Kuvassa etualalla Vuoksi, taustalla kulttuurikeskus ja kaupungintalo.

Imatran ilmasto-ohjelma

Somessa tuli jutunaiheeksi ilmastoasiat ja myös Imatran ilmasto-ohjelma. On ollut hienoa olla valtuustossa mukana tekemässä näitä päätöksiä mm. Hinku:n ja Imatran ilmasto-ohjelman osalta. Olen myös erittäin iloinen siitä, että meillä on kaupunkina kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Imatran ilmasto-ohjelmasta päätettiin joulukuussa 2019. Pidin silloin seuraavan puheen, jossa nostin esille joitakin minusta tärkeitä asioita:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat sekä muut kuulijat.
Päätämme tänään Imatran ilmasto-ohjelmasta ja haluaisin nostaa siitä esille joitakin kohtia, jotka itse koen tärkeiksi.

KOHTA 2
(Imatran kaupunkiorganisaation liikenteestä 80 prosenttia toimii uusiutuvalla energialla ja joukkoliikenne on hiilineutraalia 2030)

Kohdassa 2. luetelluissa toimissa sanotaan mm. seuraavaa:

  • tehdään julkisesta liikenteestä houkuttelevaa, sen käyttöä ja kannattavuutta parannetaan
  • lähijuna Etelä-Karjalaan (kaksoisraide tulossa)
  • hyödynnetään etätyömahdollisuuksia

Meidän tulee ehdottomasti entistä enemmän satsata julkisen liikenteen kehittämiseen niin, että ihmiset voivat käyttää sitä työmatkoillaan sekä muuhun liikkumiseen. Samalla tulee huolehtia myös siitä, että niin vanhat kuin uudetkin palvelut ovat kaikkien saavutettavissa julkista liikennettä käyttäen.

Lähijuna Etelä-Karjalan alueelle on myös iso asia toteutettavaksi ja se vaatii samaa haluavia kumppaneita, mutta tätä haastetta ei pidä pelätä. Toimiva lähijuna helpottaisi niin työntekijöiden kuin esimerkiksi opiskelijoidenkin liikkumista paikkakunnalta toiselle.

Olen myös erittäin iloinen siitä, että kaupunki haluaa alkaa hyödyntää etätyömahdollisuuksia, sillä olen jo vuosia itse ollut etätöiden vankkumaton kannattaja niissä töissä, joissa se on mahdollista. Ehkä se mahdollistaa jossain vaiheessa jopa sen, että omia tiloja ei tarvita enää niin paljon, jolloin syntyy myös säästöjä.

KOHTA 4
(Kulutuksen ja materiaalien kasvihuonevaikutukset vähenevät)

Kohdassa 4. yhtenä toimenpide-esimerkkinä on mainittu niiden keinojen selvittäminen, miten kasvis- ja lähiruuan käyttöä kunnallisissa ruokapalveluissa voidaan lisätä. Tämä on ehdottomasti hyvä asia.

Iloitsen myös saman kohdan maininnasta että vähitellen kasvis- ja lähiruuan osuutta lisätään ruokatarjonnassa ja tähän liittyen heitänkin ideana ilmaan jo yhden keinon toteuttaa tämä. Mitä jos jatkossa mm. valtuuston kokousten ruokatarjoilu olisikin kasvispohjaista? Se olisi yksi konkreettinen asia jonka me valtuutetut voisimme tehdä tukeaksemme tätä ohjelmaa.

KOHTA 5
(Edistetään biopolttoaineiden käyttöä ja kasvatetaan hiilinieluja)

Tärkein kohta mielestäni on kuitenkin kohta 5. Tässä kohdassa on listattu mm. seuraavia asioita:

  • Lisätään metsän pinta-alaa.
  • Säästetään ja lisätään viheralueita sekä kasvatetaan niiden hiilensitomispotentiaalia.
  • Lisätään luonnonsuojelualueiden pinta-alaa. Samalla turvataan luonnon monimuotoisuutta.
  • Ennallistetaan soita.

Moni asia näistä on merkitty maanomistajien vastuulle, mutta tässä on hyvä muistaa että kaupunki on myös maanomistaja ja siten yhtä vastuullinen toteuttamaan näitä asioita kuin muutkin maanomistajat. Tämä onkin hyvin todettu toimenpide-esimerkkien kohdassa, jossa todetaan että kaupungin toimintamahdollisuudet ovat rajalliset, mutta kaupunki voi tehdä toimenpiteitä omistamillaan maa-alueilla.

