IPCC raportti, asiaa ilmastonmuutoksesta

Tämä kirjoitus on julkaistu Facebooksivullani 10.8.2021:

Minkä ikäinen sinä olet vuonna 2030?
Minä täytän silloin 55. Tänä vuonna koulunsa aloittavat lapset täyttävät silloin 16 vuotta.
Vaikka tekisimme mitä, niihin aikoihin eli 2030-luvun alkupuolella maapallon lämpötila on noussut 1,5 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. (Lähde: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuudes-arviointiraportti )

No mitä se sitten merkitsee, mitä väliä sillä on?

Tällä hetkellä lämpenemistä on tapahtunut 1,1 astetta pääosin ihmisen toiminnasta johtuen. Mitä enemmän maapallon ilmasto lämpenee, sitä enemmän alkaa esiintyä helleaaltoja, rankkasateita, tulvia, kuivuutta ja trooppisia myrskyjä.
Näiden tuhoista olemme jo tänä vuonna saaneet nähdä paljon esimerkkejä ympäri maailmaa. Jopa meillä täällä Suomessa koettiin äskettäin suuri maastopalo, jossa paloi lähes 300 hehtaaria metsää [KOMMENTTI 21.8.21: Myöhemmin tarkentui, että maastoa paloi n. 227 hehtaaria, jolloin Muhoksella 2020 tapahtunut palo on hehtaarimäärältään suurempi eli n. 250 hehtaaria].
Osa muutoksista on peruuttamattomia, kuten merenpinnan nousu, joka jatkuu vaikka lämpötilan nousu saataisiin pysäytettyä 1,5 asteeseen.

Siis äärimmäisiä helteitä, kuivuutta, maastopaloja, rankkasateita, tulvia, myrskyjä…sitä enemmän, mitä enemmän ilmasto lämpenee.

1,5 asteen lämpeneminen on käytännössä jo varmaa, mutta entä jos lämpenemistä tapahtuu vielä sitäkin enemmän? Jos emme nyt tee asialle tehokkaasti mitään?
Silloin kaikki tuo lisääntyy moninkertaisesti ja seuraukset pahenevat. Joistakin paikoista tulee elinkelvottomia, meren pinta nousee vieläkin nopeammin, vesivarat hupenevat, metsät ja maastot palavat, kesistä tulee sietämättömän helteisiä ja talvista sateisia, tauteja levittävät hyönteiset siirtyvät uusille alueille, ruoantuotanto vaikeutuu, energiantuotanto vaikeutuu, pakolaisten määrä nousee, kasveja ja eläimiä kuolee sukupuuttoon jne. jne.

Onko se sellainen maailma, jossa sinä haluat elää ja vanheta?
Onko se maailma, jossa haluat lasten ja nuorten kasvavan?


Minä haluaisin elää siinä maailmassa, jossa lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen. Siinä voisi ehkä vielä elää jotenkin hyvän elämän.
Nyt vain mietin kiivaasti sitä, mitä tälle asialle voisi tehdä.

Kuntapäättäjänä tehtäväni on tietysti huolehtia siitä, että meillä Imatralla tehdään kaikki toimenpiteet, joilla ilmastonmuutosta voi hillitä. Meillä on kaupunkina tavoitteena saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä (lue lisää: https://www.imatra.fi/ilmastoteot ). On paljon meistä päättäjistä kiinni, voimmeko saavuttaa tuon tavoitteen vai emme.

Yksilönä taas pyrin tekemään ilmastoystävällisiä valintoja elämässäni aina kun voin. Minulle esimerkiksi kasvisruokavalio on yksi tapa toimia ilmasto- ja eläinystävällisesti. Tuen myös järjestöjä, jotka tekevät työtä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja luonnon suojelemiseksi. Monia asioita voisin tehdä vielä paremminkin, mutta vaikka miten olisi huolissaan tulevasta, on joskus pakko myöntää myös oma rajallisuutensa siinä, mihin pystyy.

