?gclid=EAIaIQobChMIgK_81OKM-
gIVsAV7Ch066wZrEAAYASABEgJgEPD_BwE ).

Ehdotamme, että selvityksessä pidetään esillä sekä Suomen Ladun Luontoon kotonaan -vaihtoehto että myös vaihtoehto luontopainotteisen päiväkodin mallista, jota Pilke toteuttaa osassa päiväkodeistaan (https://www.pilkepaivakodit.fi/paivakotien-painotteisuudet/luonto/?gclid=EAIaIQobChMIgK_81OKM-
gIVsAV7Ch066wZrEAAYASABEgJgEPD_BwE ).

LÄHTEET:
Sini Laine ja Mona Rechardt
Luonnon vaikutukset leikki-ikäisten lasten terveyteen
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/505882/Laine_Sini_Rechardt_Mona.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Luonnossa kotonaan – konsepti
https://www.luonnossakotonaan.fi

Luonnossa kotonaan -kriteerit
https://www.suomenlatu.fi/media/lk-ydinajatus-ja-kriteerit-2018.pdf

Luonnossa kotonaan -toimipaikkamaksut
https://www.suomenlatu.fi/media/toimipaikkamaksut-2018.pdf