Olen myös iloinen että hanketoiminnan ideana on hiilinielujen kasvattamismahdollisuuksien selvittäminen. Tämä on hanke, jonka toivon lähtevän käyntiin mahdollisimman pian ja toivon myös, että siihen voitaisiin ottaa mukaan myös kolmannen sektorin kokoama faktatieto aiheesta. Tätä hanketta ei kannata missään nimessä lähteä viemään eteenpäin yksin.

Eri tahojen mukaan, metsät ovat Suomen tärkeimpiä hiilinieluja. Siksi olenkin iloinen tässä kohdassa mainitusta tavoitteesta lisätä metsien ja luonnonsuojelualueiden pinta-alaa, sillä toteutuessaan ne ovat mahdollisuus kasvattaa alueemme hiilinieluja.

YLEISKAAVASTA
Tällä hetkellä käynnissä on myös Imatran uuden yleiskaavan laatiminen. Toivon ja uskonkin, että tämä ilmasto-ohjelma ja sen eri kohdat huomioidaan myös yleiskaavan suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisesti toivon että nimenomaan kohdan viisi toimenpiteet huomioidaan, kun mietitään miten nykyiset luonto- ja metsäalueet kaavoitetaan. Samoin kuin pidetään mielessä myös metsien toimiminen hiilinieluina silloin, jos nousee esiin ajatus kaupungin metsien hyödyntämisestä tulonlähteenä.

Vaikka tämä ohjelma on tällaisenaan hyvä ja tehdyt lisäykset antavat lisää faktatietoa, olisin mielelläni nähnyt ohjelmassa vielä tarkemman aikataulutuksen sen osalta, mitä toimenpiteitä on tarkoitus tehdä minäkin vuonna ja keiden henkilöiden vastuulla niiden toteutus käytännössä on. Myös hiilinielujen tämän hetkinen tilanne olisi ollut hyvä lisätieto. Mutta HINKU – työryhmä voinee tulevissa raporteissaan antaa meille näistä sitten lisää tietoa.

Lopuksi todettakoon vielä, että hyväksyn siis tämän ilmasto-ohjelman tällaisenaan ja esitän samalla kiitokseni kaikille teille laadinnassa mukana olleille. Kiitos.”

Imatran kaupunginvaltuuston kokous 9.12.2020, Suvi Rautsiala

LUE LISÄÄ:
Jos haluat tietää lisää hiilinieluista, suosittelen ilmasto-opas.fi:n artikkelia: Hiilinieluista huolehtiminen

Ruoan ympäristövaikutuksista löydät lisää tietoa esimerkiksi WWF:n artikkelista: RUUAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Imatran tuleva yleiskaava: Yleiskaava 2040

Imatralla on useita hienoja virkistys- ja ulkolualueita ja yksi niistä sijaitsee Saimaan rannalla Hosseinlahden ja Lempukan alueella.

Yleiskaava määrittelee Saimaan rantojen käytön

Kirjoitin mielipidekirjoituksen tutusta aiheesta ja se julkaistiin Uutisvuoksessa maanantaina 26.4.2021. Tässä tekstini:

Imatralla valmistellaan uutta yleiskaavaa. Tällä hetkellä aikataulu näyttää siltä, että päätökset kaavasta siirtyvät tulevalle valtuustokaudelle. Uusi valtuusto päättää siis sen, minne esimerkiksi tontteja kaavoitetaan ja missä virkistysalueet tulevat jatkossa sijaitsemaan.

Imatralla on useita hienoja virkistys- ja ulkoilualueita ja yksi niistä sijaitsee Saimaan rannalla Hosseinlahden ja Lempukan alueella. Alueella on paljon luontoarvoja ja se on myös Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualue, jossa voi nauttia metsäluonnosta kävellen, juosten ja pyöräillen.

Alueen säilyttäminen ulkoilukäytössä on tärkeää myös matkailun kannalta. Luonto- ja elämysmatkailun suosio lisääntyy koko ajan ja matkailijat ovat jo nyt löytäneet alueen hienot ulkoilureitit. Myös Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi. Maakuntakaavassa alue onkin merkitty virkistysalueeksi.

