Avainsana-arkisto: ranta

Lempukka, Hossukka, Malonsaaresta katsottuna.

Aloite Lempukan ja Hosseinlahden sekä lähisaarien kaavoittamiseksi luonnonsuojelualueeksi

Tänään 7.12.2021 kaupunginvaltuuston kokouksessa Imatran Sosialidemokraattinen ryhmä jätti alempana kuvatun aloitteen. Olen ollut laatimassa tätä aloitetta ja siihen tiivistyy paljon siitä työstä, jota olen alueen eteen tehnyt viime valtuustokaudesta asti. Minun tahtoni on sama kuin aloitteessamme eli Lempukan ja Hosseinlahden alue sekä lähisaaret tulee kaavoittaa luonnonsuojelualueeksi. Olen todella tyytyväinen tähän tekemäämme aloitteeseen ja uskon, että se lähettää vahvan viestin siitä, mitä meidän ryhmämme haluaa.

Aloite on luettavissa kokonaisuudessaan tässä alla sekä Imatran demarien kotisivuilla:

Lempukan ja Hosseinlahden alueen sekä Haapasaaren, Mikonsaaren ja Malonsaaren kaavoittaminen luonnonsuojelualueeksi kulttuurihistoriallisten arvojen, matkailun kehittämisen sekä imatralaisille tärkeän ulkoilualueen turvaamiseksi

Tiivistelmä aloitteesta:

Lempukan ja Hosseinlahden alueen muinaislöydöt ja läheisen Malonsaaren esinelöydöt tekevät alueesta kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävän. Imatralle sijoittuvan erä- ja luontokulttuurimuseon, Saimaa Geoparkin sekä Imatran veto- ja elinvoiman vuoksi sellaiset luontokohteet, jotka houkuttelevat matkailijoita Imatralle, tulee säilyttää rakentamattomina. Alue on myös Imatralaisille monin tavoin tärkeä ulkoilu- ja retkeilyalue.

Tässä aloitteessaan Imatran Sosialidemokraattinen ryhmä esittää, että Lempukan ja Hosseinlahden rannat ja metsäalueet sekä Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari kaavoitetaan tulevassa yleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi.

Lisäksi esitetään, että aluetta kehitetään jatkossa eteenpäin luonto- ja matkailukohteena sekä eri ryhmille sopivina ulkoilu- ja retkeilyalueena, luonto-, ympäristö-, liikunta-, vapaa-aika- ja kulttuuriarvot huomioiden. Ja että selvitetään, soveltuisiko Lempukan ja Hosseinlahden alue Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari mukaan lukien, kansalliseksi kaupunkipuistoksi.

Aloitteen sisältö:

Alueen arkeologiset selvitykset ja löydöt

Lempukan ja Hosseinlahden alueella toteutetuissa arkeologisissa selvityksissä ja inventoin-neissa on löydetty useita muinaisjäännöksiä ja vuoden 2021 inventoinnissa sieltä löytyi yksi aiemmin tuntematon löydös, jota ehdotetaan rekisteröitäväksi kiinteänä muinaisjäännöksenä. Alueeseen kuuluvasta Malonsaaresta on myös löytynyt merkittäviä esinelöytöjä kuten viskarit eli jäähokit, joita on pidetty merkkeinä vanhoista talvikulkuväylistä.

Lisäksi saaresta on löytynyt n. 1500 – luvulle sijoittuva puukonterä sekä toinen mahdollisesti rautakautinen veitsenterä. Näiden lisäksi etenkin Imatralle merkittävänä löytönä voidaan pitää myöhäisrautakautista keihäänkärkeä. Löydöt kertovat, että alueella on liikuttu, eletty ja metsästetty jo kauan.

Koska alueella on selvästi olemassa olevia muinaisjäännöksiä ja lähisaaresta on tehty todella merkittäviä löytöjä, on Lempukan ja Hosseinlahden alue sekä Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari ehdottomasti suojeltava niin, että alueella olevat muinaisjäännökset säilyvät ja siellä voidaan myös jatkaa tutkimuksia mahdollisten uusien löytöjen kartoittamiseksi.

