Aihearkisto: Vaalit

Miksi lähdin seurakuntavaaliehdokkaaksi

Moni varmasti on jo huomannut ja tietää, että luontoasiat ovat minulle tärkeitä. Olin kirkkovaltuuston jäsen kaudella 2015-2018 ja yritin silloin vielä viimeisenä asiana vaikuttaa seurakunnan omistaman Oritsaaren metsän hakkuisiin siinä kuitenkaan onnistumatta. (Aivan, seurakunta on myös maan- ja metsänomistaja, vaikka sitä harvemmin tulee ajatelleeksi.)

Päätin lähteä jälleen ehdokkaaksi, koska nyt on olemassa ryhmä, jonka vaaliohjelmaan kuuluvat myös luonnon (ja ylipäätään luomakunnan) varjeleminen sekä mm. kirkon ympäristödiplomin hankinnan edistäminen. Koen, että tässä ryhmässä voin viedä eteenpäin niitä asioita, joihin haluan vaikuttaa kaikkialla.

Monimuotoisuuden vaaliminen ja sen säilymisestä huolehtiminen on tärkeää luonnossa, mutta myös ihmistenkin keskuudessa. Minä haluaisin, että seurakunta olisi paikka jossa jokainen saa olla sellainen kuin on ja jossa saa tuntea olevansa hyväksytty myös juuri sellaisena kuin on. Kirkon on oltava kaikenlaisten ihmisten kirkko ja heidän äänensä on myös kuuluttava ja toiveet otettava oikeasti huomioon.

Kuten kunnan päätöksenteossakin, seurakunnan päättäjien on osattava katsoa asioita erilaisten ihmisten silmin. Päättäjän on pidettävä huolta myös siitä, että vähemmistöjen ja heikoimpien ääni kuuluu päätöksenteossa.

Jos tulen valituksi seurakunnan luottamustehtävään, teen parhaani siinä, että puolustan luontoa ja heitä, jotka eivät kuulu enemmistöön. Monimuotoinen luonto kestää paremmin muutokset ja se myös sopeutuu niihin paremmin kuin yksipuolinen luonto. Uskon, että ihmisten ja seurakunnan kohdalla on sama tilanne. Monimuotoinen seurakunta kestää ja sopeutuu maailman muutoksiin paremmin.

Seurakuntavaaleilla on myös vaalikone, jonka avulla voit etsiä omaa ehdokastasi. Vaalikoneen osoite on: https://www.seurakuntavaalit.fi/vaalikone

Suvi Rautsiala, seurakuntavaaliehdokas nro 16

(Kirjoitus on julkaistu myös Facebook- ja Instagramtileilläni 14.10.2022.)

Aluevaalit ja hyvinvointialue

Minultakin on kysytty, että mistä niissä aluevaaleissa oikein on kyse? No, lyhyesti sanottuna tästä:

Historian ensimmäiset vaalit käydään hyvinvointialueilla 23.1.2022. Niissä valittavat valtuutetut saavat vastuulleen suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen kehittämisen ja tulevaisuuden hyvinvointialueiden rakentamisen.

Hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittava aluevaltuusto, joka päättää alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Ensimmäiset valtuustot suunnittelevat oman hyvinvointialueensa toimintamalleja ja vastaavat siitä, että kaikki asukkaat saavat tulevaisuuden sote-palvelunsa laadukkaasti ja tasapuolisesti koko alueella.

Hyvinvointialueen palveluja ovat muun muassa:

lääkärin ja terveydenhoitajan palvelut
suun terveydenhuolto
lastensuojelu
ikäihmisten asumispalvelut
kotihoito
mielenterveys- ja päihdepalvelut
vammaispalvelut
pelastustoimi
sairaala- ja neuvolapalvelut

Hyvinvointialueilla on taattava toimivat peruspalvelut jokaiselle. Laadukkaiden palveluiden tuottamisessa järjestöillä ja yrityksillä on myös merkittävä rooli.

Lisäksi alueilla on huolehdittava työntekijöiden hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta.

(Lähde: https://sdp.fi/fi/blog/aluevaalien-aikajana/)

Aluevaalien äänestysaikataulu on seuraava:

Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava tiistaihin 11.1.mennessä.
Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23. tammikuuta.
Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 12.1.