Jos sinä nyt mietit mitä voisit tehdä, ilmasto.opas.fi – sivusto on listannut useita tapoja pienentää hiilijalanjälkeä. Ehkä löydät listalta jotain, jota voisit alkaa toteuttaa omassa elämässäsi?

Merkittävimpiä tapoja pienentää hiilijalanjälkeä:

Liikkuminen
Henkilöauton korvaaminen joukkoliikenteellä ja pyöräilyllä
Auton vaihtaminen vähäpäästöisempään
Kimppakyydit
Lentämisen välttäminen
Etätyö ja verkkoasiointi

Ruoka
Lihan ja maitotuotteiden käytön vähentäminen ja korvaaminen kasvisvaihtoehdoilla ja kestävästi pyydetyllä tai kasvatetulla kalalla
Juuresten ja avomaalla viljeltyjen kasvisten suosiminen kasvihuonevihannesten sijaan
Ruokahävikin minimoiminen

Asuminen
Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmön ja sähkön käyttö
Lämpöpumppujen käyttö lämmityksessä
Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen
Pienempi asuintila henkilöä kohti
Alempi sisälämpötila
Kuuman veden ja sähkön käytön vähentäminen

Tavarat ja palvelut
Tavaroiden käyttöiän pidentäminen korjaamalla ja muokkaamalla
Tavaroiden jakaminen ja yhteiskäyttö
Kierrätetyistä ja vähäpäästöisistä materiaaleista valmistetut tuotteet
(Lähde: https://ilmasto-opas.fi/…/kotitalouksien-kulutuksella-on… )

Voit myös tehdä jotain näistä:
Vaadi päättäjiltä vahvoja ilmastotoimia.
Tarkista vaaliehdokkaasi ilmastokannat, kirjoita mielipidekirjoitus.
osallistu paikkakuntasi ilmastoaiheiseen tapahtumaan tai liity ympäristöjärjestöjen vapaaehtoisiin.
(Lähde: https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos )

Itse lisäisin listaan vielä sen, että hanki oikeaa tietoa aiheesta ja jaa sitä muille. Näitä sivustoja itse suosittelen tiedonhakuun:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ipcc-ilmastopaneeli
https://ilmasto-opas.fi
https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos
https://www.sitra.fi/aiheet/ilmastonmuutos
Näissä talkoissa tarvitaan ihan kaikkia eikä yksikään teko ole turha. <3

Ps. Jos mietit miksi Suomen pitäisi tehdä ilmastotekoja, vastauksia löytyy mm. täältä: https://www.unicef.fi/…/4-syyta-miksi-myos-suomen-pitaa…/
Itse ajattelen niin, että vasta kun on itse valmis tekemään sen minkä voi, samaa voi toivoa myös muilta.

Ja ehkä tätä voisi lähestyä senkin ajatuksen kautta, että jos esimerkiksi kirkkovenettä ei souda kukaan, se ajelehtii sinne mihin virta vie. Mutta jos veneessä vaikka muutamakin soutaa, vene joko pysyy paikoillaan tai liikkuu siihen suuntaan mihin halutaan. Ja joka tapauksessa tulos on parempi, kuin jos kukaan ei souda.

Julkaisun infografiikat on saatu täältä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuudes-arviointiraportti
Kuvat ja kuvatekstit: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö, Ilmasto-opas.fi

