Avainsana-arkisto: ehdokas

Miksi lähdin seurakuntavaaliehdokkaaksi

Moni varmasti on jo huomannut ja tietää, että luontoasiat ovat minulle tärkeitä. Olin kirkkovaltuuston jäsen kaudella 2015-2018 ja yritin silloin vielä viimeisenä asiana vaikuttaa seurakunnan omistaman Oritsaaren metsän hakkuisiin siinä kuitenkaan onnistumatta. (Aivan, seurakunta on myös maan- ja metsänomistaja, vaikka sitä harvemmin tulee ajatelleeksi.)

Päätin lähteä jälleen ehdokkaaksi, koska nyt on olemassa ryhmä, jonka vaaliohjelmaan kuuluvat myös luonnon (ja ylipäätään luomakunnan) varjeleminen sekä mm. kirkon ympäristödiplomin hankinnan edistäminen. Koen, että tässä ryhmässä voin viedä eteenpäin niitä asioita, joihin haluan vaikuttaa kaikkialla.

Monimuotoisuuden vaaliminen ja sen säilymisestä huolehtiminen on tärkeää luonnossa, mutta myös ihmistenkin keskuudessa. Minä haluaisin, että seurakunta olisi paikka jossa jokainen saa olla sellainen kuin on ja jossa saa tuntea olevansa hyväksytty myös juuri sellaisena kuin on. Kirkon on oltava kaikenlaisten ihmisten kirkko ja heidän äänensä on myös kuuluttava ja toiveet otettava oikeasti huomioon.

Kuten kunnan päätöksenteossakin, seurakunnan päättäjien on osattava katsoa asioita erilaisten ihmisten silmin. Päättäjän on pidettävä huolta myös siitä, että vähemmistöjen ja heikoimpien ääni kuuluu päätöksenteossa.

Jos tulen valituksi seurakunnan luottamustehtävään, teen parhaani siinä, että puolustan luontoa ja heitä, jotka eivät kuulu enemmistöön. Monimuotoinen luonto kestää paremmin muutokset ja se myös sopeutuu niihin paremmin kuin yksipuolinen luonto. Uskon, että ihmisten ja seurakunnan kohdalla on sama tilanne. Monimuotoinen seurakunta kestää ja sopeutuu maailman muutoksiin paremmin.

Seurakuntavaaleilla on myös vaalikone, jonka avulla voit etsiä omaa ehdokastasi. Vaalikoneen osoite on: https://www.seurakuntavaalit.fi/vaalikone

Suvi Rautsiala, seurakuntavaaliehdokas nro 16

(Kirjoitus on julkaistu myös Facebook- ja Instagramtileilläni 14.10.2022.)

Aluevaalit ja hyvinvointialue

Minultakin on kysytty, että mistä niissä aluevaaleissa oikein on kyse? No, lyhyesti sanottuna tästä:

Historian ensimmäiset vaalit käydään hyvinvointialueilla 23.1.2022. Niissä valittavat valtuutetut saavat vastuulleen suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen kehittämisen ja tulevaisuuden hyvinvointialueiden rakentamisen.

Hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittava aluevaltuusto, joka päättää alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Ensimmäiset valtuustot suunnittelevat oman hyvinvointialueensa toimintamalleja ja vastaavat siitä, että kaikki asukkaat saavat tulevaisuuden sote-palvelunsa laadukkaasti ja tasapuolisesti koko alueella.

Hyvinvointialueen palveluja ovat muun muassa:

  • lääkärin ja terveydenhoitajan palvelut
  • suun terveydenhuolto
  • lastensuojelu
  • ikäihmisten asumispalvelut
  • kotihoito
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • vammaispalvelut
  • pelastustoimi
  • sairaala- ja neuvolapalvelut

Hyvinvointialueilla on taattava toimivat peruspalvelut jokaiselle. Laadukkaiden palveluiden tuottamisessa järjestöillä ja yrityksillä on myös merkittävä rooli.

Lisäksi alueilla on huolehdittava työntekijöiden hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta.

