Avainsana-arkisto: luonto

Lempukka ja Hossukka säilymässä virkistysalueena –  Yleiskaavaehdotuksessa rakentamisaikeista on luovuttu!

Hyviä uutisia Imatran yleiskaavaehdotukseen liittyen

Uutisvuoksi – lehden mukaan Imatran yleiskaavaehdotusta on muutettu niin, että Lempukan ja Hosseinlahden alueelle esitetään nyt virkistysaluemerkintää ja rakentamisaikeista alueen osalta on luovuttu!

Olen tästä uutisesta todella iloinen! Tämä osoittaa sen, että kuntalaisten ääntä halutaan oikeasti kuunnella ja ymmärretään, että alue on todella tärkeä säilyttää sellaisena kuin se on. Imatralaiset, matkailijat ja luonto kiittävät!

Haluan jo tässä vaiheessa antaa myös omat kiitokseni kaavoitukselle sekä kaikille asiaa käsitelleille. Uskon, että näihin kiitoksiin voi moni yhtyä!

Jään nyt innolla odottamaan tulevan yleiskaavaehdotuksen julkaisua sen jälkeen kun kaupunkikehityslautakunta on käsitellyt sen kokouksessaan 23.4. Sitten on taas aika antaa palautetta ja mikäpä onkaan hienompaa kuin voida antaa palautteena kiitoksia ja kehuja!

Lähde: Uutisvuoksen verkkosivut 7.4.2024, https://www.uutisvuoksi.fi/paikalliset/6677771

(Kirjoitus on julkaistu myös Facebook- ja Instagramtileilläni 7.4.2024.)

Reservialue EI ole sama asia kuin luonnonsuojelu- tai virkistysalue

28.5.2021 olen ajatellut seuraavalla tavalla – ja näin ajattelen edelleen:
”Kunnan tulee kuunnella sen asukkaiden toiveita. Ja monien Imatralaisten toive on säilyttää Hosseinlahden ja Lempukan virkistysalueet sellaisina kuin ne ovat.

Imatralla on useita kauniita virkistys- ja ulkoilualueita, joista yksi hienoimmista sijaitsee juuri Saimaan rannalla Hosseinlahden ja Lempukan alueella. Alueella on paljon luontoarvoja ja se on myös Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualue, jossa voi nauttia metsäluonnosta kävellen, juosten ja pyöräillen. Metsässä käydään myös sienessä ja marjassa.

Minulle tärkeä asia päättäjänä on ollut Saimaan rantojen virkistysalueiden säilyttäminen Imatran alueella niin, että samalla turvataan luonnon monimuotoisuus ja huomioidaan muutenkin alueiden luontoarvot. Olen pyrkinyt tekemään kaikkeni sen eteen ja näin tulen toimimaan myös jatkossa, mikäli tulen valituksi kaupunginvaltuustoon tai muihin luottamustehtäviin. Ehdottomasti olen sitä vastaan, että Hosseinlahden ja Lempukan alue kaavoitettaisiin rantatonteiksi.

Imatran rantojen ja virkistysalueiden kohtalo päätetään seuraavalla valtuustokaudella. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, ketkä päätöksiä tekevät.”

Uutisvuoksi kertoi 7.11.2023 artikkelissaan (vain tilaajille) siitä, miten Lempukan ja Hossukan alueet varattaisiin uudessa yleiskaavaesityksessä ”asumisen reservialueeksi”. Tuo reservialue otettaisiin käyttöön sitten, kun muut alueet on ensin rakennettu. Tätä pidetään jonkinlaisena kompromissina ja sen sanotaan turvaavan alueen säilymisen virkistysalueena.

Minä en näe tätä reservialuemerkintää hyvänä, etenkin kun alue voitaisiin turvata tekemällä siitä reilusti virkistysalue (tai mieluiten luonnonsuojelualue). Samalla kunnioitettaisiin kuntalaisten toiveita ja alueen kaavoituksesta annettuja palautteita.

Jos tulevassa yleiskaavaesityksessä alueelle ehdotetaan reservialuemerkintää, minä en sitä hyväksy enkä kannata. Eikä minun mieleni tästä muutu.

Miksi lähdin seurakuntavaaliehdokkaaksi

Moni varmasti on jo huomannut ja tietää, että luontoasiat ovat minulle tärkeitä. Olin kirkkovaltuuston jäsen kaudella 2015-2018 ja yritin silloin vielä viimeisenä asiana vaikuttaa seurakunnan omistaman Oritsaaren metsän hakkuisiin siinä kuitenkaan onnistumatta. (Aivan, seurakunta on myös maan- ja metsänomistaja, vaikka sitä harvemmin tulee ajatelleeksi.)

Päätin lähteä jälleen ehdokkaaksi, koska nyt on olemassa ryhmä, jonka vaaliohjelmaan kuuluvat myös luonnon (ja ylipäätään luomakunnan) varjeleminen sekä mm. kirkon ympäristödiplomin hankinnan edistäminen. Koen, että tässä ryhmässä voin viedä eteenpäin niitä asioita, joihin haluan vaikuttaa kaikkialla.

