Aihearkisto: Yleiskaava

Lempukka ja Hossukka säilymässä virkistysalueena –  Yleiskaavaehdotuksessa rakentamisaikeista on luovuttu!

Hyviä uutisia Imatran yleiskaavaehdotukseen liittyen

Uutisvuoksi – lehden mukaan Imatran yleiskaavaehdotusta on muutettu niin, että Lempukan ja Hosseinlahden alueelle esitetään nyt virkistysaluemerkintää ja rakentamisaikeista alueen osalta on luovuttu!

Olen tästä uutisesta todella iloinen! Tämä osoittaa sen, että kuntalaisten ääntä halutaan oikeasti kuunnella ja ymmärretään, että alue on todella tärkeä säilyttää sellaisena kuin se on. Imatralaiset, matkailijat ja luonto kiittävät!

Haluan jo tässä vaiheessa antaa myös omat kiitokseni kaavoitukselle sekä kaikille asiaa käsitelleille. Uskon, että näihin kiitoksiin voi moni yhtyä!

Jään nyt innolla odottamaan tulevan yleiskaavaehdotuksen julkaisua sen jälkeen kun kaupunkikehityslautakunta on käsitellyt sen kokouksessaan 23.4. Sitten on taas aika antaa palautetta ja mikäpä onkaan hienompaa kuin voida antaa palautteena kiitoksia ja kehuja!

Lähde: Uutisvuoksen verkkosivut 7.4.2024, https://www.uutisvuoksi.fi/paikalliset/6677771

(Kirjoitus on julkaistu myös Facebook- ja Instagramtileilläni 7.4.2024.)

Reservialue EI ole sama asia kuin luonnonsuojelu- tai virkistysalue

28.5.2021 olen ajatellut seuraavalla tavalla – ja näin ajattelen edelleen:
”Kunnan tulee kuunnella sen asukkaiden toiveita. Ja monien Imatralaisten toive on säilyttää Hosseinlahden ja Lempukan virkistysalueet sellaisina kuin ne ovat.

Imatralla on useita kauniita virkistys- ja ulkoilualueita, joista yksi hienoimmista sijaitsee juuri Saimaan rannalla Hosseinlahden ja Lempukan alueella. Alueella on paljon luontoarvoja ja se on myös Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualue, jossa voi nauttia metsäluonnosta kävellen, juosten ja pyöräillen. Metsässä käydään myös sienessä ja marjassa.

Minulle tärkeä asia päättäjänä on ollut Saimaan rantojen virkistysalueiden säilyttäminen Imatran alueella niin, että samalla turvataan luonnon monimuotoisuus ja huomioidaan muutenkin alueiden luontoarvot. Olen pyrkinyt tekemään kaikkeni sen eteen ja näin tulen toimimaan myös jatkossa, mikäli tulen valituksi kaupunginvaltuustoon tai muihin luottamustehtäviin. Ehdottomasti olen sitä vastaan, että Hosseinlahden ja Lempukan alue kaavoitettaisiin rantatonteiksi.

Imatran rantojen ja virkistysalueiden kohtalo päätetään seuraavalla valtuustokaudella. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, ketkä päätöksiä tekevät.”

Uutisvuoksi kertoi 7.11.2023 artikkelissaan (vain tilaajille) siitä, miten Lempukan ja Hossukan alueet varattaisiin uudessa yleiskaavaesityksessä ”asumisen reservialueeksi”. Tuo reservialue otettaisiin käyttöön sitten, kun muut alueet on ensin rakennettu. Tätä pidetään jonkinlaisena kompromissina ja sen sanotaan turvaavan alueen säilymisen virkistysalueena.

Minä en näe tätä reservialuemerkintää hyvänä, etenkin kun alue voitaisiin turvata tekemällä siitä reilusti virkistysalue (tai mieluiten luonnonsuojelualue). Samalla kunnioitettaisiin kuntalaisten toiveita ja alueen kaavoituksesta annettuja palautteita.

Jos tulevassa yleiskaavaesityksessä alueelle ehdotetaan reservialuemerkintää, minä en sitä hyväksy enkä kannata. Eikä minun mieleni tästä muutu.