(Lähde: https://sdp.fi/fi/blog/aluevaalien-aikajana/)

Aluevaalien äänestysaikataulu on seuraava:

  • Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava tiistaihin 11.1.mennessä.
  • Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23. tammikuuta.
  • Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 12.1.

Minulle tärkeitä asioita hyvinvointialueeseen liittyen

Aikuissosiaalityö

Terveyspalveluiden lisäksi hyvinvointialueet tulevat tuottamaan myös sosiaalipalveluja, joista aikuissosiaalityö on yksi. Se pitää sisällään myös työttömyyden hoitoon liittyviä palveluja, kuten kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen. On tärkeää, että myös siihen ohjataan riittävästi varoja ja se toteutetaan ammattitaitoisesti sekä tavalla, josta on palveluun osallistuvalle oikeaa hyötyä.

Myös muut palvelut, kuten esimerkiksi mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut sekä talousneuvonta, tulee tarjota ilman viiveitä ja siten, että apu on oikeanlaista.

Aikuissosiaalityöhön ja työttömyyden hoitoon panostamalla luodaan oikeaa hyvinvointia sekä tehdään ennalta ehkäisevää työtä, joka taas puolestaan tuo myös säästöjä pitemmällä aikavälillä.

Kolmannen sektorin toimijat

Järjestöt tekevät tärkeää työtä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä. Ne myös edustavat heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä. On tärkeää, että strategioissa ja palvelulupauksissa huomioidaan järjestöjen toiminnan, kuten vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen, tarjoamat mahdollisuudet.

Järjestöt myös tuottavat sekä kehittävät sosiaali- ja terveyspalveluita, joita tarvitaan julkisen palvelutuotannon rinnalle jatkossakin. Asiakassetelien käyttö avaa järjestöille usein kilpailutuksia paremmin mahdollisuuksia tarjota palveluita eri ryhmille. Niitä käyttämällä lisätään myös asiakkaiden valinnanvapautta, joka omalta osaltaan edistää yksilöiden hyvinvointia.

Järjestöt tuleekin ottaa ehdottomasti heti alussa jo mukaan hyvinvointialueiden suunnittelutyöhön ja niiden äänen kuuluminen sekä aidon yhteistyön toteutuminen on varmistettava myös jatkossa.

Tietojärjestelmät

Hyvinvointialueiden perustamiseen ja palvelujen toteuttamiseen liittyvät myös erilaisten tietojärjestelmien, ohjelmistojen, tietokantojen ja laitteistojen yhteensovittaminen sekä niiden uudistaminen ja kehittäminen. Lisäksi tulee varmistaa, että tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön vaatimukset toteutetaan kuten pitääkin.

Toimivuuden lisäksi tärkeää on myös järjestelmien ja ohjelmistojen käyttäjäystävällisyys ja helppokäyttöisyys niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Mitä käyttäjäystävällisempiä järjestelmät ovat, sen parempaa palvelua voidaan antaa ja työ sujuu tehokkaasti.

Onkin tärkeää, että tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja hankittaessa ei kiinnitetä huomiota vain pelkästään teknisiin ominaisuuksiin tai kustannuksiin, vaan huomioidaan myös hyvään käyttäjäkokemukseen kuuluvat asiat.

Panostamalla aikuisten hyvinvointiin, ottamalla järjestöt mukaan tekemään ja toteuttamalla käyttäjäystävälliset sekä luotettavat tietojärjestelmät, voimme tehdä Etelä-Karjalaan sellaisen hyvinvointialueen, joka toimii tehokkaasti ja palvelee hyvin meitä kaikkia.

Suvi Rautsiala, aluevaaliehdokas numero 184

Ps. Jos haluat tutustua vaalikonevastauksiini, löydät niitä täältä:

Uutisvuoksen vaalikone

Helsingin Sanomien vaalikone

Iltalehden vaalikone

Ilta-Sanomien vaalikone

Vaaliteemani lyhyesti

Ennakkoäänestyksen viimeinen päivä on huomenna 8.6. Ja sunnuntaina 13.6. on sitten virallinen äänestyspäivä. Moni on saattanut jo äänestää, mutta jos nyt saavuit sivuilleni ja mietit mitä asioita minä haluaisin viedä eteenpäin, tässä ne lyhyesti:

Hosseinlahden ja Lempukan alueita ei saa kaavoittaa tonteiksi.