Kuva 1. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut tästä lähes kaiken. 1,5 asteen lämpenemisen taso saavutetaan 2030-luvun alkupuolella kaikissa skenaarioissa.
Kuva 1. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut tästä lähes kaiken. 1,5 asteen lämpenemisen taso saavutetaan 2030-luvun alkupuolella kaikissa skenaarioissa.
Kuva 2. Ilmastonmuutos näkyy maalla, merissä ja ilmakehässä. Jo tapahtuneet muutokset jatkuvat ja osa niistä jatkuu peruuttamattomasti tulevien vuosisatojen tai tuhansien ajan.
Kuva 2. Ilmastonmuutos näkyy maalla, merissä ja ilmakehässä. Jo tapahtuneet muutokset jatkuvat ja osa niistä jatkuu peruuttamattomasti tulevien vuosisatojen tai tuhansien ajan.
Kuva 3. Muutokset ilmastojärjestelmässä ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita.
Kuva 3. Muutokset ilmastojärjestelmässä ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita.
Kuva 4. Nettonollapäästöt täytyy saavuttaa vuosisadan puoliväliin mennessä.
Kuva 4. Nettonollapäästöt täytyy saavuttaa vuosisadan puoliväliin mennessä.
Kuva 5. Lämpenemisen riskit ja vaikutukset kertautuvat ilmaston lämmetessä. Vahinkoa aiheuttavia sääilmiöitä esiintyy sitä useammin, mitä enemmän maapallon keskilämpötila nousee.
Kuva 5. Lämpenemisen riskit ja vaikutukset kertautuvat ilmaston lämmetessä. Vahinkoa aiheuttavia sääilmiöitä esiintyy sitä useammin, mitä enemmän maapallon keskilämpötila nousee.

Raution uimaranta kesällä 2021

Vaalien jälkeen

Sen verran on ollut touhukasta tämä elämä vaalien jälkeen, että blogin päivitykset ovat jääneet tekemättä. Korjataanpa asiaa sillä, että laitan tänne nyt joitakin Facebookin julkaisujani, joita olen vaalien jälkeen tehnyt. Niin ja jos tulit tänne muuta kautta kuin etusivun kautta, mainittakoon vielä tässäkin, että tulin siis valituksi Imatran kaupunginvaltuustoon kaudelle 2021-2025. Olen edelleen todella otettu ja kiitollinen kaikille, jotka äänestivät minua, KIITOS <3.

Tässä heinäkuun 17. julkaisuni, jossa kerrotaan uudesta pestistä, joka on minulle erittäin mieluinen ja innostava:

”Paikallislehdessä kerrottiin Imatran Sosialidemokraattien tulevan kauden luottamuspaikkojen jaosta. Jutusta oli jäänyt pois eräs määrittely minun kohdaltani, niin kerrottakoon se tässä eli minusta tulee siis Imatran seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja.
Olen pestistä erittäin iloinen ja innoissani, sillä kuten olette ehkä huomanneetkin, luonto ja ympäristö sekä eläimet ovat minulle tärkeitä ja sydäntä lähellä olevia asioita.

Kuva on otettu kesäkuun lopussa Immalanjärven Raution uimarannalla. Meillä on täällä Etelä-Karjalassa monia upeita rantoja ja vesistöjä, joihin mm. talousvesien vedentuotantokin perustuu. Toivon, että tulevalla kaudella ja tämän luottamustoimen myötä voin omalta osaltani olla edistämässä niidenkin säilymistä ja hyvää hoitoa.”

Lue lisää (huom. lautakunnan jäsenet päivitetään syyskuussa tehtyjen virallisten paikkavalintojen jälkeen): Imatran Seudun Ympäristölautakunta

Tuon lisäksi olen saanut myös muitakin luottamustehtäviä seuraavasti eli olen nyt:

  • Imatran sosialidemokraattisen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja
  • Imatran kaupunginvaltuuston vaalilautakunnan puheenjohtaja
  • Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston varajäsen

(Jos haluat tutustua Imatran sosialidemokraattien paikkajakoihin laajemmin, löydät ne täältä: https://imatransd.fi/luottamushenkilot)

Vaaliteemani lyhyesti

Ennakkoäänestyksen viimeinen päivä on huomenna 8.6. Ja sunnuntaina 13.6. on sitten virallinen äänestyspäivä. Moni on saattanut jo äänestää, mutta jos nyt saavuit sivuilleni ja mietit mitä asioita minä haluaisin viedä eteenpäin, tässä ne lyhyesti:

Hosseinlahden ja Lempukan alueita ei saa kaavoittaa tonteiksi.