Imatran yleiskaavaluonnos 2040

Imatran kaupunki on julkaissut yleiskaavaluonnoksen, johon voi tutustua täällä: Yleiskaava 2040. Itselleni siinä tärkein alue on koko ajan ollut Lempukan ja Hosseinlahden alue rantoineen ja metsineen. Nyt julkaistu luonnos on hurjaa katsottavaa niiden osalta. Koko alue on kaavoitettu rakentamiselle ja vain pieni kaistale rannassa on merkitty virkistysalueeksi. Eikä koko matkalta edes sitäkään, vaan osa rannastakin on merkitty rakentamisen sallivaksi. Tontteja alueelle on suunniteltu 40 – 45, joista osa voisi olla omarantaisia.

Lempukan ja Hosseinlahden osalta tässä kaavaluonnoksessa on todella monta asiaa, joita ei ole otettu huomioon kuten olisi pitänyt:

1. Yleiskaavaluonnos ei huomioi voimassa olevaa maakuntakaavaa.

Tällä hetkellä vielä voimassa oleva Etelä-Karjalan maakuntakaava (2011) määrittelee Hosseinlahden ja Lempukan ranta-alueet virkistys- ja ulkoilualueeksi. Nyt yleiskaavaluonnoksessa osa tästä rannasta ei pidä sisällään ollenkaan tällaista aluetta ja niissäkin kohdissa, joissa sitä on vähän olemassa, alue on pienempi kuin maakuntakaavassa.

Maakuntakaava on kuitenkin alueen ylin ohjaava kaava, josta seuraava alempi taso on kunnan yleiskaava. Se tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa.

Maakuntakaavan osalta kannattaa myös huomioida se, että sitä päivitetään parhaillaan. Tämän päivityksen aikataulun mukaan alustava kaavaluonnos julkaistaan vielä tämän vuoden eli 2022 aikana ja kaavaluonnos vuoden 2023 aikana. (Lähde: Maakuntakaava 2040)

Mitä jos nyt laadimme ja hyväksymme Imatralle yleiskaavan, joka tulee olemaan vastoin tuota uutta maakuntakaavaa? Eikö nyt olisi ehdottomasti järkevämpää odottaa edes tulevan maakuntakaavan alustava kaavaluonnos esille, jotta voimme huomioida siinä olevat asiat omassa yleiskaavassamme?

2. Luontoselvityksen tuloksia ei ole otettu huomioon Lempukan ja Hosseinlahden osalta.

Kaavoitusta varten alueella on tehty erilaisia selvityksiä, joista yksi on Luontoselvitys 2021. Tuon selvityksen liitteessä yksi on kerrottu selvitysalueella havaitut lintulajit. Näitä lajeja ovat olleet mm.

  • Erittäin uhanalainen hömötiainen (!)
  • Vaarantuneet haarapääsky, harmaalokki, naurulokki, töyhtötiainen
  • Lintudirektiivin I-liitteen kalatiira, kuikka, pikkusieppo ja teeri!
  • Silmälläpidettäviä härkälintu, isokoskelo, närhi, tukkakoskelo ja västäräkki

Jo yksistään tuon erittäin uhanalaiseksi luokitellun hömötiaisen esiintymisen pitäisi vaikuttaa niin, ettei aluetta kaavoiteta rakentamista sallivaksi vaan se tulisi ennemmin suojella. Myös Lintudirektiivin I – liitteen linnuista sanotaan seuraavaa:

”Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien lintulajien suojelua EU:ssa. Sen tavoitteena on lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, lajien hoitaminen ja sääntely sekä antaa säännökset lajien hyödyntämisestä. Suojelu kattaa linnut, niiden munat, pesät sekä elinympäristöt.”

” Lintudirektiivin I-liite: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000 -alueverkosto).”

Lisäksi alueella vuonna 2021 tehty liito-oravaselvitys oli tehty väärään vuodenaikaan eikä siksi välttämättä anna oikeaa kuvaa tilanteesta. Oikea aika kartoitukselle olisi maalis-huhtikuussa eikä toukokuun alussa, kuten nyt on tehty. Alueella on myös aiemmin tehty havaintoja liito-oravasta.

Luontoselvityksiä ei kaavoitettaessa tehdä vain huvin vuoksi vaan ne on oikeasti otettava huomioon. Kuinka siis meille esitellään nyt kaavaluonnosta, joka ei piittaa alueen uhanalaisista tai suojelua tarvitsevista linnuista ja eläimistä tai niiden elinympäristöstä? Jos luontoselvitykset olisi huomioitu, aluetta esitettäisiin luonnoksessa vähintäänkin virkistysalueeksi, mieluiten kuitenkin suojelualueeksi.

