Maanantaina 23.1.2023 Imatran kaupunginvaltuustolle esiteltiin vuoden 2022 ilmastotoimenpiteiden raportti sekä suunnitelma vuodelle 2023. Mukana oli monenlaisia toimenpiteitä, mutta nostan esille yhden itselleni tärkeimmistä. Dokumentin sivulla 9 (Kaupunkikehityksen toimenpiteet) sanottiin seuraavaa otsikon Toimenpiteiden tila joulukuussa 2022 – alla:
”1121 Lempukka-Hosseinlahden asemakaavatyötä ei aloiteta eikä sitä lisätä vuosien 2022–2024 kaavoitusohjelmaan.”
Eli nyt on huomattu, että ei ole järkevää myöskään ilmastotyön näkökulmasta lähteä laajentamaan asemakaavaa tuolle alueelle. Kaupunkia tuleekin päinvastoin tiivistää, jotta voimme vähentää liikenteen aiheuttamia päästöjä ja sitä kautta pyrkiä paremmin saavuttamaan tavoitteemme hiilineutraalista Imatrasta vuonna 2030. Liikenne kun on edelleen kaupunkimme suurimpia päästöjen aiheuttajia. ”Imatran KHK-päästöt vuonna 2020 olivat 110,8 ktCO2e, jotka aiheutuivat liikenteestä (35 %), rakennusten lämmityksestä (29 %) kulutussähköstä (10 %), jätteiden käsittelystä (6 %), työkoneista (6 %), F-kaasuista (6 %), teollisuudesta (4 %) ja maataloudesta (3 %).”
Artikkelin alkuperäinen kuva on kuvankaappaus Imatran kaupungin tekemästä valtuuston kokouksen livelähetyksestä. Kuva on otettu kohdasta, jossa pidän puheenvuoron liittyen tähän aiheeseen. Puheenvuoroni alkaa tallenteessa kohdassa 52.19. Tallenne löytyy Imatran kaupungin YouTube-kanavalta kohdasta Live niin kauan kuin se on katsottavissa: Imatran kaupungin YouTube Live Streams
Tämä kirjoitus on julkaistu Facebooksivullani 10.8.2021:
Minkä ikäinen sinä olet vuonna 2030? Minä täytän silloin 55. Tänä vuonna koulunsa aloittavat lapset täyttävät silloin 16 vuotta. Vaikka tekisimme mitä, niihin aikoihin eli 2030-luvun alkupuolella maapallon lämpötila on noussut 1,5 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. (Lähde: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuudes-arviointiraportti )
No mitä se sitten merkitsee, mitä väliä sillä on?
Tällä hetkellä lämpenemistä on tapahtunut 1,1 astetta pääosin ihmisen toiminnasta johtuen. Mitä enemmän maapallon ilmasto lämpenee, sitä enemmän alkaa esiintyä helleaaltoja, rankkasateita, tulvia, kuivuutta ja trooppisia myrskyjä. Näiden tuhoista olemme jo tänä vuonna saaneet nähdä paljon esimerkkejä ympäri maailmaa. Jopa meillä täällä Suomessa koettiin äskettäin suuri maastopalo, jossa paloi lähes 300 hehtaaria metsää [KOMMENTTI 21.8.21: Myöhemmin tarkentui, että maastoa paloi n. 227 hehtaaria, jolloin Muhoksella 2020 tapahtunut palo on hehtaarimäärältään suurempi eli n. 250 hehtaaria]. Osa muutoksista on peruuttamattomia, kuten merenpinnan nousu, joka jatkuu vaikka lämpötilan nousu saataisiin pysäytettyä 1,5 asteeseen.
Siis äärimmäisiä helteitä, kuivuutta, maastopaloja, rankkasateita, tulvia, myrskyjä…sitäenemmän, mitä enemmän ilmasto lämpenee.
1,5 asteen lämpeneminen on käytännössä jo varmaa, mutta entä jos lämpenemistä tapahtuu vielä sitäkin enemmän? Jos emme nyt tee asialle tehokkaasti mitään? Silloin kaikki tuo lisääntyy moninkertaisesti ja seuraukset pahenevat. Joistakin paikoista tulee elinkelvottomia, meren pinta nousee vieläkin nopeammin, vesivarat hupenevat, metsät ja maastot palavat, kesistä tulee sietämättömän helteisiä ja talvista sateisia, tauteja levittävät hyönteiset siirtyvät uusille alueille, ruoantuotanto vaikeutuu, energiantuotanto vaikeutuu, pakolaisten määrä nousee, kasveja ja eläimiä kuolee sukupuuttoon jne. jne.
Onko se sellainen maailma, jossa sinä haluat elää ja vanheta? Onko se maailma, jossa haluat lasten ja nuorten kasvavan?