Monimuotoisuuden vaaliminen ja sen säilymisestä huolehtiminen on tärkeää luonnossa, mutta myös ihmistenkin keskuudessa. Minä haluaisin, että seurakunta olisi paikka jossa jokainen saa olla sellainen kuin on ja jossa saa tuntea olevansa hyväksytty myös juuri sellaisena kuin on. Kirkon on oltava kaikenlaisten ihmisten kirkko ja heidän äänensä on myös kuuluttava ja toiveet otettava oikeasti huomioon.

Kuten kunnan päätöksenteossakin, seurakunnan päättäjien on osattava katsoa asioita erilaisten ihmisten silmin. Päättäjän on pidettävä huolta myös siitä, että vähemmistöjen ja heikoimpien ääni kuuluu päätöksenteossa.

Jos tulen valituksi seurakunnan luottamustehtävään, teen parhaani siinä, että puolustan luontoa ja heitä, jotka eivät kuulu enemmistöön. Monimuotoinen luonto kestää paremmin muutokset ja se myös sopeutuu niihin paremmin kuin yksipuolinen luonto. Uskon, että ihmisten ja seurakunnan kohdalla on sama tilanne. Monimuotoinen seurakunta kestää ja sopeutuu maailman muutoksiin paremmin.

Seurakuntavaaleilla on myös vaalikone, jonka avulla voit etsiä omaa ehdokastasi. Vaalikoneen osoite on: https://www.seurakuntavaalit.fi/vaalikone

Suvi Rautsiala, seurakuntavaaliehdokas nro 16

(Kirjoitus on julkaistu myös Facebook- ja Instagramtileilläni 14.10.2022.)

Aloite kunnallisten luontopäiväkotien perustamisesta

Teimme maanantaina 12.9.2022 Krista Nordbergin kanssa valtuustoaloitteen kunnallisten luontopäiväkotien perustamisesta Imatralle.

Idea alkoi muodostua mielessäni sen jälkeen, kun Etelä-Karjalan liiton ympäristökoordinaattori Laura Blomqvist kertoi millaisia positiivisia asioita lapset kokevat luontopäiväkodeissa ja kuinka luonnossa oleskelu vaikuttaa myös heidän terveyteensä. Krista puolestaan innostui aiheesta heti kun nostin sen keskusteluun ja toi esille lisää asioita ja hyviä näkökulmia. Kaiken tämän lopputulema oli sitten tämä aloite.

Itse toivon kovasti, että tämä toteutettaisiin, sillä samalla kun se on konkreettinen teko lasten terveyden puolesta, olisi se myös teko Imatran vetovoimaisuuden puolesta. Luontopäiväkodit ovat monilla paikkakunnilla niin suosittuja, että niihin joudutaan jopa jonottamaan. Jos meillä olisi yksi tai useampia tällaisia päiväkoteja (ja mahdollisesti myös perhepäivähoitopaikkoja), Imatra varmasti näyttäytyisi entistä kiinnostavampana vaihtoehtona etenkin lapsiperheille muuttaa tänne asumaan.

Voit lukea aloitteen sisällön kokonaisuudessaan tästä alta:

Kunnallisten luontopäiväkotien perustaminen Imatralle

Tiivistelmä aloitteesta

Luonnossa oleilulla ja luontoaltistuksella on monia terveysvaikutuksia leikki-ikäisiin lapsiin. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että vähintään yksi Imatran kunnallisista päiväkodeista
muutetaan luontopäiväkodiksi, jossa toimitaan esimerkiksi Luonnossa kotonaan – konseptin mukaisesti. Samalla tulee selvittää, onko kaikista Imatran kunnallisista päiväkodeista mahdollista päivittää luontopäiväkoteja jollakin aikavälillä. Luontopäiväkoti edistäisi lasten hyvinvointia monella tavalla ja voisi osaltaan olla ennaltaehkäisemässä tulevaisuuden nuorten pahoinvointia sekä sen tuomia lieveilmiöitä ja myös lisätä kaupunkimme houkuttelevuutta asuinkuntana lapsiperheiden keskuudessa. Meillä tehdään jo nyt moni asia Luonnossa kotonaan -kriteerien mukaisesti, ja status olisikin mahtava lisäviesti siitä, että lapset ja nuoret ovat meillä Imatralla tärkeitä.

Aloitteen sisältö

LASTEN TERVEYS
Luonnossa liikkuessa altistutaan monipuolisemmalle mikrobistolle kuin pelkässä kaupunkiympäristössä, jolloin immuunijärjestelmä kehittyy kaupunkiympäristöön verraten paremmin. Tämä taas vaikuttaa laajasti lasten kokonaisvaltaiseen terveyteen ja sen osa-alueisiin ennaltaehkäisten ongelmien syntyä niin fyysisessä kuin psyykkisessäkin voinnissa; luonnossa oleilu esimerkiksi vähentää stressiä.
Lisäksi luonnossa liikkuminen sekä luonnonmateriaaleilla leikkiminen tukee lasten motorista, kognitiivista sekä sosiaalista kehitystä. Myös immuniteetti paranee, joka taas ehkäisee riskiä sairastua infektiotauteihin. Kunnallisten päiväkotien muuttaminen luontopäiväkodeiksi, joissa luonnossa oleilulla on nykyistä suurempi rooli, edistäisi imatralaisten lasten terveyttä ja hyvinvointia ja ennaltaehkäisisi pahoinvointia.