Alueen merkitys matkailulle

Alueen kulttuurihistoriallinen arvo ja sen merkitys myös matkailulle, korostuu etenkin nyt, kun Imatralle on sijoittumassa valtakunnallinen erä- ja luontokulttuurimuseo. Museoprojektin kotisivuilla sanotaan mm. seuraavaa (29.11.2021):

“Imatra sijaitsee Suomen kolmanneksi merkittävimmän matkailualueen, Saimaan järvialueen lä-heisyydessä. Kaupunki toimii porttina Järvi-Suomen luonto- ja matkailukohteisiin. Alueen monipuoliset luontokohteet ja -palvelut ovat houkutelleet Imatralle niin valtakunnallisia kuin kansainvälisiäkin matkailijoita vuodesta toiseen kasvavassa määrin mm. kalastuksen, retkeilyn ja pyöräilyn saralla. Kaupunki on myös Suomen luonnonsuojelun alkukehto maan ensimmäisen luonnonsuojelualueen ansiosta.”

Imatra toimii myös keväällä 2021 Unesco Global Geopark – statuksen saaneen Saimaa Geopark – kohteen isäntäkuntana. Erä- ja luontokulttuurimuseon, Saimaa Geoparkin sekä Järvi-Suomen muiden luontokohteiden odotetaan lisäävän matkailua ja sitä kautta alueen veto- ja elinvoimaa. Museoprojektin kotisivuilla sanotaankin myös:

“Imatra profiloituu kansalliseksi luonto- ja matkailukaupungiksi aiempaa vahvemmin.”

Museon, Saimaa Geoparkin sekä Imatran veto- ja elinvoiman vuoksi onkin siis ehdottoman tärkeää säilyttää rakentamattomana sellaiset luontokohteet, jotka nimenomaan houkuttelevat matkailijoita saapumaan Imatralle ympäri vuoden. Asuinrakentamisen sijaan aluetta tuleekin kehittää luonto- ja matkailukohteena ja tätä kehitystyötä tukevat Lempukan ja Hosseinlahden sekä Malonsaaren alueella sijaitsevat valmiit ulkoilureitit, joihin kuuluvat myös Imatran kylpylän luontopolku ja E10 kaukovaellusreitti.

Erityisiä ja arvokkaita näistä reiteistä tekee se, että ne sijaitsevat rakentamattomalla, vanhan puuston ja monimuotoisen metsän sisältävällä alueella, Saimaan rannassa. Silti niille pääsee helposti, vaikka Kylpylältä kävellen. Lempukan ja Hosseinlahden ulkoilureitit tukevatkin hyvin Kylpylän sekä sataman alueen toimintaa ja toimivat houkuttimena luontoelämyksiä arvostaville matkailijoille.

Etelä-karjalan maakuntaohjelman mukaan Saimaa, luonto ja ympäristö ovat ainutlaatuinen resurssi elinkeinotoiminnassa ja virkistyskäytössä hyödynnettäviksi. Tätä resurssia meidän tulee vaalia myös Imatralla. Erä- ja luontomuseon yhtenä alustavana toimintana on kerrottu, että sen opastustoiminta tekee kumppanien tarjoamat luontopalvelut saavutettaviksi. Museo ja läheltä löytyvä rakentamaton luonto sekä Saimaa rantoineen avaavatkin monia mahdollisuuksia nykyisille ja uusille matkailuyrityksille. Lempukan ja Hosseinlahden rannat, metsät ja läheiset saaret Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari, ovatkin loistavia alueita monille luonnossa toteutettaville palveluille.

Alueen arvo Imatralaisille

Lempukan ja Hosseinlahden alue Malonsaari mukaan lukien, on myös Imatralaisille hyvin tärkeä ulkoilu- ja retkeilyalue. Alue soveltuu hyvin monenlaiseen ulkoiluun, retkeilyyn, marjastukseen, sienestykseen ja jopa polkujuoksuun sekä pyöräilyyn. Alueella vuonna 2021 tehty luontoselvitys toteaakin seuraavaa:

”Alueella on vahva reittiverkosto ulkoilijoille ja havainnoidun perusteella
se näyttää olevan runsaasti hyödynnetty.”

Rakentaminen tuhoaa väistämättä alueen luontoa ja muuttaa ulkoilureittejä huonompaan suuntaan, vaikka se yritettäisiinkin toteuttaa luontoa säästäen. On täysin eri kokemus liikkua yhtenäisen metsän halki kulkevalla ulkoilureitillä, kuin asuintalojen pirstomalla alueella. Näitä asuinalueiden halki kulkevia ulkoilureittejä Imatralla on jo useita, joten tarvetta nimenomaan Lempukan ja Hosseinlahden kaltaiselle metsäiselle alueelle, joka kuitenkin soveltuu hyvin monen tasoisille liikkujille, on selvästi olemassa.