Nyt kun Saimaa Geopark on saanut Unesco Global Geopark – statuksen, luontomatkailun merkitys Imatrallakin kasvaa entisestään. Saimaa Geopark on kertonut jatkavansa kehitystyön tekoa keskittyen kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseen alueelle. Saimaan rannat ja saaret olisivatkin loistavia alueita monille luonnossa tapahtuville palveluille.

Niin koti- kuin ulkomaalaisellekin matkailijalle alueen vanha metsä ja kauniiseen maisemaan aukeavat rannat ovat elämys, joista voi tulla nauttimaan kauempaakin. Etenkin, kun alueella kulkee kylpylän luontopolku sekä E10 – kaukovaellusreitti jo valmiina.

Tulevalle valtuustolle jääkin siis päätettäväksi, eletäänkö mukana tässä ajassa ja laaditaan sellainen yleiskaava, joka mahdollistaa nykyisten asukkaiden virkistysmahdollisuudet kuten ennenkin ja joka huomioi alueen arvon myös luonnon ja matkailun osalta.

Suvi Rautsiala,
kuntavaaliehdokas, SDP, Imatra

Saimaa Hossukan rannalta katsottuna

Saimaa Geopark, luontomatkailu ja kylpylän luontopolku

Saimaa Geopark on saanut Unesco Global Geopark – statuksen!

Tämä on upea juttu meille sekä koko alueelle ja nämä alla olevat  kommentit (julkaisu kaupungin kotisivuilla) vahvistavat sen, mitä olen itsekin puhunut. Luontomatkailu on nyt nousussa ja tämä ”kultakausi” meidän on täällä Imatrallakin ymmärrettävä hyödyntää. Olen todella iloinen, että Geoparkin kehitystyössä keskitytään kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseen alueelle.

Muuten, eikö olekin mielenkiintoista, että  Geoparkin kotisivuilla esitellään myös Kylpylän luontopolku? Sehän nimittäin kulkee juuri siellä, mihin ilmeisesti tulevassa yleiskaavassa on hahmoteltu tontteja. 

Voit tutustua luontopolkuun täällä Geoparkin kotisivuilla:
Kylpylän luontopolku, Imatra

Otteita Imatran kaupungin kotisivuilla olevasta julkaisusta:
”Saimaa Geopark ry:n hallituksen puheenjohtaja Jouni Riihelä on riemuissaan pitkän työrupeaman tuottaneesta tuloksesta.

– Unesco-status on alueelle ja sen toimijoille erittäin merkittävä kansainvälinen tunnustus. Geopark täyttää kovat kansainväliset kriteerit. Olemme nyt tasavertaisia muiden maailman merkittävien luontomatkailukohteiden rinnalla.”

­”- Status saadaan vielä hetkellä, jolloin luontomatkailu ja eräily elää yhteiskunnassa kultakauttaan. Tunnettavuus ja Unesco-status tuo jo täksi kesäksi Geopark-kohteisiin runsaasti uusia kävijöitä.”

”Status jatkaa Saimaa Geoparkin kehitystyötä keskittyen kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseen alueelle sekä ympäristökasvatuksen vahvistamiseen alueen toimijoiden kanssa. ”

”- Kansainvälinen luontomatkailu kasvaa puhtaasta ja ainutlaatuisesta järviluonnostamme. Järvi-Suomen Peruskirjassa lupasimme jättää seuraavalle sukupolvelle Saimaan hieman paremmassa kunnossa, kuin sen itse saimme. ”

Lähde:
https://www.imatra.fi/uutinen/2021-04-22_saimaa-geopark-sai-unesco-global-geopark-%E2%80%93-statuksen

(Tämä kirjoitus on julkaistu myös Facebooksivullani 22.4.2021)

Haastatteluni rantatontteihin liittyen

Minua haastateltiin Ylen toimesta liittyen kuntien tonttisuunnitelmiin, tässä ajatuksiani aiheesta:

”Miten varmistetaan, että tontit todella päätyvät muualta muuttaville? Mikään ei estä täällä asuvia ihmisiä ostamasta niitä ja rakentamasta sinne kesämökkiä. Tai sitten joku toisella paikkakunnalla asuva rakentaa siitä kakkoskodin, eli silloin hän ei asu täällä, sanoo sdp:n kunnanvaltuutettu Suvi Rautsiala.”