3. Lempukan ja Hosseinlahden alueesta tehtyjen valtuustoaloitteiden käsittely on kesken.

Hosseinlahden ja Lempukan alueesta on tehty kaksi aloitetta: SDP:n sekä Vihreiden valtuustoryhmien aloitteet. SDP:n aloitteessa ehdotetaan alueen suojelemista, Vihreiden aloitteessa siitä tulisi tehdä virkistysalue.

Koska aloitteiden käsittely on kesken, on mahdollista että tilanne alueen osalta voi muuttua todella paljon, jos kumpi tahansa aloite päätetäänkin toteuttaa esitetysti. Tässä tilanteessa olisikin ollut järkevää odottaa ensin aloitteiden käsittely loppuun, jotta mahdolliset muutokset olisi voitu huomioida luonnoksessa ennen sen julkaisua. Nyt luonnos ei huomioi aloitteita millään tavalla vaan on ennemmin niiden vastakohta.

Koska aloitteet ovat valtuustoryhmien tekemiä, niiden viesti olisi ollut syytä huomioida yleiskaavaluonnosta laadittaessa. Lopullisen yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, joten aloitteiden voi hyvin katsoa olevan vahva viesti osalta kaupungin päättäjistä.

SDP:n aloitteen osalta on myös sanottu, että alueen luontoarvot tulisi kartoittaa. Tämä on ehdottomasti kannatettava asia ja se voitaisiin toteuttaa selvittämällä voisiko alue soveltua METSO-suojeluohjelmaan. Jos näin tapahtuisi, kunta voisi saada suojelusta lisäksi rahallisen korvauksen.

Uhanalaiset ym. lajit mainitaan myös METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet – oppaassa, joten esimerkiksi alueella havaittu erittäin uhanalainen hömötiainen on suuressa roolissa, kun alueen luontoarvoja arvioidaan:
”Kyseiselle elinympäristölle tyypillisten uhanalaisten eläin- ja kasvilajien esiintyminen alueella lisää aina sen sopivuutta METSO-ohjelmaan.”

Alueella voi siis olla hyvinkin paljon luontoarvoja, jotka puoltavat sen suojelemista. Ja tilannetta ei voi kukaan tietää varmasti, ennen kuin alue arvioidaan kunnolla esimerkiksi METSO-ohjelman avulla.

4. Imatran maapoliittisen ohjelman tavoitteita ei ole huomioitu riittävästi.

Imatran maapoliittisessa ohjelmassa kohdassa 4.2. sanotaan:

”Kaupunkirakenteen tiivistäminen
Tiiviimpi kaupunkirakenne on energiatehokas rakenneratkaisu Imatralle.
Tällöin suurempi asukasmäärä voi hyödyntää olemassa olevaa palveluverkostoa paremmin ja julkisen liikenteen järjestäminen on tehokkaampaa tavoittaa useammat. Infraverkostojen rakentamisen ja ylläpidon kustannuspaineet pienenevät nykyistä tiiviimmässä kaupunkirakenteessa.”

Miten Lempukan ja Hosseinlahden kaavoitus rakentamiselle tukee tätä tavoitetta? Sehän käytännössä laajentaa kaupunkia ja on muutenkin tämän edellä kuvatun vastakohta. Kaavoitus ohjaa rakentamista ja siksi yleiskaavassa tulisi ehdottoman tarkkaan harkita mitä alueita kaavoitetaan rakentamiselle, jotta uutta infrastruktuuria ei tarvitse rakentaa ja kaupunkirakenne oikeasti tiivistyy.

Kohdassa 4.3. Maankäytön suunnitteluun liittyvät tavoitteet, esitellään taulukko, jossa esitellään yhdyskuntarakenteen eheyttämisen maapoliittisiksi keinoiksi mm että: ”maanhankinta ja kaavoitus kohdennetaan pääasiassa Imatrankoski-Mansikkalaan ja Vuoksenniskalle palvelujen, joukkoliikenteen ja kunnallistekniikan hyödyntämiseksi ja käyttöasteen nostamiseksi.”

Jos kaavoitusta on tarkoitus kohdentaa näille alueille, miten Lempukan ja Hosseinlahden alueen kaavoittaminen millään tavalla toteuttaa tätä maapoliittisen ohjelman tavoitetta?