Jos Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari tullaan yhdistämään Ukonniemen monikäyttöreitistö-hankkeessa tehdyn selvityksen suosittelemilla ponttoonisilloilla, alueen ulkoilureittien arvo nousee vielä nykyisestäänkin.

Muun muassa edellä esitettyjen asioiden vuoksi Imatran Sosialidemokraattinen ryhmä esittää, että

• Lempukan ja Hosseinlahden rannat ja metsäalueet sekä Haapasaari, Mikonsaari ja
Malonsaari kaavoitetaan tulevassa yleiskaavassa luonnonsuojelualueiksi.

• Lempukan ja Hosseinlahden sekä Haapasaaren, Mikonsaaren ja Malonsaaren aluetta kehitetään eteenpäin luonto- ja matkailukohteena sekä eri ryhmille sopivina ulkoilu- ja retkeilyalueena, luonto-, ympäristö-, liikunta-, vapaa-aika- ja kulttuuriarvot huomioiden.

• Selvitetään soveltuisiko Lempukan ja Hosseinlahden alue Haapasaari, Mikonsaari ja Malonsaari mukaan lukien, kansalliseksi kaupunkipuistoksi.


Lisäperusteluja asialle (julkaistu Facebooksivullani 17.12.2021)

Lempukka-Hosseinlahti luontoselvityksen Liite 1 pitää sisällään selvitysalueella havaitut lintulajit. Vuoden 2021 selvityksessä havaittiin lintuja mm. seuraavasti:

Erittäin uhanalainen:
hömötiainen
Vaarantunut:
haarapääsky, harmaalokki, naurulokki, töyhtötiainen
Lintudirektiivin I-liite:
kalatiira, kuikka, pikkusieppo, teeri

”Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien lintulajien suojelua EU:ssa. Sen tavoitteena on lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, lajien hoitaminen ja sääntely sekä antaa säännökset lajien hyödyntämisestä. Suojelu kattaa linnut, niiden munat, pesät sekä elinympäristöt.”

” Lintudirektiivin I-liite: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000 -alueverkosto).”

(Lähde: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/luonto_ja_lintudirektiivien_lajit)

Jo näiden havaintojen perusteella, Lempukan ja Hosseinlahden alue lähisaarineen on syytä kaavoittaa luonnonsuojelualueeksi.

Alueella havaittiin lisäksi silmälläpidettäviä lajeja seuraavasti:
härkälintu, isokoskelo, närhi, tukkakoskelo, västäräkki

Tutustu tarkemmin selvitykseen sekä liitteeseen kaupungin kotisivuilla:
->https://www.imatra.fi
-> Asuminen ja ympäristö
-> Kaavoitus
-> Lempukka-Hosseinlahden selvitykset 2021

Vuoden 2017 vaalien ehdokaslehden artikkelini: Ranta – vai rantatontti

Tämän tekstini lopussa olevan artikkelin olen kirjoittanut 16.3.2017 ja se julkaistiin Imatran SDP:n vaalilehdessä. Haluan jakaa artikkelini tänne, vaikka tilanne sote – ja maakuntauudistuksen osalta onkin mennyt hieman toisin kuin silloin oletettiin. (Sote-uudistuksesta löydät lisätietoa täältä: https://soteuudistus.fi )

Aihe on kuitenkin edelleen ajankohtainen, etenkin Imatran rantarakentamisen osalta ja myös siksi, että näillä näkymin kuntavaalit tullaan pitämään keväällä 2021. Myös silloin on tärkeää miettiä, mitä asioita oma ehdokas tulee ajamaan, jos tulee valituksi esimerkiksi kunnanvaltuustoon. Itse päätin lähteä ehdokkaaksi tuleviin vaaleihin eniten juuri siksi, että haluan edelleen olla puolustamassa kotiseutuni rantoja rakentamiselta, aivan kuten edelliselläkin kerralla.