ELINVOIMA JA VETOVOIMATEKIJÄ
Luontopäiväkodit olisivat myös elinvoimaa edistävä teko, sillä luontopäiväkodit kasvattavat jatkuvasti suosiotaan ja joissakin kunnissa niihin päästäkseen joutuu jonottamaan. Jos Imatra pystyisi tarjoamaan ainakin yhden kunnallisen luontopäiväkodin (mieluiten useamman) tai vähintään yhden luontopäiväkotiryhmän jokaisessa päiväkodissa, se edistäisi kunnan vetovoimaa lapsiperheiden keskuudessa ja voisi osaltaan lisätä perheiden muuttohalukkuutta Imatralle. Luontopäiväkoti olisi loistava lisä kaupunkimme tarjontaan, jossa lapsille ja nuorille on jo kouluverkkouudistuksella tehty terveet koulut. Lisäksi luontopäiväkoti sopii kaupungin moniin tavoitteisiin, kuten strategisiin tavoitteisiimme olla lapsiystävällinen kunta, sekä tavoitteeseemme saavuttaa Unicefin lapsimyönteinen kunta – status. Se tukee myös loistavasti tulevaa erä- ja luontokulttuurimuseota ja tarjoaa mahtavan yhteistyön mahdollisuuden.

ILMASTOTEKO
Imatra pyrkii olemaan hiilineutraali vuonna 2030. Tätä varten toteutetaan erilaisia ilmastotekoja ja – mittareita, joista yksi on ympäristökasvatus, jota toteutetaan myös varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa jo nyt. Tälläkin hetkellä Imatralla siis toteutetaan päiväkodeissa erilaisia ympäristöön ja luontoon liittyviä toimintoja, joten siirtymistä luontopäiväkodiksi ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä. Päiväkotien muuttaminen luontopäiväkodeiksi olisi yksi uusi keino toteuttaa hiilineutraalisuuden tavoitteita etenkin, jos otetaan käyttöön Luonnossa kotonaan -konsepti, jossa jo lähtökohtaisesti vaalitaan kestävän elämäntavan arvoja. Luontopäiväkodeissa myös ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen liittyvä kasvatus tapahtuu luontevasti osana päivittäisiä toimintoja.

YHTEISTYÖ ERÄ- JA LUONTOKULTTUURIMUSEON KANSSA
Imatralle ollaan perustamassa erä- ja luontokulttuurimuseota, jonka eräs yhteiskunnallinen tarkoitus on kutsua ihmisiä löytämään ja luomaan yli sukupolvien kantavaa luontosuhdetta. Imatra on viimeistään museon myötä kaupunki, jolle erä- ja luontokulttuuri on tärkeä asia ja näin ollen olisi luontevaa, että kaupunki tekisi myös omia toimia edistääkseen museon tarkoitusta. Luontopäiväkodeissa lapsille muodostuisi jo pienestä pitäen vahva suhde luontoon ja samalla tuettaisiin myös koko perheen
luontosuhteen muodostumista ja vahvistumista. Museo voisi toimia myös hyvänä lisänä päiväkotien
ympäristökasvatusta, kun sen lapsille suunnattuja sisältöjä voitaisiin hyödyntää osana toimintaa.

Luonnossa kotonaan -toimipaikka voi olla myös perhepäivähoitaja tai koululaisten iltapäivätoiminta tai myös pelkkä yksi ryhmä esimerkiksi jokaisessa päiväkodissa. Nämä mahdollisuudet on hyvä ottaa
huomioon ja mikäli päädymme hakemaan mukaan toimintaan, olisi mielestämme hyvä selvittää myös yksittäisten perhepäivähoitajien halukkuus liittyä mukaan malliin.

Lopuksi haluamme huomauttaa, että on mahdollista myös muuttaa Imatran päiväkodeista luontopainotteisia päiväkoteja ilman Luontoon kotonaan -statusta, mikäli statuksen hankkiminen ei jostakin syystä olisi mahdollista. Tästä esimerkkinä Pilke luontopäiväkoti Kuutti Lappeenrannassa
(https://www.pilkepaivakodit.fi/paivakotien-painotteisuudet/luonto/?gclid=EAIaIQobChMIgK_81OKM-
gIVsAV7Ch066wZrEAAYASABEgJgEPD_BwE
).

Ehdotamme, että selvityksessä pidetään esillä sekä Suomen Ladun Luontoon kotonaan -vaihtoehto että myös vaihtoehto luontopainotteisen päiväkodin mallista, jota Pilke toteuttaa osassa päiväkodeistaan (https://www.pilkepaivakodit.fi/paivakotien-painotteisuudet/luonto/?gclid=EAIaIQobChMIgK_81OKM-
gIVsAV7Ch066wZrEAAYASABEgJgEPD_BwE
).