”Rautsialaa sieppaa, että alueelle hahmotellaan asumiseen tarkoitettuja tontteja, vaikka kuntien päätöksiä ohjaavassa maakuntakaavassa ranta-alue on merkitty tarkoitetuksi virkistyskäyttöön. Tontit rannalla olisivat hänestä virhe myös matkailun ja työpaikkojen näkökulmasta.

Olisiko järkevämpää käyttää rantoja luonto- ja elämysmatkailuun, joka houkuttelisi tänne matkailijoita ympäri vuoden? Matkailu toisi tuloja, se hyödyttäisi yrityksiä ja niihin syntyisi työpaikkoja. Sitä kautta voisimme ehkä saada tänne lisää vakituisia asukkaita, Rautsiala linjaa.”

”Koko kaavoitushankkeeseen kriittisesti suhtautuva Suvi Rautsiala piti koemarkkinointia rahan tuhlauksena.

Millaisen kuvan meistä antaa se, että yritämme koemielessä myydä jotain, mitä ei ole, eikä välttämättä tule koskaan olemaankaan, Rautsiala sanoo.”

Tässä linkki artikkeliin, joka kannattaa lukea kokonaan:

https://yle.fi/uutiset/3-11891186

Kuvassa on Hossukan luontopolun ”peikkometsää” 18.4.2021. Kuva ei ikävä kyllä pysty välittämään sitä tunnelmaa, joka on lintujen laulun täyttämässä keväisessä metsässä, mutta osa sen kauneudesta siitä ehkä välittyy.

(Tämä kirjoitus on julkaistu myös Facebooksivullani 20.4.2021)

Keväinen metsä jossa kävelee ihmisiä

Yleiskaava 2040

Kirjoitukseni SDP:n vaalilehdessä 7.3.2021:
Imatralla valmistellaan tällä hetkellä uutta yleiskaavaa. Kaavassa päätetään muun muassa mihin tontteja kaavoitetaan ja mihin virkistysalueet sijoitetaan. Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että päätökset kaavasta siirtyvät tulevalle valtuustokaudelle. Uusi valtuusto siis päättää sen, minne esimerkiksi tontteja kaavoitetaan ja missä virkistysalueet tulevat jatkossa sijaitsemaan.

Imatralla on useita hienoja virkistys- ja ulkoilualueita. Yksi näistä sijaitsee Saimaan rannalla Hosseinlahden ja Lempukan alueella. Alue on Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualueena ja siksi se on ehdottomasti säilytettävä virkistysalueena jatkossakin. 

Alueen säilyttäminen ulkoilukäytössä on tärkeää myös matkailun kannalta. Luonto- ja elämysmatkailun suosio on koko ajan lisääntymässä ja matkailijat ovat jo nyt löytäneet alueen hienot ulkoilureitit. Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi. Tätä resurssia meidän tulee vaalia myös Imatralla.

Kun uutta yleiskaavaa tehdään ja siitä päätetään, määritellään samalla, millainen Imatra meillä on tulevaisuudessa. Onko se asukkailleen mieleinen ja matkailua tukeva Imatra upeine luontoineen vai onko se rannat rakentanut, asukkaitaan kuuntelematon ja arvokkaat luontonsa hävittänyt Imatra.

Sinä äänestäjänä päätät, millainen Imatrasta tulee. Tuleva valtuusto on sellainen, jollainen äänestäjät haluavat sen olevan.

Vaalikoneet ja vastaukseni

Listaan tähän artikkeliin vaalikoneita, joihin olen antanut kuntavaaliehdokkaana vastauksiani sekä muitakin vaaleihin liittyviä sivustoja, joiden avulla voit tutustua minuun paremmin. Osa linkeistä ei vielä toimi, koska kaikki vaalikoneet eivät ole vielä avoinna muille kuin ehdokkaille. Pyrin lisäämään linkkejä sitä mukaa, kun koneet aukeavat.

Nuorten vaalikone – Allianssi

Terveysehdokas.fi – Suvi Rautsiala

Ammattiliitto Pro:n ehdokassivu – Suvi Rautsiala

Uutisvuoksen ja Etelä-Saimaan yhteinen vaalikone

OAJ:n vaalikone

Eläinpoliittinen vaalikone

Alma Median vaalikone (Iltalehti)

Helsingin Sanomat

Ilta-Sanomat

Aamulehti

Ylen ja mediakumppaneiden vaalikone

——————————————-

Kuitu kaikille Imatralaisille – aloite

Imatran Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti tänään aloitteen, jossa esitetään että kaupunki ottaa vahvan roolin sen edistämisessä, että Imatralla saataisiin valokuitu kattamaan koko kaupungin alue. Olen itse ollut vahvasti mukana tämän aloitteen laatimisessa ja olen iloinen, että se on nyt jätetty vietäväksi eteenpäin.