Ne on merkittävä valmisteilla olevaan Imatran uuteen yleiskaavaan virkistysalueina. Luontoarvot on huomioitava kunnolla myös muilla alueilla.

Valokuituyhteys on oltava saatavilla koko kaupungin alueella.

Kaupungin tulee toimia aktiivisesti tämän edistämiseksi. Lisäksi tulee selvittää keinot, joilla voidaan pienentää liittymiskustannuksia.

Yhteistyötä eri tahojen kanssa on entisestään lisättävä.

Hyvä työttömyyden hoito, nuorten tukeminen, ikäihmisten palveluiden kehittäminen ja yritysten menestyminen Imatralla tarvitsevat eri tahojen vahvaa yhteistyötä. Kolmas sektori on otettava aiempaa vahvemmin mukaan.

Alla lisäksi vaaliesitteeni sivut kuvina. Voit myös avata ja ladata esitteen pdf – tiedostona tästä:

Kuvassa etualalla Vuoksi, taustalla kulttuurikeskus ja kaupungintalo.

Imatran ilmasto-ohjelma

Somessa tuli jutunaiheeksi ilmastoasiat ja myös Imatran ilmasto-ohjelma. On ollut hienoa olla valtuustossa mukana tekemässä näitä päätöksiä mm. Hinku:n ja Imatran ilmasto-ohjelman osalta. Olen myös erittäin iloinen siitä, että meillä on kaupunkina kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Imatran ilmasto-ohjelmasta päätettiin joulukuussa 2019. Pidin silloin seuraavan puheen, jossa nostin esille joitakin minusta tärkeitä asioita:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat sekä muut kuulijat.
Päätämme tänään Imatran ilmasto-ohjelmasta ja haluaisin nostaa siitä esille joitakin kohtia, jotka itse koen tärkeiksi.

KOHTA 2
(Imatran kaupunkiorganisaation liikenteestä 80 prosenttia toimii uusiutuvalla energialla ja joukkoliikenne on hiilineutraalia 2030)

Kohdassa 2. luetelluissa toimissa sanotaan mm. seuraavaa:

  • tehdään julkisesta liikenteestä houkuttelevaa, sen käyttöä ja kannattavuutta parannetaan
  • lähijuna Etelä-Karjalaan (kaksoisraide tulossa)
  • hyödynnetään etätyömahdollisuuksia

Meidän tulee ehdottomasti entistä enemmän satsata julkisen liikenteen kehittämiseen niin, että ihmiset voivat käyttää sitä työmatkoillaan sekä muuhun liikkumiseen. Samalla tulee huolehtia myös siitä, että niin vanhat kuin uudetkin palvelut ovat kaikkien saavutettavissa julkista liikennettä käyttäen.

Lähijuna Etelä-Karjalan alueelle on myös iso asia toteutettavaksi ja se vaatii samaa haluavia kumppaneita, mutta tätä haastetta ei pidä pelätä. Toimiva lähijuna helpottaisi niin työntekijöiden kuin esimerkiksi opiskelijoidenkin liikkumista paikkakunnalta toiselle.

Olen myös erittäin iloinen siitä, että kaupunki haluaa alkaa hyödyntää etätyömahdollisuuksia, sillä olen jo vuosia itse ollut etätöiden vankkumaton kannattaja niissä töissä, joissa se on mahdollista. Ehkä se mahdollistaa jossain vaiheessa jopa sen, että omia tiloja ei tarvita enää niin paljon, jolloin syntyy myös säästöjä.

KOHTA 4
(Kulutuksen ja materiaalien kasvihuonevaikutukset vähenevät)

Kohdassa 4. yhtenä toimenpide-esimerkkinä on mainittu niiden keinojen selvittäminen, miten kasvis- ja lähiruuan käyttöä kunnallisissa ruokapalveluissa voidaan lisätä. Tämä on ehdottomasti hyvä asia.

