Avainsana-arkisto: Ilmasto

Suvi Rautsiala puhumassa kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Imatran ilmastotoimenpiteiden vuosikellon raportti 2022 ja vuosikello 2023

Maanantaina 23.1.2023 Imatran kaupunginvaltuustolle esiteltiin vuoden 2022 ilmastotoimenpiteiden raportti sekä suunnitelma vuodelle 2023. Mukana oli monenlaisia toimenpiteitä, mutta nostan esille yhden itselleni tärkeimmistä. Dokumentin sivulla 9 (Kaupunkikehityksen toimenpiteet) sanottiin seuraavaa otsikon Toimenpiteiden tila joulukuussa 2022 – alla:

1121 Lempukka-Hosseinlahden asemakaavatyötä ei aloiteta eikä sitä lisätä
vuosien 2022–2024 kaavoitusohjelmaan.

Eli nyt on huomattu, että ei ole järkevää myöskään ilmastotyön näkökulmasta lähteä laajentamaan asemakaavaa tuolle alueelle. Kaupunkia tuleekin päinvastoin tiivistää, jotta voimme vähentää liikenteen aiheuttamia päästöjä ja sitä kautta pyrkiä paremmin saavuttamaan tavoitteemme hiilineutraalista Imatrasta vuonna 2030. Liikenne kun on edelleen kaupunkimme suurimpia päästöjen aiheuttajia.
”Imatran KHK-päästöt vuonna 2020 olivat 110,8 ktCO2e, jotka aiheutuivat liikenteestä (35 %), rakennusten lämmityksestä (29 %) kulutussähköstä (10 %), jätteiden käsittelystä (6 %), työkoneista (6 %), F-kaasuista (6 %), teollisuudesta (4 %) ja maataloudesta (3 %).”

Voit lukea raportin/suunnitelman kokonaisuudessaan täältä: Imatran ilmasto- toimenpiteiden vuosikello – Vuosiraportti joulukuu 2022 ja suunnitelma 2023

Artikkelin alkuperäinen kuva on kuvankaappaus Imatran kaupungin tekemästä valtuuston kokouksen livelähetyksestä. Kuva on otettu kohdasta, jossa pidän puheenvuoron liittyen tähän aiheeseen. Puheenvuoroni alkaa tallenteessa kohdassa 52.19. Tallenne löytyy Imatran kaupungin YouTube-kanavalta kohdasta Live niin kauan kuin se on katsottavissa: Imatran kaupungin YouTube Live Streams

IPCC raportti, asiaa ilmastonmuutoksesta

Tämä kirjoitus on julkaistu Facebooksivullani 10.8.2021:

Minkä ikäinen sinä olet vuonna 2030?
Minä täytän silloin 55. Tänä vuonna koulunsa aloittavat lapset täyttävät silloin 16 vuotta.
Vaikka tekisimme mitä, niihin aikoihin eli 2030-luvun alkupuolella maapallon lämpötila on noussut 1,5 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. (Lähde: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuudes-arviointiraportti )

No mitä se sitten merkitsee, mitä väliä sillä on?

Tällä hetkellä lämpenemistä on tapahtunut 1,1 astetta pääosin ihmisen toiminnasta johtuen. Mitä enemmän maapallon ilmasto lämpenee, sitä enemmän alkaa esiintyä helleaaltoja, rankkasateita, tulvia, kuivuutta ja trooppisia myrskyjä.
Näiden tuhoista olemme jo tänä vuonna saaneet nähdä paljon esimerkkejä ympäri maailmaa. Jopa meillä täällä Suomessa koettiin äskettäin suuri maastopalo, jossa paloi lähes 300 hehtaaria metsää [KOMMENTTI 21.8.21: Myöhemmin tarkentui, että maastoa paloi n. 227 hehtaaria, jolloin Muhoksella 2020 tapahtunut palo on hehtaarimäärältään suurempi eli n. 250 hehtaaria].
Osa muutoksista on peruuttamattomia, kuten merenpinnan nousu, joka jatkuu vaikka lämpötilan nousu saataisiin pysäytettyä 1,5 asteeseen.

Siis äärimmäisiä helteitä, kuivuutta, maastopaloja, rankkasateita, tulvia, myrskyjä…sitä enemmän, mitä enemmän ilmasto lämpenee.