5. Alueen rakentamisen ilmastovaikutuksia ja Imatran ilmasto-ohjelmaa ei ole otettu huomioon riittävästi.

Yleiskaavaluonnoksen liite 8 Ilmastovaikutusten arviointi käy läpi kaavaluonnoksen ilmastovaikutuksia. Lempukan ja Hosseinlahden rakentamisen osalta todetaan, että uuden alueen rakentuminen Saimaan rantaan muuttaa maankäyttöä sekä vähentää olemassa olevien metsien hiilinieluja. Kun puustoa kaadetaan ja maaperää muokataan, maastoon varastoituneen hiilen määrä vähenee. Yleisesti todetaan myös, että kielteiset vaikutukset syntyvät alueilla, joissa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta laajennetaan tai kokonaan uusia alueita rakennetaan.

Miksi siis kaupunki, joka haluaa olla hiilineutraali vuonna 2030, toteuttaisi tälle alueelle kaavan, jolla on negatiivisia ilmastovaikutuksia ja joka vähentäisi jo olemassa olevia hiilinieluja? Ja miksei näitä asioita ole otettu huomioon Lempukan ja Hosseinlahden alueen kaavaluonnoksen osalta etenkin metsäalueilla?

Vähähiilinen Imatra 2020-2030 –ilmasto-ohjelmassa tavoitteena on kasvattaa hiilinieluja ja toimenpiteiden kohdassa on kerrottu: ”Lisätään metsän pinta-alaa”

Yleiskaavan liitteessä 8 todetaankin, että on epäselvää kuinka hyvin yleiskaava vastaa tähän. Lisäksi todetaan myös, että ilmastonmuutokseen hillinnän ja sopeutumisen näkökulmasta on olennaista pystyä turvaamaan olemassa olevat hiilivarastot sekä kasvattamaan hiilinieluja.

Imatran ilmasto-ohjelmassa yhtenä toimenpiteenä on kerrottu myös: ”Lisätään luonnonsuojelualueiden pinta-alaa. Samalla turvataan luonnon monimuotoisuutta.”

Miten Lempukan ja Hosseinlahden alueen kaavoitus rakentamiselle tukee näitä ilmasto-ohjelman toimenpiteitä? Käytännössähän silloin ollaan tekemässä kaavaa, joka rakentamisen salliessa ja sen toteutuessa vähentää kaupungin omistaman metsän pinta-alaa ja samalla alueen monimuotoisuuden säilyminen olisi vahvasti uhattuna.

Ja todettakoon vielä, että jos kaupunki haluaa lisätä luonnonsuojelualueiden pinta-alaa kuten ilmasto-ohjelmassa on sanottu, suojelemalla Hosseinlahden ja Lempukan alueet se toimisi nimenomaan ohjelman toimenpiteiden mukaisesti.

6. Tehty kaavataloustarkastelu on tällä hetkellä jo vanhentunut.

Kaavataloustarkastelu on tehty syksyllä 2019. Sen jälkeen maailma on jo muuttunut todella paljon, ehkä eniten jopa kuluneiden viikkojen aikana. Tällä hetkellä esimerkiksi rakentamiskustannusten ja myös lämmityskustannustenkin mahdollinen nousu ja kaupungin sijainti voivat vaikuttaa erittäin paljon ihmisten halukkuuteen ostaa tontteja tai rakentaa. Myös tonttien hinnoitteluun viime aikojen tapahtumat tuovat varmasti oman vaikutuksensa.

Tehty tarkastelu ei siis anna enää ajantasaista tietoa eikä sen pitäisi näin ollen vaikuttaa yleiskaavaan. Ehkä eniten edelleen ajan tasalla oleva osuus onkin se, jossa tarkastelualueen toteuttamisella todetaan olevan merkittäviä kuntatalouteen kohdistuvia vaikutuksia ja lisäksi todetaan toteuttamiseen liittyvän myös riskejä sekä rakentamisen toteutumiseen että väestökehitykseen liittyen.

7. Imatran ympäristöohjelmassa kerrottuja asukkaiden toiveita ei ole huomioitu.

Imatran ympäristöohjelman liitteenä on esitelty asukkailta kerättyjä palautteita, joita ei ole kaavaluonnoksen laadinnassa huomioitu mitenkään. Liitteessä sanotaan seuraavasti:
”Lempukan ja Hosseinlahden alueen metsät ja rannat tulee säilyttää luontoalueina yleisessä virkistyskäytössä ja rakentamiselta vapaana alueena. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat luontokohteet tulee suojella pysyvästi.”