Ne on merkittävä valmisteilla olevaan Imatran uuteen yleiskaavaan virkistysalueina. Luontoarvot on huomioitava kunnolla myös muilla alueilla.

Valokuituyhteys on oltava saatavilla koko kaupungin alueella.

Kaupungin tulee toimia aktiivisesti tämän edistämiseksi. Lisäksi tulee selvittää keinot, joilla voidaan pienentää liittymiskustannuksia.

Yhteistyötä eri tahojen kanssa on entisestään lisättävä.

Hyvä työttömyyden hoito, nuorten tukeminen, ikäihmisten palveluiden kehittäminen ja yritysten menestyminen Imatralla tarvitsevat eri tahojen vahvaa yhteistyötä. Kolmas sektori on otettava aiempaa vahvemmin mukaan.

Alla lisäksi vaaliesitteeni sivut kuvina. Voit myös avata ja ladata esitteen pdf – tiedostona tästä:

suvi_rautsiala_126_esite

Vaalikoneet ja vastaukseni

Listaan tähän artikkeliin vaalikoneita, joihin olen antanut kuntavaaliehdokkaana vastauksiani sekä muitakin vaaleihin liittyviä sivustoja, joiden avulla voit tutustua minuun paremmin. Osa linkeistä ei vielä toimi, koska kaikki vaalikoneet eivät ole vielä avoinna muille kuin ehdokkaille. Pyrin lisäämään linkkejä sitä mukaa, kun koneet aukeavat.

Nuorten vaalikone – Allianssi

Terveysehdokas.fi – Suvi Rautsiala

Ammattiliitto Pro:n ehdokassivu – Suvi Rautsiala

Uutisvuoksen ja Etelä-Saimaan yhteinen vaalikone

OAJ:n vaalikone

Eläinpoliittinen vaalikone

Alma Median vaalikone (Iltalehti)

Helsingin Sanomat

Ilta-Sanomat

Aamulehti

Ylen ja mediakumppaneiden vaalikone

——————————————-

Vuoden 2017 vaalien ehdokaslehden artikkelini: Ranta – vai rantatontti

Tämän tekstini lopussa olevan artikkelin olen kirjoittanut 16.3.2017 ja se julkaistiin Imatran SDP:n vaalilehdessä. Haluan jakaa artikkelini tänne, vaikka tilanne sote – ja maakuntauudistuksen osalta onkin mennyt hieman toisin kuin silloin oletettiin. (Sote-uudistuksesta löydät lisätietoa täältä: https://soteuudistus.fi )

Aihe on kuitenkin edelleen ajankohtainen, etenkin Imatran rantarakentamisen osalta ja myös siksi, että näillä näkymin kuntavaalit tullaan pitämään keväällä 2021. Myös silloin on tärkeää miettiä, mitä asioita oma ehdokas tulee ajamaan, jos tulee valituksi esimerkiksi kunnanvaltuustoon. Itse päätin lähteä ehdokkaaksi tuleviin vaaleihin eniten juuri siksi, että haluan edelleen olla puolustamassa kotiseutuni rantoja rakentamiselta, aivan kuten edelliselläkin kerralla.

Imatralla ollaan valmistelemassa ja laatimassa uutta yleiskaavaa, joka vaikuttaa vahvasti siihen, mihin kaavoitetaan esimerkiksi asuinalueita. (Tutustu aiheeseen kaupungin sivuilla: Imatran yleiskaava 2040 )
Tähän liittyen kaupunginhallitus käynnisti vuonna 2020 koemarkkinoinnin tonteista, jotka sijoittuisivat Saimaan rannalle. Nämä alueet ovat kuitenkin erittäin tärkeitä virkistysalueita ja niitä käyttävät niin matkailijat kuin kuntalaisetkin. Lisäksi alueilla on monenlaisia luonnonsuojelullisia arvoja.