1,5 asteen lämpeneminen on käytännössä jo varmaa, mutta entä jos lämpenemistä tapahtuu vielä sitäkin enemmän? Jos emme nyt tee asialle tehokkaasti mitään?
Silloin kaikki tuo lisääntyy moninkertaisesti ja seuraukset pahenevat. Joistakin paikoista tulee elinkelvottomia, meren pinta nousee vieläkin nopeammin, vesivarat hupenevat, metsät ja maastot palavat, kesistä tulee sietämättömän helteisiä ja talvista sateisia, tauteja levittävät hyönteiset siirtyvät uusille alueille, ruoantuotanto vaikeutuu, energiantuotanto vaikeutuu, pakolaisten määrä nousee, kasveja ja eläimiä kuolee sukupuuttoon jne. jne.

Onko se sellainen maailma, jossa sinä haluat elää ja vanheta?
Onko se maailma, jossa haluat lasten ja nuorten kasvavan?


Minä haluaisin elää siinä maailmassa, jossa lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen. Siinä voisi ehkä vielä elää jotenkin hyvän elämän.
Nyt vain mietin kiivaasti sitä, mitä tälle asialle voisi tehdä.

Kuntapäättäjänä tehtäväni on tietysti huolehtia siitä, että meillä Imatralla tehdään kaikki toimenpiteet, joilla ilmastonmuutosta voi hillitä. Meillä on kaupunkina tavoitteena saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä (lue lisää: https://www.imatra.fi/ilmastoteot ). On paljon meistä päättäjistä kiinni, voimmeko saavuttaa tuon tavoitteen vai emme.

Yksilönä taas pyrin tekemään ilmastoystävällisiä valintoja elämässäni aina kun voin. Minulle esimerkiksi kasvisruokavalio on yksi tapa toimia ilmasto- ja eläinystävällisesti. Tuen myös järjestöjä, jotka tekevät työtä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja luonnon suojelemiseksi. Monia asioita voisin tehdä vielä paremminkin, mutta vaikka miten olisi huolissaan tulevasta, on joskus pakko myöntää myös oma rajallisuutensa siinä, mihin pystyy.

Jos sinä nyt mietit mitä voisit tehdä, ilmasto.opas.fi – sivusto on listannut useita tapoja pienentää hiilijalanjälkeä. Ehkä löydät listalta jotain, jota voisit alkaa toteuttaa omassa elämässäsi?

Merkittävimpiä tapoja pienentää hiilijalanjälkeä:

Liikkuminen
Henkilöauton korvaaminen joukkoliikenteellä ja pyöräilyllä
Auton vaihtaminen vähäpäästöisempään
Kimppakyydit
Lentämisen välttäminen
Etätyö ja verkkoasiointi

Ruoka
Lihan ja maitotuotteiden käytön vähentäminen ja korvaaminen kasvisvaihtoehdoilla ja kestävästi pyydetyllä tai kasvatetulla kalalla
Juuresten ja avomaalla viljeltyjen kasvisten suosiminen kasvihuonevihannesten sijaan
Ruokahävikin minimoiminen

Asuminen
Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmön ja sähkön käyttö
Lämpöpumppujen käyttö lämmityksessä
Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen
Pienempi asuintila henkilöä kohti
Alempi sisälämpötila
Kuuman veden ja sähkön käytön vähentäminen

Tavarat ja palvelut
Tavaroiden käyttöiän pidentäminen korjaamalla ja muokkaamalla
Tavaroiden jakaminen ja yhteiskäyttö
Kierrätetyistä ja vähäpäästöisistä materiaaleista valmistetut tuotteet
(Lähde: https://ilmasto-opas.fi/…/kotitalouksien-kulutuksella-on… )

Voit myös tehdä jotain näistä:
Vaadi päättäjiltä vahvoja ilmastotoimia.
Tarkista vaaliehdokkaasi ilmastokannat, kirjoita mielipidekirjoitus.
osallistu paikkakuntasi ilmastoaiheiseen tapahtumaan tai liity ympäristöjärjestöjen vapaaehtoisiin.
(Lähde: https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos )

Itse lisäisin listaan vielä sen, että hanki oikeaa tietoa aiheesta ja jaa sitä muille. Näitä sivustoja itse suosittelen tiedonhakuun:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ipcc-ilmastopaneeli
https://ilmasto-opas.fi
https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos
https://www.sitra.fi/aiheet/ilmastonmuutos
Näissä talkoissa tarvitaan ihan kaikkia eikä yksikään teko ole turha. <3

Ps. Jos mietit miksi Suomen pitäisi tehdä ilmastotekoja, vastauksia löytyy mm. täältä: https://www.unicef.fi/…/4-syyta-miksi-myos-suomen-pitaa…/
Itse ajattelen niin, että vasta kun on itse valmis tekemään sen minkä voi, samaa voi toivoa myös muilta.

