Aluevaalit ja hyvinvointialue

Minultakin on kysytty, että mistä niissä aluevaaleissa oikein on kyse? No, lyhyesti sanottuna tästä:

Historian ensimmäiset vaalit käydään hyvinvointialueilla 23.1.2022. Niissä valittavat valtuutetut saavat vastuulleen suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen kehittämisen ja tulevaisuuden hyvinvointialueiden rakentamisen.

Hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittava aluevaltuusto, joka päättää alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Ensimmäiset valtuustot suunnittelevat oman hyvinvointialueensa toimintamalleja ja vastaavat siitä, että kaikki asukkaat saavat tulevaisuuden sote-palvelunsa laadukkaasti ja tasapuolisesti koko alueella.

Hyvinvointialueen palveluja ovat muun muassa:

  • lääkärin ja terveydenhoitajan palvelut
  • suun terveydenhuolto
  • lastensuojelu
  • ikäihmisten asumispalvelut
  • kotihoito
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • vammaispalvelut
  • pelastustoimi
  • sairaala- ja neuvolapalvelut

Hyvinvointialueilla on taattava toimivat peruspalvelut jokaiselle. Laadukkaiden palveluiden tuottamisessa järjestöillä ja yrityksillä on myös merkittävä rooli.

Lisäksi alueilla on huolehdittava työntekijöiden hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta.

(Lähde: https://sdp.fi/fi/blog/aluevaalien-aikajana/)

Aluevaalien äänestysaikataulu on seuraava:

  • Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava tiistaihin 11.1.mennessä.
  • Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23. tammikuuta.
  • Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 12.1.

Minulle tärkeitä asioita hyvinvointialueeseen liittyen

Aikuissosiaalityö

Terveyspalveluiden lisäksi hyvinvointialueet tulevat tuottamaan myös sosiaalipalveluja, joista aikuissosiaalityö on yksi. Se pitää sisällään myös työttömyyden hoitoon liittyviä palveluja, kuten kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen. On tärkeää, että myös siihen ohjataan riittävästi varoja ja se toteutetaan ammattitaitoisesti sekä tavalla, josta on palveluun osallistuvalle oikeaa hyötyä.

Myös muut palvelut, kuten esimerkiksi mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut sekä talousneuvonta, tulee tarjota ilman viiveitä ja siten, että apu on oikeanlaista.

Aikuissosiaalityöhön ja työttömyyden hoitoon panostamalla luodaan oikeaa hyvinvointia sekä tehdään ennalta ehkäisevää työtä, joka taas puolestaan tuo myös säästöjä pitemmällä aikavälillä.

Kolmannen sektorin toimijat

Järjestöt tekevät tärkeää työtä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä. Ne myös edustavat heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä. On tärkeää, että strategioissa ja palvelulupauksissa huomioidaan järjestöjen toiminnan, kuten vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen, tarjoamat mahdollisuudet.

Järjestöt myös tuottavat sekä kehittävät sosiaali- ja terveyspalveluita, joita tarvitaan julkisen palvelutuotannon rinnalle jatkossakin. Asiakassetelien käyttö avaa järjestöille usein kilpailutuksia paremmin mahdollisuuksia tarjota palveluita eri ryhmille. Niitä käyttämällä lisätään myös asiakkaiden valinnanvapautta, joka omalta osaltaan edistää yksilöiden hyvinvointia.

Järjestöt tuleekin ottaa ehdottomasti heti alussa jo mukaan hyvinvointialueiden suunnittelutyöhön ja niiden äänen kuuluminen sekä aidon yhteistyön toteutuminen on varmistettava myös jatkossa.

Tietojärjestelmät

Hyvinvointialueiden perustamiseen ja palvelujen toteuttamiseen liittyvät myös erilaisten tietojärjestelmien, ohjelmistojen, tietokantojen ja laitteistojen yhteensovittaminen sekä niiden uudistaminen ja kehittäminen. Lisäksi tulee varmistaa, että tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön vaatimukset toteutetaan kuten pitääkin.

Toimivuuden lisäksi tärkeää on myös järjestelmien ja ohjelmistojen käyttäjäystävällisyys ja helppokäyttöisyys niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Mitä käyttäjäystävällisempiä järjestelmät ovat, sen parempaa palvelua voidaan antaa ja työ sujuu tehokkaasti.

Onkin tärkeää, että tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja hankittaessa ei kiinnitetä huomiota vain pelkästään teknisiin ominaisuuksiin tai kustannuksiin, vaan huomioidaan myös hyvään käyttäjäkokemukseen kuuluvat asiat.

Panostamalla aikuisten hyvinvointiin, ottamalla järjestöt mukaan tekemään ja toteuttamalla käyttäjäystävälliset sekä luotettavat tietojärjestelmät, voimme tehdä Etelä-Karjalaan sellaisen hyvinvointialueen, joka toimii tehokkaasti ja palvelee hyvin meitä kaikkia.

Suvi Rautsiala, aluevaaliehdokas numero 184

Ps. Jos haluat tutustua vaalikonevastauksiini, löydät niitä täältä:

Uutisvuoksen vaalikone

Helsingin Sanomien vaalikone

Iltalehden vaalikone

Ilta-Sanomien vaalikone

Lempukka, Hossukka, Malonsaaresta katsottuna.

Aloite Lempukan ja Hosseinlahden sekä lähisaarien kaavoittamiseksi luonnonsuojelualueeksi

Tänään 7.12.2021 kaupunginvaltuuston kokouksessa Imatran Sosialidemokraattinen ryhmä jätti alempana kuvatun aloitteen. Olen ollut laatimassa tätä aloitetta ja siihen tiivistyy paljon siitä työstä, jota olen alueen eteen tehnyt viime valtuustokaudesta asti. Minun tahtoni on sama kuin aloitteessamme eli Lempukan ja Hosseinlahden alue sekä lähisaaret tulee kaavoittaa luonnonsuojelualueeksi. Olen todella tyytyväinen tähän tekemäämme aloitteeseen ja uskon, että se lähettää vahvan viestin siitä, mitä meidän ryhmämme haluaa.