Olisi suuri virhe tuhota nämä alueet mahdollistamalla rakentaminen rantaan tai sen lähelle, sillä kerran kaadettu metsä ja myllätty maa on iäksi tuhoutunut. Eikä toisen tontille tai pihapiiriin ole muilla asiaa, jolloin tuhottaisiin myös hienot, vanhan metsän keskellä kulkevat nykyiset ulkoilureitit. Ennemminkin näitä alueita tulisi kehittää luontoa kunnioittaen niin, että matkailijat ja asukkaat voisivat nauttia niistä entistä enemmän. Itse kannatan myös Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n tekemän Imatran ympäristövastuullisen yleiskaavan huomioimista kaavoitustyössä. (Lue lisää: https://www.sll.fi/imatra/2020/03/09/ymparistovastuullisuutta-imatran-yleiskaavaan )

Lopulta äänestäjät ovat avainasemassa siinä, miten Imatran rannoille käy. Ota siis selvää mitä oma ehdokkaasi asiasta ajattelee ja ennen kaikkea, mikä hänen puolueensa kanta asiaan on. Ranta – vai rantatontti, sinä päätät.

Vuonna 2017 kirjoittamani artikkeli:

”Ranta vai rantatontti – kuka päättää ja valvoo maakuntauudistuksen jälkeen?

Kunta päättää itse siitä, miten se kaavoittaa ja ohjaa kunnan maankäyttöä ja minkälaisia virkistysmahdollisuuksia, asuinalueita ja palveluita se tarjoaa. Valtio taas on ELY-keskusten asiantuntijoiden avulla pitänyt huolta kaavoituksen laadusta, laillisuudesta ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisesta. Maakuntauudistus tuo kuitenkin näillä näkymin muutoksia tähän vuoden 2019 alusta, jolloin ELY-keskukset hajotetaan ja kaavoitusta valvoneet asiantuntijat siirretään uusiin maakuntiin.

Maakunnat saavat myös laissa alueellisia kehittämistehtäviä, elinkeinojen edistämisen tehtäviä ja vallan alueiden käytön ohjaukseen ja suunnitteluun. Jatkossa kaavoittajat tulevat valvomaan itse itseään ja myös vahvistavat itse tekemänsä kaavat valtiosta riippumattomana. Näin kuntien vastuu maankäytöstä kasvaa. Samalla kasvaa myös päättäjien vastuu siitä, miten nämä asiat hoidetaan.

Kunnissa päätetään muun muassa virkistysalueista ja rannoista, kunnan metsien hoidosta, energiaratkaisuista, ilmastoystävällisten liikennemuotojen suosimisesta ja monesta muusta ympäristöön ja luontoon liittyvästä asiasta. Tulevat päättäjät tekevät päätökset siis myös siitä, halutaanko esimerkiksi rannat kaavoittaa rantatonteiksi vai jätetäänkö ne kaikkien yhteisiksi virkistysalueiksi.

Lähivirkistysalueet ovat tutkitusti tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille. Imatran keskeisimpiin virkistys- ja ulkoilualueisiin kuuluvat ranta-alueet Saimaalla sekä Immalanjärvellä, Vuoksen rannat, Lammassaaren-Ukonniemen ulkoilualue venesatamineen ja uimarantoineen sekä Saimaan saaret. Vaikka rantatonttien kaavoitus näille alueille olisikin ehkä taloudellisesti houkuttelevaa, tärkeämpää on kuitenkin turvata se, että jatkossakin nämä tärkeät alueet säilyvät kaikkien kuntalaisten yhteisinä virkistysalueina. Äänestämällä ympäristöarvoja sekä kaavoitusasioita ymmärtävää ehdokasta äänestät myös virkistysalueiden säilymisen puolesta.

Imatralla 16.3.2017 Suvi Rautsiala”