Minä haluaisin elää siinä maailmassa, jossa lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen. Siinä voisi ehkä vielä elää jotenkin hyvän elämän. Nyt vain mietin kiivaasti sitä, mitä tälle asialle voisi tehdä.
Kuntapäättäjänä tehtäväni on tietysti huolehtia siitä, että meillä Imatralla tehdään kaikki toimenpiteet, joilla ilmastonmuutosta voi hillitä. Meillä on kaupunkina tavoitteena saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä (lue lisää: https://www.imatra.fi/ilmastoteot ). On paljon meistä päättäjistä kiinni, voimmeko saavuttaa tuon tavoitteen vai emme.
Yksilönä taas pyrin tekemään ilmastoystävällisiä valintoja elämässäni aina kun voin. Minulle esimerkiksi kasvisruokavalio on yksi tapa toimia ilmasto- ja eläinystävällisesti. Tuen myös järjestöjä, jotka tekevät työtä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja luonnon suojelemiseksi. Monia asioita voisin tehdä vielä paremminkin, mutta vaikka miten olisi huolissaan tulevasta, on joskus pakko myöntää myös oma rajallisuutensa siinä, mihin pystyy.
Jos sinä nyt mietit mitä voisit tehdä, ilmasto.opas.fi– sivusto on listannut useita tapoja pienentää hiilijalanjälkeä. Ehkä löydät listalta jotain, jota voisit alkaa toteuttaa omassa elämässäsi?
Merkittävimpiä tapoja pienentää hiilijalanjälkeä:
Liikkuminen Henkilöauton korvaaminen joukkoliikenteellä ja pyöräilyllä Auton vaihtaminen vähäpäästöisempään Kimppakyydit Lentämisen välttäminen Etätyö ja verkkoasiointi
Ruoka Lihan ja maitotuotteiden käytön vähentäminen ja korvaaminen kasvisvaihtoehdoilla ja kestävästi pyydetyllä tai kasvatetulla kalalla Juuresten ja avomaalla viljeltyjen kasvisten suosiminen kasvihuonevihannesten sijaan Ruokahävikin minimoiminen
Asuminen Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmön ja sähkön käyttö Lämpöpumppujen käyttö lämmityksessä Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Pienempi asuintila henkilöä kohti Alempi sisälämpötila Kuuman veden ja sähkön käytön vähentäminen
Tavarat ja palvelut Tavaroiden käyttöiän pidentäminen korjaamalla ja muokkaamalla Tavaroiden jakaminen ja yhteiskäyttö Kierrätetyistä ja vähäpäästöisistä materiaaleista valmistetut tuotteet (Lähde: https://ilmasto-opas.fi/…/kotitalouksien-kulutuksella-on… )
Voit myös tehdä jotain näistä: Vaadi päättäjiltä vahvoja ilmastotoimia. Tarkista vaaliehdokkaasi ilmastokannat, kirjoita mielipidekirjoitus. osallistu paikkakuntasi ilmastoaiheiseen tapahtumaan tai liity ympäristöjärjestöjen vapaaehtoisiin. (Lähde: https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos )
Ps. Jos mietit miksi Suomen pitäisi tehdä ilmastotekoja, vastauksia löytyy mm. täältä: https://www.unicef.fi/…/4-syyta-miksi-myos-suomen-pitaa…/ Itse ajattelen niin, että vasta kun on itse valmis tekemään sen minkä voi, samaa voi toivoa myös muilta.
Ja ehkä tätä voisi lähestyä senkin ajatuksen kautta, että jos esimerkiksi kirkkovenettä ei souda kukaan, se ajelehtii sinne mihin virta vie. Mutta jos veneessä vaikka muutamakin soutaa, vene joko pysyy paikoillaan tai liikkuu siihen suuntaan mihin halutaan. Ja joka tapauksessa tulos on parempi, kuin jos kukaan ei souda.
Kuva 1. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut tästä lähes kaiken. 1,5 asteen lämpenemisen taso saavutetaan 2030-luvun alkupuolella kaikissa skenaarioissa.Kuva 2. Ilmastonmuutos näkyy maalla, merissä ja ilmakehässä. Jo tapahtuneet muutokset jatkuvat ja osa niistä jatkuu peruuttamattomasti tulevien vuosisatojen tai tuhansien ajan.Kuva 3. Muutokset ilmastojärjestelmässä ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita.Kuva 4. Nettonollapäästöt täytyy saavuttaa vuosisadan puoliväliin mennessä.Kuva 5. Lämpenemisen riskit ja vaikutukset kertautuvat ilmaston lämmetessä. Vahinkoa aiheuttavia sääilmiöitä esiintyy sitä useammin, mitä enemmän maapallon keskilämpötila nousee.