Aloite on luettavissa kokonaisuudessaan tässä alla sekä Imatran demarien kotisivuilla:

Lempukan ja Hosseinlahden alueen sekä Haapasaaren, Mikonsaaren ja Malonsaaren kaavoittaminen luonnonsuojelualueeksi kulttuurihistoriallisten arvojen, matkailun kehittämisen sekä imatralaisille tärkeän ulkoilualueen turvaamiseksi

Tiivistelmä aloitteesta:

Lempukan ja Hosseinlahden alueen muinaislöydöt ja läheisen Malonsaaren esinelöydöt tekevät alueesta kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävän. Imatralle sijoittuvan erä- ja luontokulttuurimuseon, Saimaa Geoparkin sekä Imatran veto- ja elinvoiman vuoksi sellaiset luontokohteet, jotka houkuttelevat matkailijoita Imatralle, tulee säilyttää rakentamattomina. Alue on myös Imatralaisille monin tavoin tärkeä ulkoilu- ja retkeilyalue.

Tässä aloitteessaan Imatran Sosialidemokraattinen ryhmä esittää, että Lempukan ja Hosseinlahden rannat ja metsäalueet sekä Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari kaavoitetaan tulevassa yleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi.

Lisäksi esitetään, että aluetta kehitetään jatkossa eteenpäin luonto- ja matkailukohteena sekä eri ryhmille sopivina ulkoilu- ja retkeilyalueena, luonto-, ympäristö-, liikunta-, vapaa-aika- ja kulttuuriarvot huomioiden. Ja että selvitetään, soveltuisiko Lempukan ja Hosseinlahden alue Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari mukaan lukien, kansalliseksi kaupunkipuistoksi.

Aloitteen sisältö:

Alueen arkeologiset selvitykset ja löydöt

Lempukan ja Hosseinlahden alueella toteutetuissa arkeologisissa selvityksissä ja inventoin-neissa on löydetty useita muinaisjäännöksiä ja vuoden 2021 inventoinnissa sieltä löytyi yksi aiemmin tuntematon löydös, jota ehdotetaan rekisteröitäväksi kiinteänä muinaisjäännöksenä. Alueeseen kuuluvasta Malonsaaresta on myös löytynyt merkittäviä esinelöytöjä kuten viskarit eli jäähokit, joita on pidetty merkkeinä vanhoista talvikulkuväylistä.

Lisäksi saaresta on löytynyt n. 1500 – luvulle sijoittuva puukonterä sekä toinen mahdollisesti rautakautinen veitsenterä. Näiden lisäksi etenkin Imatralle merkittävänä löytönä voidaan pitää myöhäisrautakautista keihäänkärkeä. Löydöt kertovat, että alueella on liikuttu, eletty ja metsästetty jo kauan.

Koska alueella on selvästi olemassa olevia muinaisjäännöksiä ja lähisaaresta on tehty todella merkittäviä löytöjä, on Lempukan ja Hosseinlahden alue sekä Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari ehdottomasti suojeltava niin, että alueella olevat muinaisjäännökset säilyvät ja siellä voidaan myös jatkaa tutkimuksia mahdollisten uusien löytöjen kartoittamiseksi.

Alueen merkitys matkailulle

Alueen kulttuurihistoriallinen arvo ja sen merkitys myös matkailulle, korostuu etenkin nyt, kun Imatralle on sijoittumassa valtakunnallinen erä- ja luontokulttuurimuseo. Museoprojektin kotisivuilla sanotaan mm. seuraavaa (29.11.2021):

“Imatra sijaitsee Suomen kolmanneksi merkittävimmän matkailualueen, Saimaan järvialueen lä-heisyydessä. Kaupunki toimii porttina Järvi-Suomen luonto- ja matkailukohteisiin. Alueen monipuoliset luontokohteet ja -palvelut ovat houkutelleet Imatralle niin valtakunnallisia kuin kansainvälisiäkin matkailijoita vuodesta toiseen kasvavassa määrin mm. kalastuksen, retkeilyn ja pyöräilyn saralla. Kaupunki on myös Suomen luonnonsuojelun alkukehto maan ensimmäisen luonnonsuojelualueen ansiosta.”

Imatra toimii myös keväällä 2021 Unesco Global Geopark – statuksen saaneen Saimaa Geopark – kohteen isäntäkuntana. Erä- ja luontokulttuurimuseon, Saimaa Geoparkin sekä Järvi-Suomen muiden luontokohteiden odotetaan lisäävän matkailua ja sitä kautta alueen veto- ja elinvoimaa. Museoprojektin kotisivuilla sanotaankin myös:

“Imatra profiloituu kansalliseksi luonto- ja matkailukaupungiksi aiempaa vahvemmin.”

Museon, Saimaa Geoparkin sekä Imatran veto- ja elinvoiman vuoksi onkin siis ehdottoman tärkeää säilyttää rakentamattomana sellaiset luontokohteet, jotka nimenomaan houkuttelevat matkailijoita saapumaan Imatralle ympäri vuoden. Asuinrakentamisen sijaan aluetta tuleekin kehittää luonto- ja matkailukohteena ja tätä kehitystyötä tukevat Lempukan ja Hosseinlahden sekä Malonsaaren alueella sijaitsevat valmiit ulkoilureitit, joihin kuuluvat myös Imatran kylpylän luontopolku ja E10 kaukovaellusreitti.