LÄHTEET:
Sini Laine ja Mona Rechardt
Luonnon vaikutukset leikki-ikäisten lasten terveyteen
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/505882/Laine_Sini_Rechardt_Mona.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Luonnossa kotonaan – konsepti
https://www.luonnossakotonaan.fi

Luonnossa kotonaan -kriteerit
https://www.suomenlatu.fi/media/lk-ydinajatus-ja-kriteerit-2018.pdf

Luonnossa kotonaan -toimipaikkamaksut
https://www.suomenlatu.fi/media/toimipaikkamaksut-2018.pdf

Lempukka, Hossukka, Malonsaaresta katsottuna.

Aloite Lempukan ja Hosseinlahden sekä lähisaarien kaavoittamiseksi luonnonsuojelualueeksi

Tänään 7.12.2021 kaupunginvaltuuston kokouksessa Imatran Sosialidemokraattinen ryhmä jätti alempana kuvatun aloitteen. Olen ollut laatimassa tätä aloitetta ja siihen tiivistyy paljon siitä työstä, jota olen alueen eteen tehnyt viime valtuustokaudesta asti. Minun tahtoni on sama kuin aloitteessamme eli Lempukan ja Hosseinlahden alue sekä lähisaaret tulee kaavoittaa luonnonsuojelualueeksi. Olen todella tyytyväinen tähän tekemäämme aloitteeseen ja uskon, että se lähettää vahvan viestin siitä, mitä meidän ryhmämme haluaa.

Aloite on luettavissa kokonaisuudessaan tässä alla sekä Imatran demarien kotisivuilla:

Lempukan ja Hosseinlahden alueen sekä Haapasaaren, Mikonsaaren ja Malonsaaren kaavoittaminen luonnonsuojelualueeksi kulttuurihistoriallisten arvojen, matkailun kehittämisen sekä imatralaisille tärkeän ulkoilualueen turvaamiseksi

Tiivistelmä aloitteesta:

Lempukan ja Hosseinlahden alueen muinaislöydöt ja läheisen Malonsaaren esinelöydöt tekevät alueesta kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävän. Imatralle sijoittuvan erä- ja luontokulttuurimuseon, Saimaa Geoparkin sekä Imatran veto- ja elinvoiman vuoksi sellaiset luontokohteet, jotka houkuttelevat matkailijoita Imatralle, tulee säilyttää rakentamattomina. Alue on myös Imatralaisille monin tavoin tärkeä ulkoilu- ja retkeilyalue.

Tässä aloitteessaan Imatran Sosialidemokraattinen ryhmä esittää, että Lempukan ja Hosseinlahden rannat ja metsäalueet sekä Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari kaavoitetaan tulevassa yleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi.

Lisäksi esitetään, että aluetta kehitetään jatkossa eteenpäin luonto- ja matkailukohteena sekä eri ryhmille sopivina ulkoilu- ja retkeilyalueena, luonto-, ympäristö-, liikunta-, vapaa-aika- ja kulttuuriarvot huomioiden. Ja että selvitetään, soveltuisiko Lempukan ja Hosseinlahden alue Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari mukaan lukien, kansalliseksi kaupunkipuistoksi.

Aloitteen sisältö:

Alueen arkeologiset selvitykset ja löydöt

Lempukan ja Hosseinlahden alueella toteutetuissa arkeologisissa selvityksissä ja inventoin-neissa on löydetty useita muinaisjäännöksiä ja vuoden 2021 inventoinnissa sieltä löytyi yksi aiemmin tuntematon löydös, jota ehdotetaan rekisteröitäväksi kiinteänä muinaisjäännöksenä. Alueeseen kuuluvasta Malonsaaresta on myös löytynyt merkittäviä esinelöytöjä kuten viskarit eli jäähokit, joita on pidetty merkkeinä vanhoista talvikulkuväylistä.

Lisäksi saaresta on löytynyt n. 1500 – luvulle sijoittuva puukonterä sekä toinen mahdollisesti rautakautinen veitsenterä. Näiden lisäksi etenkin Imatralle merkittävänä löytönä voidaan pitää myöhäisrautakautista keihäänkärkeä. Löydöt kertovat, että alueella on liikuttu, eletty ja metsästetty jo kauan.

Koska alueella on selvästi olemassa olevia muinaisjäännöksiä ja lähisaaresta on tehty todella merkittäviä löytöjä, on Lempukan ja Hosseinlahden alue sekä Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari ehdottomasti suojeltava niin, että alueella olevat muinaisjäännökset säilyvät ja siellä voidaan myös jatkaa tutkimuksia mahdollisten uusien löytöjen kartoittamiseksi.