Jos kaupunki oikeasti haluaa kuunnella sen asukkaitaan, tulisi tällaiset palautteet ottaa vakavasti jo yleiskaavan suunnitteluvaiheessa.

8. Alueen virkistys- ja luontoarvoja ei ole huomioitu riittävästi.

Yleiskaavaluonnoksen kaavaselosteessa todetaan, että Imatran kaupunkikehityksen vahvuuksina pidetään arvokkaita, luonnonläheisiä ja kaikkien tavoitettavissa olevia Saimaan lähivirkistysalueita. Kaavaselosteessa on sanottu myös, että yleiskaavan tavoitteena on säilyttää alueen virkistys- ja luontoarvot.

On kuitenkin käytännössä mahdotonta säilyttää nämä arvot, jos alueelle ja etenkin rantaan sallitaan rakentaminen ja jossa alueelle voi tulla 40 – 45 tonttia. Sekä virkistys- että luontoarvot kärsivät suuresti, koska samaan aikaan ei voi ns. syödä ja säästää.

Alue on Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualueena ja sillä on iso merkitys monen hyvinvoinnille. Alue soveltuu hyvin monenlaiseen ulkoiluun, retkeilyyn, marjastukseen, sienestykseen ja jopa polkujuoksuun sekä pyöräilyyn. Rakentaminen tuhoaa väistämättä alueen luontoa ja muuttaa ulkoilureittejä huonompaan suuntaan, vaikka se yritettäisiinkin toteuttaa luontoa säästäen.

9. Alueen arvoa matkailulle sellaisena kuin se on nyt, ei ole huomioitu.

Luonnoksen kaavaselosteessa sanotaan että Saimaan ranta-alueilla on merkittävää luontomatkailupotentiaalia. Lisäksi yleiskaavan sanotaan tukevan Saimaan matkailun kehittämistavoitetta ja erityisesti Kylpylän-Ukonniemen alueen kehittämistyötä. Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi.

Lempukan ja Hosseinlahden alueella kulkevat tällä hetkellä mm. Kylpylän luontopolku sekä osittain E10 Euroopan kaukovaellusreitti. Erityisiä ja arvokkaita alueen ulkoilureiteistä tekee se, että ne sijaitsevat rakentamattomalla, vanhan puuston ja monimuotoisen metsän sisältävällä alueella, Saimaan rannassa. Silti niille pääsee helposti vaikka Kylpylältä kävellen.

Luonto- ja elämysmatkailun suosio on koko ajan lisääntymässä ja matkailijat ovat jo nyt löytäneet nämä ulkoilureitit. Lempukan ja Hosseinlahden nykyiset ulkoilureitit tukevatkin hyvin Kylpylän sekä sataman alueen toimintaa ja toimivat houkuttimena luontoelämyksiä arvostaville matkailijoille.

On kuitenkin täysin eri asia lähteä kulkemaan ulkoilureittiä, joka kulkee läpi vanhan metsän, kuin jos se kulkee läpi asuinalueen. Alue on tällä hetkellä kiehtova nimenomaan sen vanhan puuston ja pitkälti koskemattoman luonnon vuoksi. Asutusalue tekisi siis enemmän hallaa matkailulle tuhoamalla tällä hetkellä kutsuvat ja monelle ulkomaalaiselle ainutlaatuisen elämyksen tarjoavat luontoreitit.

Alueen merkitys matkailulle korostuu nyt myös siksi, että Imatralle on sijoittumassa valtakunnallinen erä- ja luontokulttuurimuseo. Erä- ja luontokulttuurimuseon yhtenä alustavana toimintana on kerrottu, että sen opastustoiminta tekee kumppanien tarjoamat luontopalvelut saavutettaviksi. Museo ja läheltä löytyvä rakentamaton luonto sekä Saimaa rantoineen avaavatkin monia mahdollisuuksia nykyisille ja uusille matkailuyrityksille.

On myös huomioitava Saimaa Geoparkin saama Unesco Global Geopark – status sekä Saimaa Geoparkin halu jatkaa Saimaan kehitystyötä kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseksi alueelle.