Erityisiä ja arvokkaita näistä reiteistä tekee se, että ne sijaitsevat rakentamattomalla, vanhan puuston ja monimuotoisen metsän sisältävällä alueella, Saimaan rannassa. Silti niille pääsee helposti, vaikka Kylpylältä kävellen. Lempukan ja Hosseinlahden ulkoilureitit tukevatkin hyvin Kylpylän sekä sataman alueen toimintaa ja toimivat houkuttimena luontoelämyksiä arvostaville matkailijoille.

Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi. Tätä resurssia meidän tulee vaalia myös Imatralla. Erä- ja luontomuseon yhtenä alustavana toimintana on kerrottu, että sen opastustoiminta tekee kumppanien tarjoamat luontopalvelut saavutettaviksi. Museo ja läheltä löytyvä rakentamaton luonto sekä Saimaa rantoineen avaavatkin monia mahdollisuuksia nykyisille ja uusille matkailuyrityksille. Lempukan ja Hosseinlahden rannat, metsät ja läheiset saaret Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari, ovatkin loistavia alueita monille luonnossa toteutettaville palveluille.

Alueen arvo Imatralaisille

Lempukan ja Hosseinlahden alue Malonsaari mukaan lukien, on myös Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilu- ja retkeilyalue. Alue soveltuu hyvin monenlaiseen ulkoiluun, retkeilyyn, marjastukseen, sienestykseen ja jopa polkujuoksuun sekä pyöräilyyn. Alueella vuonna 2021 tehty luontoselvitys toteaakin seuraavaa:

”Alueella on vahva reittiverkosto ulkoilijoille ja havainnoidun perusteella
se näyttää olevan runsaasti hyödynnetty.”

Rakentaminen tuhoaa väistämättä alueen luontoa ja muuttaa ulkoilureittejä huonompaan suuntaan, vaikka se yritettäisiinkin toteuttaa luontoa säästäen. On täysin eri kokemus liikkua yhtenäisen metsän halki kulkevalla ulkoilureitillä, kuin asuintalojen pirstomalla alueella. Näitä asuinalueiden halki kulkevia ulkoilureittejä Imatralla on jo useita, joten tarvetta nimenomaan Lempukan ja Hosseinlahden kaltaiselle metsäiselle alueelle, joka kuitenkin soveltuu hyvin monen tasoisille liikkujille, on selvästi olemassa.

Jos Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari tullaan yhdistämään Ukonniemen monikäyttöreitistö-hankkeessa tehdyn selvityksen suosittelemilla ponttoonisilloilla, alueen ulkoilureittien arvo nousee vielä nykyisestäänkin.

Muun muassa edellä esitettyjen asioiden vuoksi Imatran Sosialidemokraattinen ryhmä esittää, että

• Lempukan ja Hosseinlahden rannat ja metsäalueet sekä Haapasaari, Mikonsaari ja
Malonsaari kaavoitetaan tulevassa yleiskaavassa luonnonsuojelualueiksi.

• Lempukan ja Hosseinlahden sekä Haapasaaren, Mikonsaaren ja Malonsaaren aluetta kehitetään eteenpäin luonto- ja matkailukohteena sekä eri ryhmille sopivina ulkoilu- ja retkeilyalueena, luonto-, ympäristö-, liikunta-, vapaa-aika- ja kulttuuriarvot huomioiden.

• Selvitetään soveltuisiko Lempukan ja Hosseinlahden alue Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari mukaan lukien, kansalliseksi kaupunkipuistoksi.


Lisäperusteluja asialle (julkaistu Facebooksivullani 17.12.2021)

Lempukka-Hosseinlahti luontoselvityksen Liite 1 pitää sisällään selvitysalueella havaitut lintulajit. Vuoden 2021 selvityksessä havaittiin lintuja mm. seuraavasti:

Erittäin uhanalainen:
hömötiainen
Vaarantunut:
haarapääsky, harmaalokki, naurulokki, töyhtötiainen
Lintudirektiivin I-liite:
kalatiira, kuikka, pikkusieppo, teeri

”Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien lintulajien suojelua EU:ssa. Sen tavoitteena on lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, lajien hoitaminen ja sääntely sekä antaa säännökset lajien hyödyntämisestä. Suojelu kattaa linnut, niiden munat, pesät sekä elinympäristöt.”

” Lintudirektiivin I-liite: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000 -alueverkosto).”

(Lähde: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/luonto_ja_lintudirektiivien_lajit)

Jo näiden havaintojen perusteella, Lempukan ja Hosseinlahden alue lähisaarineen on syytä kaavoittaa luonnonsuojelualueeksi.

Alueella havaittiin lisäksi silmälläpidettäviä lajeja seuraavasti:
härkälintu, isokoskelo, närhi, tukkakoskelo, västäräkki

Tutustu tarkemmin selvitykseen sekä liitteeseen kaupungin kotisivuilla:
->https://www.imatra.fi
-> Asuminen ja ympäristö
-> Kaavoitus
-> Lempukka-Hosseinlahden selvitykset 2021

Puheeni kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.11.2021

Tänään kaupunginvaltuustossa käsiteltiin ja hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2022. Pidin kokouksessa tässä alla olevan puheen ympäristölautakunnan puheenjohtajan roolissa.

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut osallistujat.

Imatran seudun ympäristötoimi hoitaa Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden alueella kunnille kuuluvat ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät, eläinlääkintähuolto mukaan lukien. Tehtäviin kuuluvat mm. erilaisten lupien ja ilmoitusten käsittely, laillisuusvalvonta, lausuntojen antaminen sekä lain vaatimien eläinlääkintähuoltopalveluiden järjestäminen.