Iloitsen myös saman kohdan maininnasta että vähitellen kasvis- ja lähiruuan osuutta lisätään ruokatarjonnassa ja tähän liittyen heitänkin ideana ilmaan jo yhden keinon toteuttaa tämä. Mitä jos jatkossa mm. valtuuston kokousten ruokatarjoilu olisikin kasvispohjaista? Se olisi yksi konkreettinen asia jonka me valtuutetut voisimme tehdä tukeaksemme tätä ohjelmaa.

KOHTA 5
(Edistetään biopolttoaineiden käyttöä ja kasvatetaan hiilinieluja)

Tärkein kohta mielestäni on kuitenkin kohta 5. Tässä kohdassa on listattu mm. seuraavia asioita:

  • Lisätään metsän pinta-alaa.
  • Säästetään ja lisätään viheralueita sekä kasvatetaan niiden hiilensitomispotentiaalia.
  • Lisätään luonnonsuojelualueiden pinta-alaa. Samalla turvataan luonnon monimuotoisuutta.
  • Ennallistetaan soita.

Moni asia näistä on merkitty maanomistajien vastuulle, mutta tässä on hyvä muistaa että kaupunki on myös maanomistaja ja siten yhtä vastuullinen toteuttamaan näitä asioita kuin muutkin maanomistajat. Tämä onkin hyvin todettu toimenpide-esimerkkien kohdassa, jossa todetaan että kaupungin toimintamahdollisuudet ovat rajalliset, mutta kaupunki voi tehdä toimenpiteitä omistamillaan maa-alueilla.

Olen myös iloinen että hanketoiminnan ideana on hiilinielujen kasvattamismahdollisuuksien selvittäminen. Tämä on hanke, jonka toivon lähtevän käyntiin mahdollisimman pian ja toivon myös, että siihen voitaisiin ottaa mukaan myös kolmannen sektorin kokoama faktatieto aiheesta. Tätä hanketta ei kannata missään nimessä lähteä viemään eteenpäin yksin.

Eri tahojen mukaan, metsät ovat Suomen tärkeimpiä hiilinieluja. Siksi olenkin iloinen tässä kohdassa mainitusta tavoitteesta lisätä metsien ja luonnonsuojelualueiden pinta-alaa, sillä toteutuessaan ne ovat mahdollisuus kasvattaa alueemme hiilinieluja.

YLEISKAAVASTA
Tällä hetkellä käynnissä on myös Imatran uuden yleiskaavan laatiminen. Toivon ja uskonkin, että tämä ilmasto-ohjelma ja sen eri kohdat huomioidaan myös yleiskaavan suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisesti toivon että nimenomaan kohdan viisi toimenpiteet huomioidaan, kun mietitään miten nykyiset luonto- ja metsäalueet kaavoitetaan. Samoin kuin pidetään mielessä myös metsien toimiminen hiilinieluina silloin, jos nousee esiin ajatus kaupungin metsien hyödyntämisestä tulonlähteenä.

Vaikka tämä ohjelma on tällaisenaan hyvä ja tehdyt lisäykset antavat lisää faktatietoa, olisin mielelläni nähnyt ohjelmassa vielä tarkemman aikataulutuksen sen osalta, mitä toimenpiteitä on tarkoitus tehdä minäkin vuonna ja keiden henkilöiden vastuulla niiden toteutus käytännössä on. Myös hiilinielujen tämän hetkinen tilanne olisi ollut hyvä lisätieto. Mutta HINKU – työryhmä voinee tulevissa raporteissaan antaa meille näistä sitten lisää tietoa.

Lopuksi todettakoon vielä, että hyväksyn siis tämän ilmasto-ohjelman tällaisenaan ja esitän samalla kiitokseni kaikille teille laadinnassa mukana olleille. Kiitos.”