Alueen merkitys matkailulle

Alueen kulttuurihistoriallinen arvo ja sen merkitys myös matkailulle, korostuu etenkin nyt, kun Imatralle on sijoittumassa valtakunnallinen erä- ja luontokulttuurimuseo. Museoprojektin kotisivuilla sanotaan mm. seuraavaa (29.11.2021):

“Imatra sijaitsee Suomen kolmanneksi merkittävimmän matkailualueen, Saimaan järvialueen lä-heisyydessä. Kaupunki toimii porttina Järvi-Suomen luonto- ja matkailukohteisiin. Alueen monipuoliset luontokohteet ja -palvelut ovat houkutelleet Imatralle niin valtakunnallisia kuin kansainvälisiäkin matkailijoita vuodesta toiseen kasvavassa määrin mm. kalastuksen, retkeilyn ja pyöräilyn saralla. Kaupunki on myös Suomen luonnonsuojelun alkukehto maan ensimmäisen luonnonsuojelualueen ansiosta.”

Imatra toimii myös keväällä 2021 Unesco Global Geopark – statuksen saaneen Saimaa Geopark – kohteen isäntäkuntana. Erä- ja luontokulttuurimuseon, Saimaa Geoparkin sekä Järvi-Suomen muiden luontokohteiden odotetaan lisäävän matkailua ja sitä kautta alueen veto- ja elinvoimaa. Museoprojektin kotisivuilla sanotaankin myös:

“Imatra profiloituu kansalliseksi luonto- ja matkailukaupungiksi aiempaa vahvemmin.”

Museon, Saimaa Geoparkin sekä Imatran veto- ja elinvoiman vuoksi onkin siis ehdottoman tärkeää säilyttää rakentamattomana sellaiset luontokohteet, jotka nimenomaan houkuttelevat matkailijoita saapumaan Imatralle ympäri vuoden. Asuinrakentamisen sijaan aluetta tuleekin kehittää luonto- ja matkailukohteena ja tätä kehitystyötä tukevat Lempukan ja Hosseinlahden sekä Malonsaaren alueella sijaitsevat valmiit ulkoilureitit, joihin kuuluvat myös Imatran kylpylän luontopolku ja E10 kaukovaellusreitti.

Erityisiä ja arvokkaita näistä reiteistä tekee se, että ne sijaitsevat rakentamattomalla, vanhan puuston ja monimuotoisen metsän sisältävällä alueella, Saimaan rannassa. Silti niille pääsee helposti, vaikka Kylpylältä kävellen. Lempukan ja Hosseinlahden ulkoilureitit tukevatkin hyvin Kylpylän sekä sataman alueen toimintaa ja toimivat houkuttimena luontoelämyksiä arvostaville matkailijoille.

Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi. Tätä resurssia meidän tulee vaalia myös Imatralla. Erä- ja luontomuseon yhtenä alustavana toimintana on kerrottu, että sen opastustoiminta tekee kumppanien tarjoamat luontopalvelut saavutettaviksi. Museo ja läheltä löytyvä rakentamaton luonto sekä Saimaa rantoineen avaavatkin monia mahdollisuuksia nykyisille ja uusille matkailuyrityksille. Lempukan ja Hosseinlahden rannat, metsät ja läheiset saaret Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari, ovatkin loistavia alueita monille luonnossa toteutettaville palveluille.

Alueen arvo Imatralaisille

Lempukan ja Hosseinlahden alue Malonsaari mukaan lukien, on myös Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilu- ja retkeilyalue. Alue soveltuu hyvin monenlaiseen ulkoiluun, retkeilyyn, marjastukseen, sienestykseen ja jopa polkujuoksuun sekä pyöräilyyn. Alueella vuonna 2021 tehty luontoselvitys toteaakin seuraavaa:

”Alueella on vahva reittiverkosto ulkoilijoille ja havainnoidun perusteella
se näyttää olevan runsaasti hyödynnetty.”

Rakentaminen tuhoaa väistämättä alueen luontoa ja muuttaa ulkoilureittejä huonompaan suuntaan, vaikka se yritettäisiinkin toteuttaa luontoa säästäen. On täysin eri kokemus liikkua yhtenäisen metsän halki kulkevalla ulkoilureitillä, kuin asuintalojen pirstomalla alueella. Näitä asuinalueiden halki kulkevia ulkoilureittejä Imatralla on jo useita, joten tarvetta nimenomaan Lempukan ja Hosseinlahden kaltaiselle metsäiselle alueelle, joka kuitenkin soveltuu hyvin monen tasoisille liikkujille, on selvästi olemassa.

Jos Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari tullaan yhdistämään Ukonniemen monikäyttöreitistö-hankkeessa tehdyn selvityksen suosittelemilla ponttoonisilloilla, alueen ulkoilureittien arvo nousee vielä nykyisestäänkin.

Muun muassa edellä esitettyjen asioiden vuoksi Imatran Sosialidemokraattinen ryhmä esittää, että

• Lempukan ja Hosseinlahden rannat ja metsäalueet sekä Haapasaari, Mikonsaari ja
Malonsaari kaavoitetaan tulevassa yleiskaavassa luonnonsuojelualueiksi.