Aloitteessamme toivomme, että kaupunki toimisi koordinoijana projektille, jossa mm.:

  • kartoitetaan alueella nyt jo olevat kaapeloinnit sekä liittymien tarjoajat
  • käydään läpi suunnitteilla olevat katu- sekä muut saneeraukset, joiden yhteydessä on mahdollista asentaa valokuitukaapeli niille alueille, joissa sitä ei vielä ole
  • laaditaan valokuituliittymien tarjoajien, sähköyhtiön ja kaupungin omien toimijoiden kanssa yhteistyössä suunnitelma siitä, milloin ja miten kaapelien asennustyö tehdään niille alueille, joista se vielä puuttuu
  • pohditaan voiko kaupunki tehdä esim. kaapelien kaivuutyön omana ohjauksena

Lisäksi esitämme, että kaupungin tulee selvittää ja toteuttaa kaikki keinot, joilla voidaan mahdollistaa kohtuuhintaisten valokuituliittymien hankinta kotitalouksille. On selvitettävä mm. voiko joltakin taholta saada hankerahoitusta tai voiko kaupunki ohjata omaa rahoitusta esim. elinvoiman kasvuun varatuista rahoista.

Valokuituliittymien hyvä saatavuus on kaupungille iso elinvoimatekijä, sillä vakaat internetyhteydet ovat tärkeitä niin etätyöläisille kuin yrityksillekin. Tästä kaupungin strategiakin toteaa seuraavaa:
” Entistä sujuvammat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet Imatran alueelle ovat keskeisessä roolissa alueen tulevaisuuden turvaamiseksi. Ne edesauttavat uudenlaisen yritystoiminnan syntymistä ja nykyistä paikkariippumattomampien opinto- ja työurien luomista alueella.”

Mutta, tärkeintä valokuidun laaja saatavuus ja riittävän edullinen liittymän hinta on meille ihan tavallisille Imatralaisille. Meille kun ei ihan heti ole tulossa tarjolle 5G – liittymiä, koska Venäjän rajan läheisyys ja kansainvälisen radio-ohjesäännön takia tehdyt radiotaajuuden rajoitukset estävät sen (Ylen uutinen aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3-11744186 ).
Ja jo nyt, koronan aiheuttaman etätöiden ja -opiskelun suuren kasvun takia nykyiset mobiililaajakaistat ovat kuormittuneet ja toimivat välillä hyvinkin epävarmasti.

On myös melko todennäköistä, että etätyöt ja -opiskelu tulee jatkossa lisääntymään vielä koronan jälkeenkin. Siinä vaiheessa, kun hoiva- ja lääkäripalvelut alkavat siirtyä myös verkon kautta toteutettavaksi, on ehdottoman tärkeää, että jokaisella on käytössä sellainen yhteys, jonka kautta palvelun voi varmasti saada. Sen vuoksi kaupungin tulisi myös olla auttamassa niitä ihmisiä, joilla ei ole varaa kalliisiin liittymähintoihin. Tällä hetkellä, jos alueella ylipäänsä on kuitumahdollisuus, liittymä voi maksaa yli tuhat euroa tai enemmänkin. Ei sellaiseen investointiin kaikilla ole mitenkään varaa.

Kaupungilla on mahdollisuus toimia tässä asiassa niin, että samalla kun panostetaan elinvoimatekijään, autetaan myös kaupungin asukkaita. Sen vuoksi tätä onkin nyt lähdettävä kunnolla viemään eteenpäin. Olen itse selvitellyt näitä liittymäasioita jo vuonna 2018 ja nähnyt jo silloin sen, miten tärkeä asia on kyseessä. Tänään otettiin askel eteenpäin sillä tiellä, joka toivottavasti vie meitä kohti aikaa, jolloin jokaisella Imatralaisella on mahdollisuus itse valita, millainen nettiyhteys hänellä on käytössään.

(Tämä kirjoitus on julkaistu myös Facebooksivullani 15.2.2021)