Seudullinen ympäristötoimi on tasapuolistanut kuntalaisten ja yritysten kohtelua koko sen toiminta-alueella. Tästä se onkin saanut hyvää palautetta myös kuntaorganisaatiolta. Jotta tämä jatkuisi, ympäristötoimen on jatkossakin toteutettava mm. aktiivista tiedottamista ja yhteistyön ylläpitoa sidosryhmien kanssa koko toiminta-alueella. Tähän tarvitaan resursseja ja etenkin ihmisiä, jotka tuota työtä tekevät.

Vuonna 2020 Imatran kaupungin säästötoimet vähensivät ympäristötoimesta useita henkilöitä, vaikka Imatran seudun ympäristölautakunta esitti tuolloin asiasta vakavan huolensa. Yhteensä vähennystä tuli 4,5 henkilötyövuotta.

Tämä toteutettu henkilöstövähennys oli iso isku koko ympäristötoimen organisaatiolle. Usean henkilön vähennys aiheuttikin sen, että nykyinen henkilöstö voi käytännössä hoitaa enää vain pakolliset lakisääteiset tehtävät. Tämän he toki tekevät niin hyvin kuin tässä tilanteessa vain voivat.

Tällä hetkellä haasteita aiheuttaa myös ympäristöterveydenhuollon henkilöstövajaus, joka on syntynyt esihenkilön eläköitymisen sekä yhden avainhenkilön irtisanoutumisen vuoksi. Lisäksi eläinlääkäreiden kohdalla tilanne on sellainen, että niin meillä kuin myös suurimmalla osalla Suomen muistakin kunnista, on vaikeuksia saada palkattua edes sitä minimimäärää, jolla selvitään.

Ympäristötoimi avustaa ja osallistuu myös erilaisiin ympäristön tilaa parantaviin hankkeisiin. Aiemmin on oltu mukana ja hallinnoimassa lukuisia vesiensuojeluun ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyviä hankkeita. Nykytilanteessa ei enää ole mahdollisuuksia panostaa niihin samalla laajuudella ja siksi hankevastuita on pyritty siirtämään muille tahoille.

Suoraan sanottuna, tilanne ei siis ole hyvä.
Ja kun me kipuilemme nyt tässä tilanteessa, jossa henkilöstöä on käytännössä liian vähän, samaan aikaan ympäristölainsäädännön ja sen velvoittavuuden lisääntyminen sekä yleisen ympäristötietoisuuden kasvu on koko ajan lisännyt ympäristöviranomaisen tehtäviä.

Tästä seuraa, että pian emme enää voi hoitaa edes niitä lakisääteisiä tehtäviämme kunnolla. Onko se tilanne, jonka haluamme? Entä mitä mahtavat asiasta ajatella Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnat?

Tässä kohtaa onkin siksi tuotava esille se vaihtoehto, että Imatran seudun ympäristötoimi pyrkii yhdistymään Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kanssa, jos tilannetta ei haluta ratkaista muulla tavalla. Tämä tarkoittaisi näiden kahden ympäristötoimen yhdistymistä koko Etelä-Karjalan aluetta hoitavaksi yksiköksi.

Imatran seudun ympäristölautakunta onkin jo määritellyt toiminnan painopisteissään yhtenä toimena selvittää, millaiset mahdollisuudet Imatran ja Lappeenrannan seutujen ympäristötoimilla olisi yhteisorganisaatioon. Yhdistymisen hyvinä puolina nähdään mm. erikoisosaamisen lisääntyminen sekä pienen organisaation haavoittuvuuden väheneminen.

Meillä on kuitenkin myös toinenkin vaihtoehto.

Me päättäjät voimme päättää jatkossa lisätä ympäristötoimen resursseja, jolloin kaikki lakisääteiset tehtävät on mahdollista hoitaa kunnolla.

Me voimme päättää, että ympäristönsuojelun suunnittelu ja kehittäminen, ohjaus, koulutus ja neuvonta ovat tärkeitä ja haluamme kohdentaa niihin varoja.

Me voimme päättää, että ilmanlaadun ja jätehuollon valvonta, vesiensuojelu, kemikaalivalvonta, asumisterveys, elintarvike- ja tupakkavalvonta sekä talous- ja uimavesien laaduntarkkailu on meille tärkeää.

Me voimme päättää, että eläinlääkäripäivystyksen hyvä toiminta, eläinsuojelu ja eläinten hyvinvointi on tärkeää.

Tänään päätämme vuoden 2022 talousarviosta ja ympäristötoimen osalta se mahdollistaa vain lain pakottaman minimin toteuttamisen, jos sitäkään.

Mutta minä toivon, että jatkossa tilanne on toinen.

Minä toivon, että me päättäjät voimme ja uskallamme päättää, että haluamme tehdä enemmän kuin vain sen minimin, jonka laki pakottaa tekemään.

Ja näemme, miten tärkeistä ja meitä jokaista koskettavista asioista ympäristötoimi huolehtii.

Kiitos.”

Linnut ja Hosseinlahden metsä

Helsingin Sanomien ”Katoavat linnut – jutussa kerrotaan:
”Suomen linnuilla ei mene hyvin.”

Hömötiainen
”Ennen tuiki tavallinen metsälintu on viime vuosien romahduksen vuoksi luokiteltu nyt erittäin uhanalaiseksi. Syynä on metsätalous eli vanhojen metsien ja lahopuiden puute.”