Minulle tärkeitä asioita hyvinvointialueeseen liittyen

Aikuissosiaalityö

Terveyspalveluiden lisäksi hyvinvointialueet tulevat tuottamaan myös sosiaalipalveluja, joista aikuissosiaalityö on yksi. Se pitää sisällään myös työttömyyden hoitoon liittyviä palveluja, kuten kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen. On tärkeää, että myös siihen ohjataan riittävästi varoja ja se toteutetaan ammattitaitoisesti sekä tavalla, josta on palveluun osallistuvalle oikeaa hyötyä.

Myös muut palvelut, kuten esimerkiksi mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut sekä talousneuvonta, tulee tarjota ilman viiveitä ja siten, että apu on oikeanlaista.

Aikuissosiaalityöhön ja työttömyyden hoitoon panostamalla luodaan oikeaa hyvinvointia sekä tehdään ennalta ehkäisevää työtä, joka taas puolestaan tuo myös säästöjä pitemmällä aikavälillä.

Kolmannen sektorin toimijat

Järjestöt tekevät tärkeää työtä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä. Ne myös edustavat heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä. On tärkeää, että strategioissa ja palvelulupauksissa huomioidaan järjestöjen toiminnan, kuten vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen, tarjoamat mahdollisuudet.

Järjestöt myös tuottavat sekä kehittävät sosiaali- ja terveyspalveluita, joita tarvitaan julkisen palvelutuotannon rinnalle jatkossakin. Asiakassetelien käyttö avaa järjestöille usein kilpailutuksia paremmin mahdollisuuksia tarjota palveluita eri ryhmille. Niitä käyttämällä lisätään myös asiakkaiden valinnanvapautta, joka omalta osaltaan edistää yksilöiden hyvinvointia.

Järjestöt tuleekin ottaa ehdottomasti heti alussa jo mukaan hyvinvointialueiden suunnittelutyöhön ja niiden äänen kuuluminen sekä aidon yhteistyön toteutuminen on varmistettava myös jatkossa.

Tietojärjestelmät

Hyvinvointialueiden perustamiseen ja palvelujen toteuttamiseen liittyvät myös erilaisten tietojärjestelmien, ohjelmistojen, tietokantojen ja laitteistojen yhteensovittaminen sekä niiden uudistaminen ja kehittäminen. Lisäksi tulee varmistaa, että tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön vaatimukset toteutetaan kuten pitääkin.

Toimivuuden lisäksi tärkeää on myös järjestelmien ja ohjelmistojen käyttäjäystävällisyys ja helppokäyttöisyys niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Mitä käyttäjäystävällisempiä järjestelmät ovat, sen parempaa palvelua voidaan antaa ja työ sujuu tehokkaasti.

Onkin tärkeää, että tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja hankittaessa ei kiinnitetä huomiota vain pelkästään teknisiin ominaisuuksiin tai kustannuksiin, vaan huomioidaan myös hyvään käyttäjäkokemukseen kuuluvat asiat.

Panostamalla aikuisten hyvinvointiin, ottamalla järjestöt mukaan tekemään ja toteuttamalla käyttäjäystävälliset sekä luotettavat tietojärjestelmät, voimme tehdä Etelä-Karjalaan sellaisen hyvinvointialueen, joka toimii tehokkaasti ja palvelee hyvin meitä kaikkia.

Suvi Rautsiala, aluevaaliehdokas numero 184

Ps. Jos haluat tutustua vaalikonevastauksiini, löydät niitä täältä:

Uutisvuoksen vaalikone

Helsingin Sanomien vaalikone

Iltalehden vaalikone

Ilta-Sanomien vaalikone

Vaalien jälkeen

Sen verran on ollut touhukasta tämä elämä vaalien jälkeen, että blogin päivitykset ovat jääneet tekemättä. Korjataanpa asiaa sillä, että laitan tänne nyt joitakin Facebookin julkaisujani, joita olen vaalien jälkeen tehnyt. Niin ja jos tulit tänne muuta kautta kuin etusivun kautta, mainittakoon vielä tässäkin, että tulin siis valituksi Imatran kaupunginvaltuustoon kaudelle 2021-2025. Olen edelleen todella otettu ja kiitollinen kaikille, jotka äänestivät minua, KIITOS <3.