Museon, Saimaa Geoparkin sekä Imatran veto- ja elinvoiman vuoksi onkin siis ehdottoman tärkeää säilyttää rakentamattomana sellaiset luontokohteet, jotka nimenomaan houkuttelevat matkailijoita saapumaan Imatralle ympäri vuoden. Alueen kaavan tuleekin siis olla jotain muuta kuin rakentamisen salliva, jos kerran tahtotila on tukea Saimaan ja Kylpylän-Ukonniemen matkailun kehittämistä.

10. Arkeologisia arvoja sekä löytöjä ei ole huomioitu riittävästi.

Lempukan ja Hosseinlahden alueella toteutetuissa arkeologisissa selvityksissä ja inventoinneissa on löydetty useita muinaisjäännöksiä ja vuoden 2021 inventoinnissa sieltä löytyi yksi aiemmin tuntematon löydös, jota ehdotetaan rekisteröitäväksi kiinteänä muinaisjäännöksenä. Alueeseen kuuluvasta Malonsaaresta on myös löytynyt merkittäviä esinelöytöjä kuten viskarit eli jäähokit, joita on pidetty merkkeinä vanhoista talvikulkuväylistä.

Lisäksi saaresta on löytynyt n. 1500 – luvulle sijoittuva puukonterä sekä toinen mahdollisesti rautakautinen veitsenterä. Näiden lisäksi etenkin Imatralle merkittävänä löytönä voidaan pitää myöhäisrautakautista keihäänkärkeä. Löydöt kertovat, että alueella on liikuttu, eletty ja metsästetty jo kauan.

Koska alueella on selvästi olemassa olevia muinaisjäännöksiä ja lähisaaresta on tehty todella merkittäviä löytöjä, olisi Lempukan ja Hosseinlahden alue ehdottomasti suojeltava niin, että alueella olevat muinaisjäännökset säilyvät ja siellä voidaan myös jatkaa tutkimuksia mahdollisten uusien löytöjen kartoittamiseksi.

Jos alueelle aletaan rakentaa katuja, putkistoja ja taloja, ei riitä että nyt selvityksessä löydetyt kohdat yritetään suojata. Alue voi pitää sisällään vielä enemmän löytöjä, jotka menetetään iäksi mikäli sinne aletaan rakentaa.

Muita huomioita

Kaavaluonnos perustuu vanhoihin tavoitteisiin. Kaavaluonnos kertoo, että yleiskaavoitusta ohjaavat tavoitteet on koottu syksyn 2019 aikana. Näistä merkittävin osa pitää sisällään Imatran kaupungin omia tavoitteita. Siis niitä tavoitteita, jotka on nähty hyväksi vuonna 2019. Tämän jälkeen maailma on muuttunut todella paljon. Herääkin kysymys, ovatko tätä kaavaa ohjaavat tavoitteet enää mitenkään ajankohtaisia tai edes mahdollisia saavuttaa?

Kaavaselosteessa kerrotaan myös, että yleiskaavan tavoitteena on edistää ihmisläheisen, taloudellisen, kestävän ja ilmastonmuutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen kehittämistä.

Miten on millään tavalla ihmisläheistä se, että kaavoituksella mahdollistettaisiin Imatralaisille tärkeän ulkoilu- ja virkistysalueen tuhoaminen?

Entä miten on taloudellista se, että rakennettaisiin lisää infrastruktuuria, kun aiemmin rakennetuissakin on paljon korjausvelkaa?

Ja miten on kestävää ja ilmastonmuutosta hillitsevää laajentaa kaupunkia ja rakentaa uutta asuinaluetta kauas kouluista, kaupoista sekä muista palveluista?



Toivon, että mahdollisimman moni tutustuisi nyt yleiskaavaluonnokseen ja antaisi siitä kaupungille palautetta.
Palautetta voi antaa 28.3.2022 klo 15.00 mennessä!
sähköpostitse: kirjaamo@imatra.fi
tai osoitteella: Imatran kaupunki, Virastokatu 2, 55100 Imatra

Annettu palaute voi olla lyhyt tai pitkä eikä sen tarvitse olla missään erityisessä muodossa. Tärkeintä on kertoa mielipiteesi, sillä tämä on nyt se vaikuttamisen paikka, jos mikä. Itse aion antaa palautetta näistä edellä kertomistani asioista.