• Lempukan ja Hosseinlahden sekä Haapasaaren, Mikonsaaren ja Malonsaaren aluetta kehitetään eteenpäin luonto- ja matkailukohteena sekä eri ryhmille sopivina ulkoilu- ja retkeilyalueena, luonto-, ympäristö-, liikunta-, vapaa-aika- ja kulttuuriarvot huomioiden.

• Selvitetään soveltuisiko Lempukan ja Hosseinlahden alue Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari mukaan lukien, kansalliseksi kaupunkipuistoksi.


Lisäperusteluja asialle (julkaistu Facebooksivullani 17.12.2021)

Lempukka-Hosseinlahti luontoselvityksen Liite 1 pitää sisällään selvitysalueella havaitut lintulajit. Vuoden 2021 selvityksessä havaittiin lintuja mm. seuraavasti:

Erittäin uhanalainen:
hömötiainen
Vaarantunut:
haarapääsky, harmaalokki, naurulokki, töyhtötiainen
Lintudirektiivin I-liite:
kalatiira, kuikka, pikkusieppo, teeri

”Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien lintulajien suojelua EU:ssa. Sen tavoitteena on lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, lajien hoitaminen ja sääntely sekä antaa säännökset lajien hyödyntämisestä. Suojelu kattaa linnut, niiden munat, pesät sekä elinympäristöt.”

” Lintudirektiivin I-liite: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000 -alueverkosto).”

(Lähde: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/luonto_ja_lintudirektiivien_lajit)

Jo näiden havaintojen perusteella, Lempukan ja Hosseinlahden alue lähisaarineen on syytä kaavoittaa luonnonsuojelualueeksi.

Alueella havaittiin lisäksi silmälläpidettäviä lajeja seuraavasti:
härkälintu, isokoskelo, närhi, tukkakoskelo, västäräkki

Tutustu tarkemmin selvitykseen sekä liitteeseen kaupungin kotisivuilla:
->https://www.imatra.fi
-> Asuminen ja ympäristö
-> Kaavoitus
-> Lempukka-Hosseinlahden selvitykset 2021

Kaavoituksesta ja rantarakentamisesta

Uutisvuoksi julkaisi 12.9.2021 artikkelin kaavoituksesta ja rantarakentamisesta:
Imatran rantarakentamiseen on etsinnässä kompromissi, mutta demarien kanta pitää Hossukan-Lempukan osalta – ”Ukonniemessä pitäisi selvittää mahdollisuuksia myös rajan suunnalta” toteaa Ilkka Nokelainen

On hyvä, että kaavoituksen osalta halutaan lähteä etsimään yhdessä ratkaisuja. On kaikille parempi, että löydettäisiin yhdessä ne linjat, joiden mukaan kaavoitusta aletaan toteuttaa Imatralla. Näkemykset ovat vain tällä hetkellä osittain hyvin erilaiset etenkin rantarakentamisen osalta ja toivonkin, että nyt oikeasti ja aidosti halutaan kuunnella ja ymmärtää myös ne perustelut, joiden takia esimerkiksi minä en voi koskaan hyväksyä minkäänlaisia tontteja Hossukan ja Lempukan alueelle.

Näitä perusteluja ovat mm. seuraavat:

Alueen arvo Imatralaisille
Alue on Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilualueena ja siksi se on ehdottomasti säilytettävä virkistysalueena jatkossakin. Alue soveltuu hyvin monenlaiseen ulkoiluun, retkeilyyn, marjastukseen, sienestykseen ja jopa polkujuoksuun sekä pyöräilyyn. Rakentaminen tuhoaa väistämättä alueen luontoa ja muuttaa ulkoilureittejä huonompaan suuntaan, vaikka se yritettäisiinkin toteuttaa luontoa säästäen.

Luontoarvot
Koska alueella on iäkästä ja monipuolista metsää siellä viihtyvät mm. monet vaateliaat lintulajit. Imatran ympäristövastuullinen yleiskaava 2040 luettelee useita alueella tavattavia eri uhanalaisuusluokkien lajeja kuten valkoselkätikka, hömötiainen ja mehiläishaukka. Myös liito-orava kuuluu alueella tavattaviin lajeihin. Alueen luontoarvoista voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta jääköön se toiseen kertaan. Odotan kyllä suurella mielenkiinnolla, mitä alueella tekeillä oleva luontokartoitus tulee asiasta kertomaan.

Alueen tärkeys matkailulle
Alueen säilyttäminen ulkoilukäytössä on tärkeää myös matkailun kannalta. Luonto- ja elämysmatkailun suosio on koko ajan lisääntymässä ja matkailijat ovat jo nyt löytäneet alueen hienot ulkoilureitit. Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi. Tätä resurssia meidän tulee vaalia myös Imatralla. Saimaan rannat ja saaret olisivatkin loistavia alueita monille luonnossa tapahtuville palveluille.