Imatran kaupunginvaltuuston kokous 9.12.2020, Suvi Rautsiala

LUE LISÄÄ:
Jos haluat tietää lisää hiilinieluista, suosittelen ilmasto-opas.fi:n artikkelia: Hiilinieluista huolehtiminen

Ruoan ympäristövaikutuksista löydät lisää tietoa esimerkiksi WWF:n artikkelista: RUUAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Imatran tuleva yleiskaava: Yleiskaava 2040

Imatralla on useita hienoja virkistys- ja ulkolualueita ja yksi niistä sijaitsee Saimaan rannalla Hosseinlahden ja Lempukan alueella.

Yleiskaava määrittelee Saimaan rantojen käytön

Kirjoitin mielipidekirjoituksen tutusta aiheesta ja se julkaistiin Uutisvuoksessa maanantaina 26.4.2021. Tässä tekstini:

Imatralla valmistellaan uutta yleiskaavaa. Tällä hetkellä aikataulu näyttää siltä, että päätökset kaavasta siirtyvät tulevalle valtuustokaudelle. Uusi valtuusto päättää siis sen, minne esimerkiksi tontteja kaavoitetaan ja missä virkistysalueet tulevat jatkossa sijaitsemaan.

Imatralla on useita hienoja virkistys- ja ulkoilualueita ja yksi niistä sijaitsee Saimaan rannalla Hosseinlahden ja Lempukan alueella. Alueella on paljon luontoarvoja ja se on myös Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualue, jossa voi nauttia metsäluonnosta kävellen, juosten ja pyöräillen.

Alueen säilyttäminen ulkoilukäytössä on tärkeää myös matkailun kannalta. Luonto- ja elämysmatkailun suosio lisääntyy koko ajan ja matkailijat ovat jo nyt löytäneet alueen hienot ulkoilureitit. Myös Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi. Maakuntakaavassa alue onkin merkitty virkistysalueeksi.

Nyt kun Saimaa Geopark on saanut Unesco Global Geopark – statuksen, luontomatkailun merkitys Imatrallakin kasvaa entisestään. Saimaa Geopark on kertonut jatkavansa kehitystyön tekoa keskittyen kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseen alueelle. Saimaan rannat ja saaret olisivatkin loistavia alueita monille luonnossa tapahtuville palveluille.

Niin koti- kuin ulkomaalaisellekin matkailijalle alueen vanha metsä ja kauniiseen maisemaan aukeavat rannat ovat elämys, joista voi tulla nauttimaan kauempaakin. Etenkin, kun alueella kulkee kylpylän luontopolku sekä E10 – kaukovaellusreitti jo valmiina.

Tulevalle valtuustolle jääkin siis päätettäväksi, eletäänkö mukana tässä ajassa ja laaditaan sellainen yleiskaava, joka mahdollistaa nykyisten asukkaiden virkistysmahdollisuudet kuten ennenkin ja joka huomioi alueen arvon myös luonnon ja matkailun osalta.

Suvi Rautsiala,
kuntavaaliehdokas, SDP, Imatra

Saimaa Hossukan rannalta katsottuna

Saimaa Geopark, luontomatkailu ja kylpylän luontopolku

Saimaa Geopark on saanut Unesco Global Geopark – statuksen!

Tämä on upea juttu meille sekä koko alueelle ja nämä alla olevat  kommentit (julkaisu kaupungin kotisivuilla) vahvistavat sen, mitä olen itsekin puhunut. Luontomatkailu on nyt nousussa ja tämä ”kultakausi” meidän on täällä Imatrallakin ymmärrettävä hyödyntää. Olen todella iloinen, että Geoparkin kehitystyössä keskitytään kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseen alueelle.

Muuten, eikö olekin mielenkiintoista, että  Geoparkin kotisivuilla esitellään myös Kylpylän luontopolku? Sehän nimittäin kulkee juuri siellä, mihin ilmeisesti tulevassa yleiskaavassa on hahmoteltu tontteja. 