Lisäksi kaavaluonnoksesta pidetään yleisötilaisuus ti 8.3.2022 klo 17.00 – 19.00 Imatran kaupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä Teams-sovelluksen kautta. Liittymislinkki ja ohjeet löytyvät osoitteesta: www.Imatra.fi/kaavaesittelyt


Vaaliteemani lyhyesti

Ennakkoäänestyksen viimeinen päivä on huomenna 8.6. Ja sunnuntaina 13.6. on sitten virallinen äänestyspäivä. Moni on saattanut jo äänestää, mutta jos nyt saavuit sivuilleni ja mietit mitä asioita minä haluaisin viedä eteenpäin, tässä ne lyhyesti:

Hosseinlahden ja Lempukan alueita ei saa kaavoittaa tonteiksi.

Ne on merkittävä valmisteilla olevaan Imatran uuteen yleiskaavaan virkistysalueina. Luontoarvot on huomioitava kunnolla myös muilla alueilla.

Valokuituyhteys on oltava saatavilla koko kaupungin alueella.

Kaupungin tulee toimia aktiivisesti tämän edistämiseksi. Lisäksi tulee selvittää keinot, joilla voidaan pienentää liittymiskustannuksia.

Yhteistyötä eri tahojen kanssa on entisestään lisättävä.

Hyvä työttömyyden hoito, nuorten tukeminen, ikäihmisten palveluiden kehittäminen ja yritysten menestyminen Imatralla tarvitsevat eri tahojen vahvaa yhteistyötä. Kolmas sektori on otettava aiempaa vahvemmin mukaan.

Alla lisäksi vaaliesitteeni sivut kuvina. Voit myös avata ja ladata esitteen pdf – tiedostona tästä:

Imatralla on useita hienoja virkistys- ja ulkolualueita ja yksi niistä sijaitsee Saimaan rannalla Hosseinlahden ja Lempukan alueella.

Yleiskaava määrittelee Saimaan rantojen käytön

Kirjoitin mielipidekirjoituksen tutusta aiheesta ja se julkaistiin Uutisvuoksessa maanantaina 26.4.2021. Tässä tekstini:

Imatralla valmistellaan uutta yleiskaavaa. Tällä hetkellä aikataulu näyttää siltä, että päätökset kaavasta siirtyvät tulevalle valtuustokaudelle. Uusi valtuusto päättää siis sen, minne esimerkiksi tontteja kaavoitetaan ja missä virkistysalueet tulevat jatkossa sijaitsemaan.

Imatralla on useita hienoja virkistys- ja ulkoilualueita ja yksi niistä sijaitsee Saimaan rannalla Hosseinlahden ja Lempukan alueella. Alueella on paljon luontoarvoja ja se on myös Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualue, jossa voi nauttia metsäluonnosta kävellen, juosten ja pyöräillen.

Alueen säilyttäminen ulkoilukäytössä on tärkeää myös matkailun kannalta. Luonto- ja elämysmatkailun suosio lisääntyy koko ajan ja matkailijat ovat jo nyt löytäneet alueen hienot ulkoilureitit. Myös Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi. Maakuntakaavassa alue onkin merkitty virkistysalueeksi.

Nyt kun Saimaa Geopark on saanut Unesco Global Geopark – statuksen, luontomatkailun merkitys Imatrallakin kasvaa entisestään. Saimaa Geopark on kertonut jatkavansa kehitystyön tekoa keskittyen kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseen alueelle. Saimaan rannat ja saaret olisivatkin loistavia alueita monille luonnossa tapahtuville palveluille.

Niin koti- kuin ulkomaalaisellekin matkailijalle alueen vanha metsä ja kauniiseen maisemaan aukeavat rannat ovat elämys, joista voi tulla nauttimaan kauempaakin. Etenkin, kun alueella kulkee kylpylän luontopolku sekä E10 – kaukovaellusreitti jo valmiina.

Tulevalle valtuustolle jääkin siis päätettäväksi, eletäänkö mukana tässä ajassa ja laaditaan sellainen yleiskaava, joka mahdollistaa nykyisten asukkaiden virkistysmahdollisuudet kuten ennenkin ja joka huomioi alueen arvon myös luonnon ja matkailun osalta.

Suvi Rautsiala,
kuntavaaliehdokas, SDP, Imatra

Saimaa Hossukan rannalta katsottuna

Saimaa Geopark, luontomatkailu ja kylpylän luontopolku

Saimaa Geopark on saanut Unesco Global Geopark – statuksen!