TÄMÄ on yksi niistä syistä, miksi Hosseinlahden ja Lempukan vanhaa metsää kasvava alue pitää säilyttää sellaisena kuin se on. Alueella on tehty monenlaisia lintuhavaintoja ja erittäin uhanalainen hömötiainen on yksi lajeista.
(Lähde: IMATRAN YMPÄRISTÖVASTUULLINEN YLEISKAAVA 2040)

Helsingin Sanomat: ”Suomessa lintukatoa aiheuttavat etenkin metsien hakkuut, maatalouden tehostuminen ja aiempina vuosikymmeninä tehdyt soiden ojitukset. Siis ihmisen aiheuttama elinympäristöjen muutos ja pirstaloituminen.”

Se on myös maailmalla kuudennen sukupuuttoaallon suurin syy. Muita syitä ovat ilmastonmuutos, vieraslajit ja ympäristömyrkyt.”

(Hesarin juttu linnuista on luettavissa täällä: Katoavat linnut)

Kaavoituksesta ja rantarakentamisesta

Uutisvuoksi julkaisi 12.9.2021 artikkelin kaavoituksesta ja rantarakentamisesta:
Imatran rantarakentamiseen on etsinnässä kompromissi, mutta demarien kanta pitää Hossukan-Lempukan osalta – ”Ukonniemessä pitäisi selvittää mahdollisuuksia myös rajan suunnalta” toteaa Ilkka Nokelainen

On hyvä, että kaavoituksen osalta halutaan lähteä etsimään yhdessä ratkaisuja. On kaikille parempi, että löydettäisiin yhdessä ne linjat, joiden mukaan kaavoitusta aletaan toteuttaa Imatralla. Näkemykset ovat vain tällä hetkellä osittain hyvin erilaiset etenkin rantarakentamisen osalta ja toivonkin, että nyt oikeasti ja aidosti halutaan kuunnella ja ymmärtää myös ne perustelut, joiden takia esimerkiksi minä en voi koskaan hyväksyä minkäänlaisia tontteja Hossukan ja Lempukan alueelle.

Näitä perusteluja ovat mm. seuraavat:

Alueen arvo Imatralaisille
Alue on Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualueena ja siksi se on ehdottomasti säilytettävä virkistysalueena jatkossakin. Alue soveltuu hyvin monenlaiseen ulkoiluun, retkeilyyn, marjastukseen, sienestykseen ja jopa polkujuoksuun sekä pyöräilyyn. Rakentaminen tuhoaa väistämättä alueen luontoa ja muuttaa ulkoilureittejä huonompaan suuntaan, vaikka se yritettäisiinkin toteuttaa luontoa säästäen.

Luontoarvot
Koska alueella on iäkästä ja monipuolista metsää siellä viihtyvät mm. monet vaateliaat lintulajit. Imatran ympäristövastuullinen yleiskaava 2040 luettelee useita alueella tavattavia eri uhanalaisuusluokkien lajeja kuten valkoselkätikka, hömötiainen ja mehiläishaukka. Myös liito-orava kuuluu alueella tavattaviin lajeihin. Alueen luontoarvoista voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta jääköön se toiseen kertaan. Odotan kyllä suurella mielenkiinnolla, mitä alueella tekeillä oleva luontokartoitus tulee asiasta kertomaan.

Alueen tärkeys matkailulle
Alueen säilyttäminen ulkoilukäytössä on tärkeää myös matkailun kannalta. Luonto- ja elämysmatkailun suosio on koko ajan lisääntymässä ja matkailijat ovat jo nyt löytäneet alueen hienot ulkoilureitit. Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi. Tätä resurssia meidän tulee vaalia myös Imatralla. Saimaan rannat ja saaret olisivatkin loistavia alueita monille luonnossa tapahtuville palveluille.

Matkailuun liittyy myös Saimaa Geoparkin saama Unesco Global Geopark – status. Saimaa Geopark ry:n hallituksen puheenjohtaja Jouni Riihelä on todennut:
”Status jatkaa Saimaa Geoparkin kehitystyötä keskittyen kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseen alueelle sekä ympäristökasvatuksen vahvistamiseen alueen toimijoiden kanssa. ”
”- Kansainvälinen luontomatkailu kasvaa puhtaasta ja ainutlaatuisesta järviluonnostamme. Järvi-Suomen Peruskirjassa lupasimme jättää seuraavalle sukupolvelle Saimaan hieman paremmassa kunnossa, kuin sen itse saimme. ”

(Lähde: Saimaa Geopark sai Unesco Global Geopark – statuksen )

Saimaa Geoparkin sivuilla on muuten esitelty myös Kylpylän luontopolku, joka kulkee tuolla alueella. Myös E10 kaukovaellusreitti kulkee osittain tuolla alueella ja GoSaimaa toteaakin siitä seuraavasti: “sen paras reittiosuus on Imatralta Ruokolahden ja Rautjärven kautta Parikkalaan. “ (Lähde: GoSaimaa )

Rakentamisen kalleus
Infran eli vesi- ja viemäriverkoston sekä katujen rakentaminen, tonttien raivaamisesta puhumattakaan, tulisi hyvin kalliiksi. Sen näkee jo maallikkokin, kun katsoo millaisesta maastosta kivineen on kyse. On mielenkiintoista, miksei näitä laskelmia ole missään vaiheessa julkistettu, sillä varmaan sellaiset on pitänyt olla olemassa kun koemarkkinointia on alettu ehdottaa? Ja miten kalliita tonteista sitten tulisikaan, jos niiden hinnalla pitäisi saada katetuksi infran rakennuskustannuksia? Ja saataisiinko rakennuskustannukset ikinä katettua niillä verotuloilla, joita mahdolliset uudet asukkaat toisivat?

Ja kerrottakoon tässä kohtaa sekin, että Imatran Sosialidemokraattinen ryhmä ei kannattanut koemarkkinoinnin tekoa, mutta hävisi 20.4.2020 kaupunginhallituksen kokouksessa käydyn äänestyksen, jonka vuoksi koemarkkinointi toteutettiin.