Voit tutustua luontopolkuun täällä Geoparkin kotisivuilla:
Kylpylän luontopolku, Imatra

Otteita Imatran kaupungin kotisivuilla olevasta julkaisusta:
”Saimaa Geopark ry:n hallituksen puheenjohtaja Jouni Riihelä on riemuissaan pitkän työrupeaman tuottaneesta tuloksesta.

– Unesco-status on alueelle ja sen toimijoille erittäin merkittävä kansainvälinen tunnustus. Geopark täyttää kovat kansainväliset kriteerit. Olemme nyt tasavertaisia muiden maailman merkittävien luontomatkailukohteiden rinnalla.”

­”- Status saadaan vielä hetkellä, jolloin luontomatkailu ja eräily elää yhteiskunnassa kultakauttaan. Tunnettavuus ja Unesco-status tuo jo täksi kesäksi Geopark-kohteisiin runsaasti uusia kävijöitä.”

”Status jatkaa Saimaa Geoparkin kehitystyötä keskittyen kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseen alueelle sekä ympäristökasvatuksen vahvistamiseen alueen toimijoiden kanssa. ”

”- Kansainvälinen luontomatkailu kasvaa puhtaasta ja ainutlaatuisesta järviluonnostamme. Järvi-Suomen Peruskirjassa lupasimme jättää seuraavalle sukupolvelle Saimaan hieman paremmassa kunnossa, kuin sen itse saimme. ”

Lähde:
https://www.imatra.fi/uutinen/2021-04-22_saimaa-geopark-sai-unesco-global-geopark-%E2%80%93-statuksen

(Tämä kirjoitus on julkaistu myös Facebooksivullani 22.4.2021)

Haastatteluni rantatontteihin liittyen

Minua haastateltiin Ylen toimesta liittyen kuntien tonttisuunnitelmiin, tässä ajatuksiani aiheesta:

”Miten varmistetaan, että tontit todella päätyvät muualta muuttaville? Mikään ei estä täällä asuvia ihmisiä ostamasta niitä ja rakentamasta sinne kesämökkiä. Tai sitten joku toisella paikkakunnalla asuva rakentaa siitä kakkoskodin, eli silloin hän ei asu täällä, sanoo sdp:n kunnanvaltuutettu Suvi Rautsiala.”

”Rautsialaa sieppaa, että alueelle hahmotellaan asumiseen tarkoitettuja tontteja, vaikka kuntien päätöksiä ohjaavassa maakuntakaavassa ranta-alue on merkitty tarkoitetuksi virkistyskäyttöön. Tontit rannalla olisivat hänestä virhe myös matkailun ja työpaikkojen näkökulmasta.

Olisiko järkevämpää käyttää rantoja luonto- ja elämysmatkailuun, joka houkuttelisi tänne matkailijoita ympäri vuoden? Matkailu toisi tuloja, se hyödyttäisi yrityksiä ja niihin syntyisi työpaikkoja. Sitä kautta voisimme ehkä saada tänne lisää vakituisia asukkaita, Rautsiala linjaa.”

”Koko kaavoitushankkeeseen kriittisesti suhtautuva Suvi Rautsiala piti koemarkkinointia rahan tuhlauksena.

Millaisen kuvan meistä antaa se, että yritämme koemielessä myydä jotain, mitä ei ole, eikä välttämättä tule koskaan olemaankaan, Rautsiala sanoo.”

Tässä linkki artikkeliin, joka kannattaa lukea kokonaan:

https://yle.fi/uutiset/3-11891186

Kuvassa on Hossukan luontopolun ”peikkometsää” 18.4.2021. Kuva ei ikävä kyllä pysty välittämään sitä tunnelmaa, joka on lintujen laulun täyttämässä keväisessä metsässä, mutta osa sen kauneudesta siitä ehkä välittyy.

(Tämä kirjoitus on julkaistu myös Facebooksivullani 20.4.2021)