Ja ehkä tätä voisi lähestyä senkin ajatuksen kautta, että jos esimerkiksi kirkkovenettä ei souda kukaan, se ajelehtii sinne mihin virta vie. Mutta jos veneessä vaikka muutamakin soutaa, vene joko pysyy paikoillaan tai liikkuu siihen suuntaan mihin halutaan. Ja joka tapauksessa tulos on parempi, kuin jos kukaan ei souda.

Julkaisun infografiikat on saatu täältä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuudes-arviointiraportti
Kuvat ja kuvatekstit: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö, Ilmasto-opas.fi

Kuva 1. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut tästä lähes kaiken. 1,5 asteen lämpenemisen taso saavutetaan 2030-luvun alkupuolella kaikissa skenaarioissa.
Kuva 1. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut tästä lähes kaiken. 1,5 asteen lämpenemisen taso saavutetaan 2030-luvun alkupuolella kaikissa skenaarioissa.
Kuva 2. Ilmastonmuutos näkyy maalla, merissä ja ilmakehässä. Jo tapahtuneet muutokset jatkuvat ja osa niistä jatkuu peruuttamattomasti tulevien vuosisatojen tai tuhansien ajan.
Kuva 2. Ilmastonmuutos näkyy maalla, merissä ja ilmakehässä. Jo tapahtuneet muutokset jatkuvat ja osa niistä jatkuu peruuttamattomasti tulevien vuosisatojen tai tuhansien ajan.
Kuva 3. Muutokset ilmastojärjestelmässä ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita.
Kuva 3. Muutokset ilmastojärjestelmässä ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita.
Kuva 4. Nettonollapäästöt täytyy saavuttaa vuosisadan puoliväliin mennessä.
Kuva 4. Nettonollapäästöt täytyy saavuttaa vuosisadan puoliväliin mennessä.
Kuva 5. Lämpenemisen riskit ja vaikutukset kertautuvat ilmaston lämmetessä. Vahinkoa aiheuttavia sääilmiöitä esiintyy sitä useammin, mitä enemmän maapallon keskilämpötila nousee.
Kuva 5. Lämpenemisen riskit ja vaikutukset kertautuvat ilmaston lämmetessä. Vahinkoa aiheuttavia sääilmiöitä esiintyy sitä useammin, mitä enemmän maapallon keskilämpötila nousee.

Kuvassa etualalla Vuoksi, taustalla kulttuurikeskus ja kaupungintalo.

Imatran ilmasto-ohjelma

Somessa tuli jutunaiheeksi ilmastoasiat ja myös Imatran ilmasto-ohjelma. On ollut hienoa olla valtuustossa mukana tekemässä näitä päätöksiä mm. Hinku:n ja Imatran ilmasto-ohjelman osalta. Olen myös erittäin iloinen siitä, että meillä on kaupunkina kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Imatran ilmasto-ohjelmasta päätettiin joulukuussa 2019. Pidin silloin seuraavan puheen, jossa nostin esille joitakin minusta tärkeitä asioita:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat sekä muut kuulijat.
Päätämme tänään Imatran ilmasto-ohjelmasta ja haluaisin nostaa siitä esille joitakin kohtia, jotka itse koen tärkeiksi.

KOHTA 2
(Imatran kaupunkiorganisaation liikenteestä 80 prosenttia toimii uusiutuvalla energialla ja joukkoliikenne on hiilineutraalia 2030)

Kohdassa 2. luetelluissa toimissa sanotaan mm. seuraavaa:

  • tehdään julkisesta liikenteestä houkuttelevaa, sen käyttöä ja kannattavuutta parannetaan
  • lähijuna Etelä-Karjalaan (kaksoisraide tulossa)
  • hyödynnetään etätyömahdollisuuksia

Meidän tulee ehdottomasti entistä enemmän satsata julkisen liikenteen kehittämiseen niin, että ihmiset voivat käyttää sitä työmatkoillaan sekä muuhun liikkumiseen. Samalla tulee huolehtia myös siitä, että niin vanhat kuin uudetkin palvelut ovat kaikkien saavutettavissa julkista liikennettä käyttäen.

Lähijuna Etelä-Karjalan alueelle on myös iso asia toteutettavaksi ja se vaatii samaa haluavia kumppaneita, mutta tätä haastetta ei pidä pelätä. Toimiva lähijuna helpottaisi niin työntekijöiden kuin esimerkiksi opiskelijoidenkin liikkumista paikkakunnalta toiselle.

Olen myös erittäin iloinen siitä, että kaupunki haluaa alkaa hyödyntää etätyömahdollisuuksia, sillä olen jo vuosia itse ollut etätöiden vankkumaton kannattaja niissä töissä, joissa se on mahdollista. Ehkä se mahdollistaa jossain vaiheessa jopa sen, että omia tiloja ei tarvita enää niin paljon, jolloin syntyy myös säästöjä.