Tässä heinäkuun 17. julkaisuni, jossa kerrotaan uudesta pestistä, joka on minulle erittäin mieluinen ja innostava:

”Paikallislehdessä kerrottiin Imatran Sosialidemokraattien tulevan kauden luottamuspaikkojen jaosta. Jutusta oli jäänyt pois eräs määrittely minun kohdaltani, niin kerrottakoon se tässä eli minusta tulee siis Imatran seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja.
Olen pestistä erittäin iloinen ja innoissani, sillä kuten olette ehkä huomanneetkin, luonto ja ympäristö sekä eläimet ovat minulle tärkeitä ja sydäntä lähellä olevia asioita.

Kuva on otettu kesäkuun lopussa Immalanjärven Raution uimarannalla. Meillä on täällä Etelä-Karjalassa monia upeita rantoja ja vesistöjä, joihin mm. talousvesien vedentuotantokin perustuu. Toivon, että tulevalla kaudella ja tämän luottamustoimen myötä voin omalta osaltani olla edistämässä niidenkin säilymistä ja hyvää hoitoa.”

Lue lisää (huom. lautakunnan jäsenet päivitetään syyskuussa tehtyjen virallisten paikkavalintojen jälkeen): Imatran Seudun Ympäristölautakunta

Tuon lisäksi olen saanut myös muitakin luottamustehtäviä seuraavasti eli olen nyt:

Imatran sosialidemokraattisen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja
Imatran kaupunginvaltuuston vaalilautakunnan puheenjohtaja
Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston varajäsen

(Jos haluat tutustua Imatran sosialidemokraattien paikkajakoihin laajemmin, löydät ne täältä: https://imatransd.fi/luottamushenkilot)

Vaaliteemani lyhyesti

Ennakkoäänestyksen viimeinen päivä on huomenna 8.6. Ja sunnuntaina 13.6. on sitten virallinen äänestyspäivä. Moni on saattanut jo äänestää, mutta jos nyt saavuit sivuilleni ja mietit mitä asioita minä haluaisin viedä eteenpäin, tässä ne lyhyesti:

Hosseinlahden ja Lempukan alueita ei saa kaavoittaa tonteiksi.

Ne on merkittävä valmisteilla olevaan Imatran uuteen yleiskaavaan virkistysalueina. Luontoarvot on huomioitava kunnolla myös muilla alueilla.

Valokuituyhteys on oltava saatavilla koko kaupungin alueella.

Kaupungin tulee toimia aktiivisesti tämän edistämiseksi. Lisäksi tulee selvittää keinot, joilla voidaan pienentää liittymiskustannuksia.

Yhteistyötä eri tahojen kanssa on entisestään lisättävä.

Hyvä työttömyyden hoito, nuorten tukeminen, ikäihmisten palveluiden kehittäminen ja yritysten menestyminen Imatralla tarvitsevat eri tahojen vahvaa yhteistyötä. Kolmas sektori on otettava aiempaa vahvemmin mukaan.

Alla lisäksi vaaliesitteeni sivut kuvina. Voit myös avata ja ladata esitteen pdf – tiedostona tästä:

suvi_rautsiala_126_esite

Yleiskaava määrittelee Saimaan rantojen käytön

Kirjoitin mielipidekirjoituksen tutusta aiheesta ja se julkaistiin Uutisvuoksessa maanantaina 26.4.2021. Tässä tekstini:

Imatralla valmistellaan uutta yleiskaavaa. Tällä hetkellä aikataulu näyttää siltä, että päätökset kaavasta siirtyvät tulevalle valtuustokaudelle. Uusi valtuusto päättää siis sen, minne esimerkiksi tontteja kaavoitetaan ja missä virkistysalueet tulevat jatkossa sijaitsemaan.

Imatralla on useita hienoja virkistys- ja ulkoilualueita ja yksi niistä sijaitsee Saimaan rannalla Hosseinlahden ja Lempukan alueella. Alueella on paljon luontoarvoja ja se on myös Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualue, jossa voi nauttia metsäluonnosta kävellen, juosten ja pyöräillen.