Oman mielipiteeni asiasta olen tuonut selvästi esille Ylen huhtikuussa 2021 tekemässä haastattelussa:
“”Koko kaavoitushankkeeseen kriittisesti suhtautuva Suvi Rautsiala piti koemarkkinointia rahan tuhlauksena.

– Millaisen kuvan meistä antaa se, että yritämme koemielessä myydä jotain, mitä ei ole, eikä välttämättä tule koskaan olemaankaan, Rautsiala sanoo.”


Mikään kun ei takaa sitäkään, että alueelle muuttaisi nimenomaan hyvät verotulot antavia vakituisia asukkaita.

Arkeologiset löydöt
Malonsaaresta ja Malonsalmesta on jo löytynyt muinaisjäännöksiä, kun alueella on tehty arkeologista selvitystä. Lisäksi aktiiviset harrastajat ovat tehneet merkittäviä löytöjä alueella. Jos alue kaavoitetaan tonteiksi ja sinne rakennetaan infra sekä taloja, on mahdollista että samalla tuhotaan ainutlaatuista historiaa. Toisaalta olisi ylipäätään riski alkaa rakentaa alueelle, jossa museovirasto voi keskeyttää hankkeen heti alkuunsa, jotta alue voidaan tutkia.

Voimassa oleva ilmasto-ohjelma ja kaupunkirakenteen tiivistäminen
Meillä on tällä hetkellä voimassa oleva Imatran ilmasto-ohjelma 2020 – 2030, jonka sivulla 3. sanotaan seuraavasti:
”1. Lisätään uusiutuvan energian käyttöä ja parannetaan energiatehokkuutta

Toimet
Huomioidaan energiansäästö ja päästöjen vähentäminen kaupunkisuunnittelussa:
Tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja parannetaan yhdyskuntien energiatehokkuutta.
Vahvistetaan kaupunginosien elinvoimaisuutta (palvelut ym.); optimoidaan asiointimatkoja.”

Vastuu
Kaupunkikehitys (KAKE) ja kaavoitus”

Tuota ohjelmaa on siis noudatettava kun päätetään miten kaupungin kaavoitusta toteutetaan. Jos Hossukan ja Lempukan alue kaavoitetaan asumiselle, se on käytännössä teko ilmasto-ohjelmaa ja sen toimia vastaan, koska se ei todellakaan tiivistä yhdyskuntarakennetta eikä optimoi asiointimatkoja.

Maapoliittinen ohjelma
Imatran kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.1.2021 kokouksessaan maapoliittisen ohjelman, jossa sanotaan seuraavasti:
“4.2. Imatran kaupungin maapoliittiset tavoitteet

4) Kaupunkirakenteen tiivistäminen
Tiiviimpi kaupunkirakenne on energiatehokas rakenneratkaisu Imatralle.
Tällöin suurempi asukasmäärä voi hyödyntää olemassa olevaa palveluverkostoa paremmin ja julkisen liikenteen järjestäminen on tehokkaampaa tavoittaa useammat. Infraverkostojen rakentamisen ja ylläpidon kustannuspaineet pienenevät nykyistä tiiviimmässä kaupunkirakenteessa.

5) Kaupungin tonttitarjonta on monipuolista ja kohtuuhintaista ja vastaa erilaisten asumismuotojen ja elinkeinoelämän tarpeita Kaupunki pyrkii hankkimaan sopivia rakennuspaikkoja pienille omakotitaloille ja muille huokeahintaisilla asuinrakennuksille tiivistyviltä kaupunkialueilta ja koulukeskusten lähettyviltä.

Kaupunki pyrkii maanhankinnassaan vastaamaan tulevaisuuden tonttikysyntään myös senioriasumisen näkökulmasta.

Hankitaan rantatonteiksi ja rantanäkymätonteiksi soveltuvia maa-alueita Saimaan ja Vuoksen rannoilta. Hankittaessa maata ranta- ja rantanäkymätontteja varten, huomioidaan ja kunnioitetaan alueen muinaishistorian lisäksi luonto-, ympäristö-, liikunta-, vapaa-aika- ja kulttuuriarvoja.”

Maapoliittinen ohjelmakin vahvistaa sitä, että kaupunkirakennetta on tiivistettävä. Se on ympäristönäkökulman lisäksi myös talouden kannalta järkevää toimintaa. Uusien alueiden kaavoitus tulisikin toteuttaa sinne, missä voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon jo olemassaolevaa infraa ja jossa palvelut ovat lähellä asukkaita.

Ohjelmassa mainitaan myös rantatonttien hankinnan osalta se, että maa-alueilla olevat erilaiset arvot on otettava huomioon. Vaikka kohdassa puhutaan tulevista hankinnoista, olisi ristiriitaista olla huomioimatta samoja arvoja myös nyt jo omistuksessa olevien maa-alueiden osalta. Jos Hossukan ja Lempukan alueella halutaan ottaa nuo kaikki ohjelmassa luetellut arvot huomioon, on lopputulos väistämättä se, että alue tulee kaavoittaa vain ja ainoastaan virkistysalueeksi.

Kun kaavoituksesta sitten pidetään tuo Uutisvuoksen artikkelissakin mainittu seminaari, toivon että jokainen siihen osallistuva huomioi ainakin kaikki nämä edellä luettelemani asiat Hossukan ja Lempukan alueesta keskustellessaan.

Ja toivoisin myös, että kaavoituksesta ja rantatonteista voitaisiin lähiaikoina toteuttaa iltakoulu tai seminaari myös ihan koko valtuustolle. Asia on niin tärkeä, että mielestäni myös valtuuston jäsenten pitäisi saada käydä siitä keskustelua ja antaa ohjausta siitä, miten kaavoitusta tulisi Imatralla toteuttaa.

