Avainsana-arkisto: Ehdokkaana

Miksi lähdin seurakuntavaaliehdokkaaksi

Moni varmasti on jo huomannut ja tietää, että luontoasiat ovat minulle tärkeitä. Olin kirkkovaltuuston jäsen kaudella 2015-2018 ja yritin silloin vielä viimeisenä asiana vaikuttaa seurakunnan omistaman Oritsaaren metsän hakkuisiin siinä kuitenkaan onnistumatta. (Aivan, seurakunta on myös maan- ja metsänomistaja, vaikka sitä harvemmin tulee ajatelleeksi.)

Päätin lähteä jälleen ehdokkaaksi, koska nyt on olemassa ryhmä, jonka vaaliohjelmaan kuuluvat myös luonnon (ja ylipäätään luomakunnan) varjeleminen sekä mm. kirkon ympäristödiplomin hankinnan edistäminen. Koen, että tässä ryhmässä voin viedä eteenpäin niitä asioita, joihin haluan vaikuttaa kaikkialla.

Monimuotoisuuden vaaliminen ja sen säilymisestä huolehtiminen on tärkeää luonnossa, mutta myös ihmistenkin keskuudessa. Minä haluaisin, että seurakunta olisi paikka jossa jokainen saa olla sellainen kuin on ja jossa saa tuntea olevansa hyväksytty myös juuri sellaisena kuin on. Kirkon on oltava kaikenlaisten ihmisten kirkko ja heidän äänensä on myös kuuluttava ja toiveet otettava oikeasti huomioon.

Kuten kunnan päätöksenteossakin, seurakunnan päättäjien on osattava katsoa asioita erilaisten ihmisten silmin. Päättäjän on pidettävä huolta myös siitä, että vähemmistöjen ja heikoimpien ääni kuuluu päätöksenteossa.

Jos tulen valituksi seurakunnan luottamustehtävään, teen parhaani siinä, että puolustan luontoa ja heitä, jotka eivät kuulu enemmistöön. Monimuotoinen luonto kestää paremmin muutokset ja se myös sopeutuu niihin paremmin kuin yksipuolinen luonto. Uskon, että ihmisten ja seurakunnan kohdalla on sama tilanne. Monimuotoinen seurakunta kestää ja sopeutuu maailman muutoksiin paremmin.

Seurakuntavaaleilla on myös vaalikone, jonka avulla voit etsiä omaa ehdokastasi. Vaalikoneen osoite on: https://www.seurakuntavaalit.fi/vaalikone

Suvi Rautsiala, seurakuntavaaliehdokas nro 16

(Kirjoitus on julkaistu myös Facebook- ja Instagramtileilläni 14.10.2022.)

Aluevaalit ja hyvinvointialue

Minultakin on kysytty, että mistä niissä aluevaaleissa oikein on kyse? No, lyhyesti sanottuna tästä:

Historian ensimmäiset vaalit käydään hyvinvointialueilla 23.1.2022. Niissä valittavat valtuutetut saavat vastuulleen suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen kehittämisen ja tulevaisuuden hyvinvointialueiden rakentamisen.

Hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittava aluevaltuusto, joka päättää alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Ensimmäiset valtuustot suunnittelevat oman hyvinvointialueensa toimintamalleja ja vastaavat siitä, että kaikki asukkaat saavat tulevaisuuden sote-palvelunsa laadukkaasti ja tasapuolisesti koko alueella.

Hyvinvointialueen palveluja ovat muun muassa:

  • lääkärin ja terveydenhoitajan palvelut
  • suun terveydenhuolto
  • lastensuojelu
  • ikäihmisten asumispalvelut
  • kotihoito
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • vammaispalvelut
  • pelastustoimi
  • sairaala- ja neuvolapalvelut

Hyvinvointialueilla on taattava toimivat peruspalvelut jokaiselle. Laadukkaiden palveluiden tuottamisessa järjestöillä ja yrityksillä on myös merkittävä rooli.