Matkailuun liittyy myös Saimaa Geoparkin saama Unesco Global Geopark – status. Saimaa Geopark ry:n hallituksen puheenjohtaja Jouni Riihelä on todennut:
”Status jatkaa Saimaa Geoparkin kehitystyötä keskittyen kansainvälisen luontomatkailun ja elinvoiman synnyttämiseen alueelle sekä ympäristökasvatuksen vahvistamiseen alueen toimijoiden kanssa. ”
”- Kansainvälinen luontomatkailu kasvaa puhtaasta ja ainutlaatuisesta järviluonnostamme. Järvi-Suomen Peruskirjassa lupasimme jättää seuraavalle sukupolvelle Saimaan hieman paremmassa kunnossa, kuin sen itse saimme. ”

(Lähde: Saimaa Geopark sai Unesco Global Geopark – statuksen )

Saimaa Geoparkin sivuilla on muuten esitelty myös Kylpylän luontopolku, joka kulkee tuolla alueella. Myös E10 kaukovaellusreitti kulkee osittain tuolla alueella ja GoSaimaa toteaakin siitä seuraavasti: “sen paras reittiosuus on Imatralta Ruokolahden ja Rautjärven kautta Parikkalaan. “ (Lähde: GoSaimaa )

Rakentamisen kalleus
Infran eli vesi- ja viemäriverkoston sekä katujen rakentaminen, tonttien raivaamisesta puhumattakaan, tulisi hyvin kalliiksi. Sen näkee jo maallikkokin, kun katsoo millaisesta maastosta kivineen on kyse. On mielenkiintoista, miksei näitä laskelmia ole missään vaiheessa julkistettu, sillä varmaan sellaiset on pitänyt olla olemassa kun koemarkkinointia on alettu ehdottaa? Ja miten kalliita tonteista sitten tulisikaan, jos niiden hinnalla pitäisi saada katetuksi infran rakennuskustannuksia? Ja saataisiinko rakennuskustannukset ikinä katettua niillä verotuloilla, joita mahdolliset uudet asukkaat toisivat?

Ja kerrottakoon tässä kohtaa sekin, että Imatran Sosialidemokraattinen ryhmä ei kannattanut koemarkkinoinnin tekoa, mutta hävisi 20.4.2020 kaupunginhallituksen kokouksessa käydyn äänestyksen, jonka vuoksi koemarkkinointi toteutettiin.

Oman mielipiteeni asiasta olen tuonut selvästi esille Ylen huhtikuussa 2021 tekemässä haastattelussa:
“”Koko kaavoitushankkeeseen kriittisesti suhtautuva Suvi Rautsiala piti koemarkkinointia rahan tuhlauksena.

– Millaisen kuvan meistä antaa se, että yritämme koemielessä myydä jotain, mitä ei ole, eikä välttämättä tule koskaan olemaankaan, Rautsiala sanoo.”


Mikään kun ei takaa sitäkään, että alueelle muuttaisi nimenomaan hyvät verotulot antavia vakituisia asukkaita.

Arkeologiset löydöt
Malonsaaresta ja Malonsalmesta on jo löytynyt muinaisjäännöksiä, kun alueella on tehty arkeologista selvitystä. Lisäksi aktiiviset harrastajat ovat tehneet merkittäviä löytöjä alueella. Jos alue kaavoitetaan tonteiksi ja sinne rakennetaan infra sekä taloja, on mahdollista että samalla tuhotaan ainutlaatuista historiaa. Toisaalta olisi ylipäätään riski alkaa rakentaa alueelle, jossa museovirasto voi keskeyttää hankkeen heti alkuunsa, jotta alue voidaan tutkia.

Voimassa oleva ilmasto-ohjelma ja kaupunkirakenteen tiivistäminen
Meillä on tällä hetkellä voimassa oleva Imatran ilmasto-ohjelma 2020 – 2030, jonka sivulla 3. sanotaan seuraavasti:
”1. Lisätään uusiutuvan energian käyttöä ja parannetaan energiatehokkuutta

Toimet
Huomioidaan energiansäästö ja päästöjen vähentäminen kaupunkisuunnittelussa:
Tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja parannetaan yhdyskuntien energiatehokkuutta.
Vahvistetaan kaupunginosien elinvoimaisuutta (palvelut ym.); optimoidaan asiointimatkoja.”

Vastuu
Kaupunkikehitys (KAKE) ja kaavoitus”

Tuota ohjelmaa on siis noudatettava kun päätetään miten kaupungin kaavoitusta toteutetaan. Jos Hossukan ja Lempukan alue kaavoitetaan asumiselle, se on käytännössä teko ilmasto-ohjelmaa ja sen toimia vastaan, koska se ei todellakaan tiivistä yhdyskuntarakennetta eikä optimoi asiointimatkoja.

Maapoliittinen ohjelma
Imatran kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.1.2021 kokouksessaan maapoliittisen ohjelman, jossa sanotaan seuraavasti:
“4.2. Imatran kaupungin maapoliittiset tavoitteet

4) Kaupunkirakenteen tiivistäminen
Tiiviimpi kaupunkirakenne on energiatehokas rakenneratkaisu Imatralle.
Tällöin suurempi asukasmäärä voi hyödyntää olemassa olevaa palveluverkostoa paremmin ja julkisen liikenteen järjestäminen on tehokkaampaa tavoittaa useammat. Infraverkostojen rakentamisen ja ylläpidon kustannuspaineet pienenevät nykyistä tiiviimmässä kaupunkirakenteessa.