IPCC raportti, asiaa ilmastonmuutoksesta

Tämä kirjoitus on julkaistu Facebooksivullani 10.8.2021:

Minkä ikäinen sinä olet vuonna 2030?
Minä täytän silloin 55. Tänä vuonna koulunsa aloittavat lapset täyttävät silloin 16 vuotta.
Vaikka tekisimme mitä, niihin aikoihin eli 2030-luvun alkupuolella maapallon lämpötila on noussut 1,5 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. (Lähde: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuudes-arviointiraportti )

No mitä se sitten merkitsee, mitä väliä sillä on?

Tällä hetkellä lämpenemistä on tapahtunut 1,1 astetta pääosin ihmisen toiminnasta johtuen. Mitä enemmän maapallon ilmasto lämpenee, sitä enemmän alkaa esiintyä helleaaltoja, rankkasateita, tulvia, kuivuutta ja trooppisia myrskyjä.
Näiden tuhoista olemme jo tänä vuonna saaneet nähdä paljon esimerkkejä ympäri maailmaa. Jopa meillä täällä Suomessa koettiin äskettäin suuri maastopalo, jossa paloi lähes 300 hehtaaria metsää [KOMMENTTI 21.8.21: Myöhemmin tarkentui, että maastoa paloi n. 227 hehtaaria, jolloin Muhoksella 2020 tapahtunut palo on hehtaarimäärältään suurempi eli n. 250 hehtaaria].
Osa muutoksista on peruuttamattomia, kuten merenpinnan nousu, joka jatkuu vaikka lämpötilan nousu saataisiin pysäytettyä 1,5 asteeseen.

Siis äärimmäisiä helteitä, kuivuutta, maastopaloja, rankkasateita, tulvia, myrskyjä…sitä enemmän, mitä enemmän ilmasto lämpenee.

1,5 asteen lämpeneminen on käytännössä jo varmaa, mutta entä jos lämpenemistä tapahtuu vielä sitäkin enemmän? Jos emme nyt tee asialle tehokkaasti mitään?
Silloin kaikki tuo lisääntyy moninkertaisesti ja seuraukset pahenevat. Joistakin paikoista tulee elinkelvottomia, meren pinta nousee vieläkin nopeammin, vesivarat hupenevat, metsät ja maastot palavat, kesistä tulee sietämättömän helteisiä ja talvista sateisia, tauteja levittävät hyönteiset siirtyvät uusille alueille, ruoantuotanto vaikeutuu, energiantuotanto vaikeutuu, pakolaisten määrä nousee, kasveja ja eläimiä kuolee sukupuuttoon jne. jne.

Onko se sellainen maailma, jossa sinä haluat elää ja vanheta?
Onko se maailma, jossa haluat lasten ja nuorten kasvavan?


Minä haluaisin elää siinä maailmassa, jossa lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen. Siinä voisi ehkä vielä elää jotenkin hyvän elämän.
Nyt vain mietin kiivaasti sitä, mitä tälle asialle voisi tehdä.

Kuntapäättäjänä tehtäväni on tietysti huolehtia siitä, että meillä Imatralla tehdään kaikki toimenpiteet, joilla ilmastonmuutosta voi hillitä. Meillä on kaupunkina tavoitteena saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä (lue lisää: https://www.imatra.fi/ilmastoteot ). On paljon meistä päättäjistä kiinni, voimmeko saavuttaa tuon tavoitteen vai emme.

Yksilönä taas pyrin tekemään ilmastoystävällisiä valintoja elämässäni aina kun voin. Minulle esimerkiksi kasvisruokavalio on yksi tapa toimia ilmasto- ja eläinystävällisesti. Tuen myös järjestöjä, jotka tekevät työtä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja luonnon suojelemiseksi. Monia asioita voisin tehdä vielä paremminkin, mutta vaikka miten olisi huolissaan tulevasta, on joskus pakko myöntää myös oma rajallisuutensa siinä, mihin pystyy.

Jos sinä nyt mietit mitä voisit tehdä, ilmasto.opas.fi – sivusto on listannut useita tapoja pienentää hiilijalanjälkeä. Ehkä löydät listalta jotain, jota voisit alkaa toteuttaa omassa elämässäsi?

Merkittävimpiä tapoja pienentää hiilijalanjälkeä:

Liikkuminen
Henkilöauton korvaaminen joukkoliikenteellä ja pyöräilyllä
Auton vaihtaminen vähäpäästöisempään
Kimppakyydit
Lentämisen välttäminen
Etätyö ja verkkoasiointi

Ruoka
Lihan ja maitotuotteiden käytön vähentäminen ja korvaaminen kasvisvaihtoehdoilla ja kestävästi pyydetyllä tai kasvatetulla kalalla
Juuresten ja avomaalla viljeltyjen kasvisten suosiminen kasvihuonevihannesten sijaan
Ruokahävikin minimoiminen

Asuminen
Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmön ja sähkön käyttö
Lämpöpumppujen käyttö lämmityksessä
Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen
Pienempi asuintila henkilöä kohti
Alempi sisälämpötila
Kuuman veden ja sähkön käytön vähentäminen

Tavarat ja palvelut
Tavaroiden käyttöiän pidentäminen korjaamalla ja muokkaamalla
Tavaroiden jakaminen ja yhteiskäyttö
Kierrätetyistä ja vähäpäästöisistä materiaaleista valmistetut tuotteet
(Lähde: https://ilmasto-opas.fi/…/kotitalouksien-kulutuksella-on… )