Alueen säilyttäminen ulkoilukäytössä on tärkeää myös matkailun kannalta. Luonto- ja elämysmatkailun suosio lisääntyy koko ajan ja matkailijat ovat jo nyt löytäneet alueen hienot ulkoilureitit. Myös Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi. Maakuntakaavassa alue onkin merkitty virkistysalueeksi.

Nyt kun Saimaa Geopark on saanut Unesco Global Geopark – statuksen, luontomatkailun merkitys Imatrallakin kasvaa entisestään. Saimaa Geopark on kertonut jatkavansa kehitystyön tekoa keskittyen kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseen alueelle. Saimaan rannat ja saaret olisivatkin loistavia alueita monille luonnossa tapahtuville palveluille.

Niin koti- kuin ulkomaalaisellekin matkailijalle alueen vanha metsä ja kauniiseen maisemaan aukeavat rannat ovat elämys, joista voi tulla nauttimaan kauempaakin. Etenkin, kun alueella kulkee kylpylän luontopolku sekä E10 – kaukovaellusreitti jo valmiina.

Tulevalle valtuustolle jääkin siis päätettäväksi, eletäänkö mukana tässä ajassa ja laaditaan sellainen yleiskaava, joka mahdollistaa nykyisten asukkaiden virkistysmahdollisuudet kuten ennenkin ja joka huomioi alueen arvon myös luonnon ja matkailun osalta.

Suvi Rautsiala,
kuntavaaliehdokas, SDP, Imatra

Yleiskaava 2040

Kirjoitukseni SDP:n vaalilehdessä 7.3.2021:
Imatralla valmistellaan tällä hetkellä uutta yleiskaavaa. Kaavassa päätetään muun muassa mihin tontteja kaavoitetaan ja mihin virkistysalueet sijoitetaan. Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että päätökset kaavasta siirtyvät tulevalle valtuustokaudelle. Uusi valtuusto siis päättää sen, minne esimerkiksi tontteja kaavoitetaan ja missä virkistysalueet tulevat jatkossa sijaitsemaan.

Imatralla on useita hienoja virkistys- ja ulkoilualueita. Yksi näistä sijaitsee Saimaan rannalla Hosseinlahden ja Lempukan alueella. Alue on Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualueena ja siksi se on ehdottomasti säilytettävä virkistysalueena jatkossakin.

Alueen säilyttäminen ulkoilukäytössä on tärkeää myös matkailun kannalta. Luonto- ja elämysmatkailun suosio on koko ajan lisääntymässä ja matkailijat ovat jo nyt löytäneet alueen hienot ulkoilureitit. Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi. Tätä resurssia meidän tulee vaalia myös Imatralla.

Kun uutta yleiskaavaa tehdään ja siitä päätetään, määritellään samalla, millainen Imatra meillä on tulevaisuudessa. Onko se asukkailleen mieleinen ja matkailua tukeva Imatra upeine luontoineen vai onko se rannat rakentanut, asukkaitaan kuuntelematon ja arvokkaat luontonsa hävittänyt Imatra.

Sinä äänestäjänä päätät, millainen Imatrasta tulee. Tuleva valtuusto on sellainen, jollainen äänestäjät haluavat sen olevan.

Vaalikoneet ja vastaukseni

Listaan tähän artikkeliin vaalikoneita, joihin olen antanut kuntavaaliehdokkaana vastauksiani sekä muitakin vaaleihin liittyviä sivustoja, joiden avulla voit tutustua minuun paremmin. Osa linkeistä ei vielä toimi, koska kaikki vaalikoneet eivät ole vielä avoinna muille kuin ehdokkaille. Pyrin lisäämään linkkejä sitä mukaa, kun koneet aukeavat.

Nuorten vaalikone – Allianssi

Terveysehdokas.fi – Suvi Rautsiala

Ammattiliitto Pro:n ehdokassivu – Suvi Rautsiala

Uutisvuoksen ja Etelä-Saimaan yhteinen vaalikone

OAJ:n vaalikone

Eläinpoliittinen vaalikone

Alma Median vaalikone (Iltalehti)

Helsingin Sanomat

Ilta-Sanomat

Aamulehti

Ylen ja mediakumppaneiden vaalikone

——————————————-