5) Kaupungin tonttitarjonta on monipuolista ja kohtuuhintaista ja vastaa erilaisten asumismuotojen ja elinkeinoelämän tarpeita Kaupunki pyrkii hankkimaan sopivia rakennuspaikkoja pienille omakotitaloille ja muille huokeahintaisilla asuinrakennuksille tiivistyviltä kaupunkialueilta ja koulukeskusten lähettyviltä.

Kaupunki pyrkii maanhankinnassaan vastaamaan tulevaisuuden tonttikysyntään myös senioriasumisen näkökulmasta.

Hankitaan rantatonteiksi ja rantanäkymätonteiksi soveltuvia maa-alueita Saimaan ja Vuoksen rannoilta. Hankittaessa maata ranta- ja rantanäkymätontteja varten, huomioidaan ja kunnioitetaan alueen muinaishistorian lisäksi luonto-, ympäristö-, liikunta-, vapaa-aika- ja kulttuuriarvoja.”

Maapoliittinen ohjelmakin vahvistaa sitä, että kaupunkirakennetta on tiivistettävä. Se on ympäristönäkökulman lisäksi myös talouden kannalta järkevää toimintaa. Uusien alueiden kaavoitus tulisikin toteuttaa sinne, missä voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon jo olemassaolevaa infraa ja jossa palvelut ovat lähellä asukkaita.

Ohjelmassa mainitaan myös rantatonttien hankinnan osalta se, että maa-alueilla olevat erilaiset arvot on otettava huomioon. Vaikka kohdassa puhutaan tulevista hankinnoista, olisi ristiriitaista olla huomioimatta samoja arvoja myös nyt jo omistuksessa olevien maa-alueiden osalta. Jos Hossukan ja Lempukan alueella halutaan ottaa nuo kaikki ohjelmassa luetellut arvot huomioon, on lopputulos väistämättä se, että alue tulee kaavoittaa vain ja ainoastaan virkistysalueeksi.

Kun kaavoituksesta sitten pidetään tuo Uutisvuoksen artikkelissakin mainittu seminaari, toivon että jokainen siihen osallistuva huomioi ainakin kaikki nämä edellä luettelemani asiat Hossukan ja Lempukan alueesta keskustellessaan.

Ja toivoisin myös, että kaavoituksesta ja rantatonteista voitaisiin lähiaikoina toteuttaa iltakoulu tai seminaari myös ihan koko valtuustolle. Asia on niin tärkeä, että mielestäni myös valtuuston jäsenten pitäisi saada käydä siitä keskustelua ja antaa ohjausta siitä, miten kaavoitusta tulisi Imatralla toteuttaa.

Haastatteluni rantatontteihin liittyen

Minua haastateltiin Ylen toimesta liittyen kuntien tonttisuunnitelmiin, tässä ajatuksiani aiheesta:

”Miten varmistetaan, että tontit todella päätyvät muualta muuttaville? Mikään ei estä täällä asuvia ihmisiä ostamasta niitä ja rakentamasta sinne kesämökkiä. Tai sitten joku toisella paikkakunnalla asuva rakentaa siitä kakkoskodin, eli silloin hän ei asu täällä, sanoo sdp:n kunnanvaltuutettu Suvi Rautsiala.”

”Rautsialaa sieppaa, että alueelle hahmotellaan asumiseen tarkoitettuja tontteja, vaikka kuntien päätöksiä ohjaavassa maakuntakaavassa ranta-alue on merkitty tarkoitetuksi virkistyskäyttöön. Tontit rannalla olisivat hänestä virhe myös matkailun ja työpaikkojen näkökulmasta.

Olisiko järkevämpää käyttää rantoja luonto- ja elämysmatkailuun, joka houkuttelisi tänne matkailijoita ympäri vuoden? Matkailu toisi tuloja, se hyödyttäisi yrityksiä ja niihin syntyisi työpaikkoja. Sitä kautta voisimme ehkä saada tänne lisää vakituisia asukkaita, Rautsiala linjaa.”

”Koko kaavoitushankkeeseen kriittisesti suhtautuva Suvi Rautsiala piti koemarkkinointia rahan tuhlauksena.

Millaisen kuvan meistä antaa se, että yritämme koemielessä myydä jotain, mitä ei ole, eikä välttämättä tule koskaan olemaankaan, Rautsiala sanoo.”

Tässä linkki artikkeliin, joka kannattaa lukea kokonaan:

https://yle.fi/uutiset/3-11891186

Kuvassa on Hossukan luontopolun ”peikkometsää” 18.4.2021. Kuva ei ikävä kyllä pysty välittämään sitä tunnelmaa, joka on lintujen laulun täyttämässä keväisessä metsässä, mutta osa sen kauneudesta siitä ehkä välittyy.

(Tämä kirjoitus on julkaistu myös Facebooksivullani 20.4.2021)