Imatralla ollaan valmistelemassa ja laatimassa uutta yleiskaavaa, joka vaikuttaa vahvasti siihen, mihin kaavoitetaan esimerkiksi asuinalueita. (Tutustu aiheeseen kaupungin sivuilla:
Imatran yleiskaava 2040 )
Tähän liittyen kaupunginhallitus käynnisti vuonna 2020 koemarkkinoinnin tonteista, jotka sijoittuisivat Saimaan rannalle. Nämä alueet ovat kuitenkin erittäin tärkeitä virkistysalueita ja niitä käyttävät niin matkailijat kuin kuntalaisetkin. Lisäksi alueilla on monenlaisia luonnonsuojelullisia arvoja.

Olisi suuri virhe tuhota nämä alueet mahdollistamalla rakentaminen rantaan tai sen lähelle, sillä kerran kaadettu metsä ja myllätty maa on iäksi tuhoutunut. Eikä toisen tontille tai pihapiiriin ole muilla asiaa, jolloin tuhottaisiin myös hienot, vanhan metsän keskellä kulkevat nykyiset ulkoilureitit. Ennemminkin näitä alueita tulisi kehittää luontoa kunnioittaen niin, että matkailijat ja asukkaat voisivat nauttia niistä entistä enemmän. Itse kannatan myös Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n tekemän Imatran ympäristövastuullisen yleiskaavan huomioimista kaavoitustyössä. (Lue lisää: https://www.sll.fi/imatra/2020/03/09/ymparistovastuullisuutta-imatran-yleiskaavaan )

Lopulta äänestäjät ovat avainasemassa siinä, miten Imatran rannoille käy. Ota siis selvää mitä oma ehdokkaasi asiasta ajattelee ja ennen kaikkea, mikä hänen puolueensa kanta asiaan on. Ranta – vai rantatontti, sinä päätät.

Vuonna 2017 kirjoittamani artikkeli:

Ranta vai rantatontti – kuka päättää ja valvoo maakuntauudistuksen jälkeen?

Kunta päättää itse siitä, miten se kaavoittaa ja ohjaa kunnan maankäyttöä ja minkälaisia virkistysmahdollisuuksia, asuinalueita ja palveluita se tarjoaa. Valtio taas on ELY-keskusten asiantuntijoiden avulla pitänyt huolta kaavoituksen laadusta, laillisuudesta ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisesta. Maakuntauudistus tuo kuitenkin näillä näkymin muutoksia tähän vuoden 2019 alusta, jolloin ELY-keskukset hajotetaan ja kaavoitusta valvoneet asiantuntijat siirretään uusiin maakuntiin.

Maakunnat saavat myös laissa alueellisia kehittämistehtäviä, elinkeinojen edistämisen tehtäviä ja vallan alueiden käytön ohjaukseen ja suunnitteluun. Jatkossa kaavoittajat tulevat valvomaan itse itseään ja myös vahvistavat itse tekemänsä kaavat valtiosta riippumattomana. Näin kuntien vastuu maankäytöstä kasvaa. Samalla kasvaa myös päättäjien vastuu siitä, miten nämä asiat hoidetaan.

Kunnissa päätetään muun muassa virkistysalueista ja rannoista, kunnan metsien hoidosta, energiaratkaisuista, ilmastoystävällisten liikennemuotojen suosimisesta ja monesta muusta ympäristöön ja luontoon liittyvästä asiasta. Tulevat päättäjät tekevät päätökset siis myös siitä, halutaanko esimerkiksi rannat kaavoittaa rantatonteiksi vai jätetäänkö ne kaikkien yhteisiksi virkistysalueiksi.

Lähivirkistysalueet ovat tutkitusti tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille. Imatran keskeisimpiin virkistys- ja ulkoilualueisiin kuuluvat ranta-alueet Saimaalla sekä Immalanjärvellä, Vuoksen rannat, Lammassaaren-Ukonniemen ulkoilualue venesatamineen ja uimarantoineen sekä Saimaan saaret. Vaikka rantatonttien kaavoitus näille alueille olisikin ehkä taloudellisesti houkuttelevaa, tärkeämpää on kuitenkin turvata se, että jatkossakin nämä tärkeät alueet säilyvät kaikkien kuntalaisten yhteisinä virkistysalueina. Äänestämällä ympäristöarvoja sekä kaavoitusasioita ymmärtävää ehdokasta äänestät myös virkistysalueiden säilymisen puolesta.

Imatralla 16.3.2017 Suvi Rautsiala”