Tämä on upea juttu meille sekä koko alueelle ja nämä alla olevat  kommentit (julkaisu kaupungin kotisivuilla) vahvistavat sen, mitä olen itsekin puhunut. Luontomatkailu on nyt nousussa ja tämä ”kultakausi” meidän on täällä Imatrallakin ymmärrettävä hyödyntää. Olen todella iloinen, että Geoparkin kehitystyössä keskitytään kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseen alueelle.

Muuten, eikö olekin mielenkiintoista, että  Geoparkin kotisivuilla esitellään myös Kylpylän luontopolku? Sehän nimittäin kulkee juuri siellä, mihin ilmeisesti tulevassa yleiskaavassa on hahmoteltu tontteja. 

Voit tutustua luontopolkuun täällä Geoparkin kotisivuilla:
Kylpylän luontopolku, Imatra

Otteita Imatran kaupungin kotisivuilla olevasta julkaisusta:
”Saimaa Geopark ry:n hallituksen puheenjohtaja Jouni Riihelä on riemuissaan pitkän työrupeaman tuottaneesta tuloksesta.

– Unesco-status on alueelle ja sen toimijoille erittäin merkittävä kansainvälinen tunnustus. Geopark täyttää kovat kansainväliset kriteerit. Olemme nyt tasavertaisia muiden maailman merkittävien luontomatkailukohteiden rinnalla.”

­”- Status saadaan vielä hetkellä, jolloin luontomatkailu ja eräily elää yhteiskunnassa kultakauttaan. Tunnettavuus ja Unesco-status tuo jo täksi kesäksi Geopark-kohteisiin runsaasti uusia kävijöitä.”

”Status jatkaa Saimaa Geoparkin kehitystyötä keskittyen kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseen alueelle sekä ympäristökasvatuksen vahvistamiseen alueen toimijoiden kanssa. ”

”- Kansainvälinen luontomatkailu kasvaa puhtaasta ja ainutlaatuisesta järviluonnostamme. Järvi-Suomen Peruskirjassa lupasimme jättää seuraavalle sukupolvelle Saimaan hieman paremmassa kunnossa, kuin sen itse saimme. ”

Lähde:
https://www.imatra.fi/uutinen/2021-04-22_saimaa-geopark-sai-unesco-global-geopark-%E2%80%93-statuksen

(Tämä kirjoitus on julkaistu myös Facebooksivullani 22.4.2021)

Haastatteluni rantatontteihin liittyen

Minua haastateltiin Ylen toimesta liittyen kuntien tonttisuunnitelmiin, tässä ajatuksiani aiheesta:

”Miten varmistetaan, että tontit todella päätyvät muualta muuttaville? Mikään ei estä täällä asuvia ihmisiä ostamasta niitä ja rakentamasta sinne kesämökkiä. Tai sitten joku toisella paikkakunnalla asuva rakentaa siitä kakkoskodin, eli silloin hän ei asu täällä, sanoo sdp:n kunnanvaltuutettu Suvi Rautsiala.”

”Rautsialaa sieppaa, että alueelle hahmotellaan asumiseen tarkoitettuja tontteja, vaikka kuntien päätöksiä ohjaavassa maakuntakaavassa ranta-alue on merkitty tarkoitetuksi virkistyskäyttöön. Tontit rannalla olisivat hänestä virhe myös matkailun ja työpaikkojen näkökulmasta.

Olisiko järkevämpää käyttää rantoja luonto- ja elämysmatkailuun, joka houkuttelisi tänne matkailijoita ympäri vuoden? Matkailu toisi tuloja, se hyödyttäisi yrityksiä ja niihin syntyisi työpaikkoja. Sitä kautta voisimme ehkä saada tänne lisää vakituisia asukkaita, Rautsiala linjaa.”

”Koko kaavoitushankkeeseen kriittisesti suhtautuva Suvi Rautsiala piti koemarkkinointia rahan tuhlauksena.

Millaisen kuvan meistä antaa se, että yritämme koemielessä myydä jotain, mitä ei ole, eikä välttämättä tule koskaan olemaankaan, Rautsiala sanoo.”

Tässä linkki artikkeliin, joka kannattaa lukea kokonaan:

https://yle.fi/uutiset/3-11891186

Kuvassa on Hossukan luontopolun ”peikkometsää” 18.4.2021. Kuva ei ikävä kyllä pysty välittämään sitä tunnelmaa, joka on lintujen laulun täyttämässä keväisessä metsässä, mutta osa sen kauneudesta siitä ehkä välittyy.

(Tämä kirjoitus on julkaistu myös Facebooksivullani 20.4.2021)