Voit myös tehdä jotain näistä:
Vaadi päättäjiltä vahvoja ilmastotoimia.
Tarkista vaaliehdokkaasi ilmastokannat, kirjoita mielipidekirjoitus.
osallistu paikkakuntasi ilmastoaiheiseen tapahtumaan tai liity ympäristöjärjestöjen vapaaehtoisiin.
(Lähde: https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos )

Itse lisäisin listaan vielä sen, että hanki oikeaa tietoa aiheesta ja jaa sitä muille. Näitä sivustoja itse suosittelen tiedonhakuun:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ipcc-ilmastopaneeli
https://ilmasto-opas.fi
https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos
https://www.sitra.fi/aiheet/ilmastonmuutos
Näissä talkoissa tarvitaan ihan kaikkia eikä yksikään teko ole turha. <3

Ps. Jos mietit miksi Suomen pitäisi tehdä ilmastotekoja, vastauksia löytyy mm. täältä: https://www.unicef.fi/…/4-syyta-miksi-myos-suomen-pitaa…/
Itse ajattelen niin, että vasta kun on itse valmis tekemään sen minkä voi, samaa voi toivoa myös muilta.

Ja ehkä tätä voisi lähestyä senkin ajatuksen kautta, että jos esimerkiksi kirkkovenettä ei souda kukaan, se ajelehtii sinne mihin virta vie. Mutta jos veneessä vaikka muutamakin soutaa, vene joko pysyy paikoillaan tai liikkuu siihen suuntaan mihin halutaan. Ja joka tapauksessa tulos on parempi, kuin jos kukaan ei souda.

Julkaisun infografiikat on saatu täältä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuudes-arviointiraportti
Kuvat ja kuvatekstit: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö, Ilmasto-opas.fi

Kuva 1. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut tästä lähes kaiken. 1,5 asteen lämpenemisen taso saavutetaan 2030-luvun alkupuolella kaikissa skenaarioissa.
Kuva 1. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut tästä lähes kaiken. 1,5 asteen lämpenemisen taso saavutetaan 2030-luvun alkupuolella kaikissa skenaarioissa.
Kuva 2. Ilmastonmuutos näkyy maalla, merissä ja ilmakehässä. Jo tapahtuneet muutokset jatkuvat ja osa niistä jatkuu peruuttamattomasti tulevien vuosisatojen tai tuhansien ajan.
Kuva 2. Ilmastonmuutos näkyy maalla, merissä ja ilmakehässä. Jo tapahtuneet muutokset jatkuvat ja osa niistä jatkuu peruuttamattomasti tulevien vuosisatojen tai tuhansien ajan.
Kuva 3. Muutokset ilmastojärjestelmässä ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita.
Kuva 3. Muutokset ilmastojärjestelmässä ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita.
Kuva 4. Nettonollapäästöt täytyy saavuttaa vuosisadan puoliväliin mennessä.
Kuva 4. Nettonollapäästöt täytyy saavuttaa vuosisadan puoliväliin mennessä.
Kuva 5. Lämpenemisen riskit ja vaikutukset kertautuvat ilmaston lämmetessä. Vahinkoa aiheuttavia sääilmiöitä esiintyy sitä useammin, mitä enemmän maapallon keskilämpötila nousee.
Kuva 5. Lämpenemisen riskit ja vaikutukset kertautuvat ilmaston lämmetessä. Vahinkoa aiheuttavia sääilmiöitä esiintyy sitä useammin, mitä enemmän maapallon keskilämpötila nousee.

Raution uimaranta kesällä 2021

Vaalien jälkeen

Sen verran on ollut touhukasta tämä elämä vaalien jälkeen, että blogin päivitykset ovat jääneet tekemättä. Korjataanpa asiaa sillä, että laitan tänne nyt joitakin Facebookin julkaisujani, joita olen vaalien jälkeen tehnyt. Niin ja jos tulit tänne muuta kautta kuin etusivun kautta, mainittakoon vielä tässäkin, että tulin siis valituksi Imatran kaupunginvaltuustoon kaudelle 2021-2025. Olen edelleen todella otettu ja kiitollinen kaikille, jotka äänestivät minua, KIITOS <3.

Tässä heinäkuun 17. julkaisuni, jossa kerrotaan uudesta pestistä, joka on minulle erittäin mieluinen ja innostava:

”Paikallislehdessä kerrottiin Imatran Sosialidemokraattien tulevan kauden luottamuspaikkojen jaosta. Jutusta oli jäänyt pois eräs määrittely minun kohdaltani, niin kerrottakoon se tässä eli minusta tulee siis Imatran seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja.
Olen pestistä erittäin iloinen ja innoissani, sillä kuten olette ehkä huomanneetkin, luonto ja ympäristö sekä eläimet ovat minulle tärkeitä ja sydäntä lähellä olevia asioita.

Kuva on otettu kesäkuun lopussa Immalanjärven Raution uimarannalla. Meillä on täällä Etelä-Karjalassa monia upeita rantoja ja vesistöjä, joihin mm. talousvesien vedentuotantokin perustuu. Toivon, että tulevalla kaudella ja tämän luottamustoimen myötä voin omalta osaltani olla edistämässä niidenkin säilymistä ja hyvää hoitoa.”

Lue lisää (huom. lautakunnan jäsenet päivitetään syyskuussa tehtyjen virallisten paikkavalintojen jälkeen): Imatran Seudun Ympäristölautakunta

Tuon lisäksi olen saanut myös muitakin luottamustehtäviä seuraavasti eli olen nyt:

  • Imatran sosialidemokraattisen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja
  • Imatran kaupunginvaltuuston vaalilautakunnan puheenjohtaja
  • Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston varajäsen

(Jos haluat tutustua Imatran sosialidemokraattien paikkajakoihin laajemmin, löydät ne täältä: https://imatransd.fi/luottamushenkilot)