Lisäksi alueilla on huolehdittava työntekijöiden hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta.

(Lähde: https://sdp.fi/fi/blog/aluevaalien-aikajana/)

Aluevaalien äänestysaikataulu on seuraava:

  • Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava tiistaihin 11.1.mennessä.
  • Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23. tammikuuta.
  • Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 12.1.

Minulle tärkeitä asioita hyvinvointialueeseen liittyen

Aikuissosiaalityö

Terveyspalveluiden lisäksi hyvinvointialueet tulevat tuottamaan myös sosiaalipalveluja, joista aikuissosiaalityö on yksi. Se pitää sisällään myös työttömyyden hoitoon liittyviä palveluja, kuten kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen. On tärkeää, että myös siihen ohjataan riittävästi varoja ja se toteutetaan ammattitaitoisesti sekä tavalla, josta on palveluun osallistuvalle oikeaa hyötyä.

Myös muut palvelut, kuten esimerkiksi mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut sekä talousneuvonta, tulee tarjota ilman viiveitä ja siten, että apu on oikeanlaista.

Aikuissosiaalityöhön ja työttömyyden hoitoon panostamalla luodaan oikeaa hyvinvointia sekä tehdään ennalta ehkäisevää työtä, joka taas puolestaan tuo myös säästöjä pitemmällä aikavälillä.

Kolmannen sektorin toimijat

Järjestöt tekevät tärkeää työtä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä. Ne myös edustavat heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä. On tärkeää, että strategioissa ja palvelulupauksissa huomioidaan järjestöjen toiminnan, kuten vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen, tarjoamat mahdollisuudet.

Järjestöt myös tuottavat sekä kehittävät sosiaali- ja terveyspalveluita, joita tarvitaan julkisen palvelutuotannon rinnalle jatkossakin. Asiakassetelien käyttö avaa järjestöille usein kilpailutuksia paremmin mahdollisuuksia tarjota palveluita eri ryhmille. Niitä käyttämällä lisätään myös asiakkaiden valinnanvapautta, joka omalta osaltaan edistää yksilöiden hyvinvointia.

Järjestöt tuleekin ottaa ehdottomasti heti alussa jo mukaan hyvinvointialueiden suunnittelutyöhön ja niiden äänen kuuluminen sekä aidon yhteistyön toteutuminen on varmistettava myös jatkossa.

Tietojärjestelmät

Hyvinvointialueiden perustamiseen ja palvelujen toteuttamiseen liittyvät myös erilaisten tietojärjestelmien, ohjelmistojen, tietokantojen ja laitteistojen yhteensovittaminen sekä niiden uudistaminen ja kehittäminen. Lisäksi tulee varmistaa, että tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön vaatimukset toteutetaan kuten pitääkin.

Toimivuuden lisäksi tärkeää on myös järjestelmien ja ohjelmistojen käyttäjäystävällisyys ja helppokäyttöisyys niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Mitä käyttäjäystävällisempiä järjestelmät ovat, sen parempaa palvelua voidaan antaa ja työ sujuu tehokkaasti.

Onkin tärkeää, että tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja hankittaessa ei kiinnitetä huomiota vain pelkästään teknisiin ominaisuuksiin tai kustannuksiin, vaan huomioidaan myös hyvään käyttäjäkokemukseen kuuluvat asiat.

Panostamalla aikuisten hyvinvointiin, ottamalla järjestöt mukaan tekemään ja toteuttamalla käyttäjäystävälliset sekä luotettavat tietojärjestelmät, voimme tehdä Etelä-Karjalaan sellaisen hyvinvointialueen, joka toimii tehokkaasti ja palvelee hyvin meitä kaikkia.

Suvi Rautsiala, aluevaaliehdokas numero 184

Ps. Jos haluat tutustua vaalikonevastauksiini, löydät niitä täältä:

Uutisvuoksen vaalikone

Helsingin Sanomien vaalikone

Iltalehden vaalikone

Ilta-Sanomien vaalikone