KOHTA 4
(Kulutuksen ja materiaalien kasvihuonevaikutukset vähenevät)

Kohdassa 4. yhtenä toimenpide-esimerkkinä on mainittu niiden keinojen selvittäminen, miten kasvis- ja lähiruuan käyttöä kunnallisissa ruokapalveluissa voidaan lisätä. Tämä on ehdottomasti hyvä asia.

Iloitsen myös saman kohdan maininnasta että vähitellen kasvis- ja lähiruuan osuutta lisätään ruokatarjonnassa ja tähän liittyen heitänkin ideana ilmaan jo yhden keinon toteuttaa tämä. Mitä jos jatkossa mm. valtuuston kokousten ruokatarjoilu olisikin kasvispohjaista? Se olisi yksi konkreettinen asia jonka me valtuutetut voisimme tehdä tukeaksemme tätä ohjelmaa.

KOHTA 5
(Edistetään biopolttoaineiden käyttöä ja kasvatetaan hiilinieluja)

Tärkein kohta mielestäni on kuitenkin kohta 5. Tässä kohdassa on listattu mm. seuraavia asioita:

  • Lisätään metsän pinta-alaa.
  • Säästetään ja lisätään viheralueita sekä kasvatetaan niiden hiilensitomispotentiaalia.
  • Lisätään luonnonsuojelualueiden pinta-alaa. Samalla turvataan luonnon monimuotoisuutta.
  • Ennallistetaan soita.

Moni asia näistä on merkitty maanomistajien vastuulle, mutta tässä on hyvä muistaa että kaupunki on myös maanomistaja ja siten yhtä vastuullinen toteuttamaan näitä asioita kuin muutkin maanomistajat. Tämä onkin hyvin todettu toimenpide-esimerkkien kohdassa, jossa todetaan että kaupungin toimintamahdollisuudet ovat rajalliset, mutta kaupunki voi tehdä toimenpiteitä omistamillaan maa-alueilla.

Olen myös iloinen että hanketoiminnan ideana on hiilinielujen kasvattamismahdollisuuksien selvittäminen. Tämä on hanke, jonka toivon lähtevän käyntiin mahdollisimman pian ja toivon myös, että siihen voitaisiin ottaa mukaan myös kolmannen sektorin kokoama faktatieto aiheesta. Tätä hanketta ei kannata missään nimessä lähteä viemään eteenpäin yksin.

Eri tahojen mukaan, metsät ovat Suomen tärkeimpiä hiilinieluja. Siksi olenkin iloinen tässä kohdassa mainitusta tavoitteesta lisätä metsien ja luonnonsuojelualueiden pinta-alaa, sillä toteutuessaan ne ovat mahdollisuus kasvattaa alueemme hiilinieluja.

YLEISKAAVASTA
Tällä hetkellä käynnissä on myös Imatran uuden yleiskaavan laatiminen. Toivon ja uskonkin, että tämä ilmasto-ohjelma ja sen eri kohdat huomioidaan myös yleiskaavan suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisesti toivon että nimenomaan kohdan viisi toimenpiteet huomioidaan, kun mietitään miten nykyiset luonto- ja metsäalueet kaavoitetaan. Samoin kuin pidetään mielessä myös metsien toimiminen hiilinieluina silloin, jos nousee esiin ajatus kaupungin metsien hyödyntämisestä tulonlähteenä.

Vaikka tämä ohjelma on tällaisenaan hyvä ja tehdyt lisäykset antavat lisää faktatietoa, olisin mielelläni nähnyt ohjelmassa vielä tarkemman aikataulutuksen sen osalta, mitä toimenpiteitä on tarkoitus tehdä minäkin vuonna ja keiden henkilöiden vastuulla niiden toteutus käytännössä on. Myös hiilinielujen tämän hetkinen tilanne olisi ollut hyvä lisätieto. Mutta HINKU – työryhmä voinee tulevissa raporteissaan antaa meille näistä sitten lisää tietoa.

Lopuksi todettakoon vielä, että hyväksyn siis tämän ilmasto-ohjelman tällaisenaan ja esitän samalla kiitokseni kaikille teille laadinnassa mukana olleille. Kiitos.”

Imatran kaupunginvaltuuston kokous 9.12.2020, Suvi Rautsiala

LUE LISÄÄ:
Jos haluat tietää lisää hiilinieluista, suosittelen ilmasto-opas.fi:n artikkelia: Hiilinieluista huolehtiminen

Ruoan ympäristövaikutuksista löydät lisää tietoa esimerkiksi WWF:n artikkelista: RUUAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Imatran tuleva yleiskaava: Yleiskaava 2040