Kaupunginvaltuusto käsitteli tänään kokouksessaan mm. vuoden 2025 tilinpäätöstä ja pidin puheen Elinkeino- ja kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtajan ominaisuudessa. Alla pitämäni puhe:
”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut osallistujat.
Vuosi 2025 oli Imatran kaupungin organisaatio ja konsernirakenneuudistuksessa syntyneen Elinkeino- ja kaupunkiympäristölautakunnan ensimmäinen toimintavuosi. Uudistuksessa muodostuneista kuudesta vastuualueesta lautakunta vastaa kahdesta eli elinkeino- ja maankäyttö sekä kaupunkiympäristö -vastuualueiden toiminnasta.
Edellistä vuotta voisikin sanoa uudistusten vuodeksi, sillä vuoden alussa aloitti toimintansa myös Etelä-Karjalan työllisyysalue, jolloin lakisääteiset työvoimaviranomaisen palvelut siirtyivät sen vastuulle. Tämän uudistuksen toteutuksen riskit myös realisoituivat, kun heikko työmarkkinatilanne ja korkea työttömyysaste kasvattivat etuuskuluja.
Vuoden aikana toteutuneisiin uudistuksiin kuului myös Imatran Seudun Kehitysyhtiön ja kaupungin yritys- ja työvoimapalvelujen muutto yhteisiin toimitiloihin ElinvoimaHUB-konseptoinnin myötä. Muuton ansiosta yhteistyö on tiivistynyt ja tiloissa on voitu järjestää tapahtumia, jotka tukevat työnantajien ja työnhakijoiden tarpeita.
Lisäksi vuosi 2025 toi uudistuksia myös rakennusvalvontaan uuden Rakentamislain tullessa voimaan vuoden alussa.
Uudella konsernirakenteella toimiminen näkyi Maankäyttö, kaavoitus ja maaomaisuuden hallinnan palvelualueella tiiviimpänä yhteistyönä mm. Imatran Seudun Kehitysyhtiön ja Mitra Managementin kanssa. Uudistus toi myös matkailun ja markkinoinnin tarpeet lähemmäksi toimintaa, joka näkyi mm. Ukonniemen alueen retkeilyreittien kehittämisenä.
Palvelualueen sisäistä toimintaa kuormittivat viime vuonna resurssivajeet kaavoituksessa, paikkatiedossa ja metsätalouden hallinnassa. Tilanne korjaantui, kun kaavoittajan ja paikkatietoinsinöörin virat saatiin täytettyä ja metsäomaisuuden hoitoon hankittiin asiantuntija konsulttisopimuksella.
Myös Kaupunki-infran vastuualueet muuttuivat vuoden alussa ja uusi kaupungininsinööri aloitti virassa huhtikuussa. Alkuvuoden resurssivaje vaikuttikin osaltaan tiettyjen investointien toteuttamiseen.
Vuoden aikana kohdattiin myös sääolosuhteiden aiheuttamia haasteita niin talvi- kuin kesäkunnossapidossa. Liukkaudentorjunta, hulevesien hallinta sekä bussipysäkkeihin ja liikennemerkkeihin kohdistunut ilkivalta työllistivät kunnossapitoa.
Vuoden aikana saatiin kuitenkin paljon aikaan.
Kaavoituksen osalta yksi vuoden merkittävimmistä saavutuksista oli lähes kokonaan lainvoiman saanut koko kaupungin kattava yleiskaava. Lisäksi myös muun muassa Väärätalon asemakaava sai lainvoiman vuoden 2025 aikana.
Vuoden aikana kaupungin työllisyyspalveluissa järjestettiin erilaisia korttikoulutuksia ja osatutkintoja, jotka ovat parantaneet asiakkaiden työelämävalmiuksia ja työllistymismahdollisuuksia. Lisäksi kaupunki tarjosi työkokeilupaikkoja eri yksiköissä. Työkokeilijoiden määrä onkin kasvanut huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna. Työllisyyttä edistettiin eri tavoin myös yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Kaupunki-infran suurimpina investointeina toteutuivat kunnossapitoon liittyvät asfaltointi- ja katuvalo-ohjelmat, Napinkulman aukion rakentaminen sekä Keskuskadun alikulkukäytävän peruskorjaus. Lisäksi jatkettiin Meltolan aluesaneerausta sekä toteutettiin useita pienempiä liikenneturvallisuuteen, valaistukseen, viheralueisiin ja hulevesien hallintaan liittyviä toimenpiteitä.
Imatran Veden toiminnassa yksi keskeisistä painopisteistä oli etäluettavien vesimittareiden käyttöönoton jatkaminen. Vuoden lopussa jo yli 90 prosenttia vesimittareista olikin jo etäluennan etäluennan piirissä. Samalla jatkettiin viemäriverkoston saneerausta kaivamattomilla menetelmillä sekä valmisteltiin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma ja päivitettiin talous- ja jäteveden toiminta-alueet.
Kun katsotaan tilinpäätöksessä esiteltyjä strategisia tavoitteita ja niiden toteutumista, on hyvä huomioida muutamia asioita.
Elinkeino ja maankäyttö vastuualueen strategisten tavoitteiden osalta uusien teknologioiden sijoittumismahdollisuuksia onnistuttiin edistämään osittain. Nyt myös tiedämme, että Suomen Yrittäjien ja Taloustutkimuksen kuntabarometrin tulos parani aavistuksen edellisestä, vaikka asetettua tavoitetta ei saavutettukaan. Työ näiden eteen jatkuu kuitenkin vahvasti edelleen.
Yhtenä tavoitteena ollutta asuntopoliittisen ohjelman päivitystä taas ei toteutettu siksi, että sen valmistelussa haluttiin huomioida paremmin kaupungin uuden strategian tavoitteet. Ohjelman lähtökohdista pidettiin kuitenkin lautakunnan miniseminaari lokakuussa ja sen työstäminen käynnistyy nyt kesäkuussa yhdessä maapoliittisen ohjelman kanssa.
Kaupunkiympäristö – vastuualueella strategisista tavoitteista tiedolla johtamisen tavoitteet saavutettiin täysin. Myös Hulevesien osalta käytännössä tavoite saavutettiin viime vuonna, mutta koska valmis hulevesiohjelma hyväksyttiin lautakunnassa vasta tämän vuoden tammikuussa, se näkyy tilinpäätöksessä osittain toteutuneena.
Kuten alussa totesin, vuosi 2025 tuntui olevan uudistusten vuosi. Uudistuminen jatkuu varmasti myös tänäkin vuonna, sillä lopultahan ainoa pysyvä asia elämässä on juuri muutos. Haluankin nyt lopuksi kiittää kaikkia teitä työntekijöitä, viranhaltijoita, yhteistyökumppaneita ja luottamushenkilöitä tekemästänne hyvästä työstä kaikkien näiden uudistusten keskellä. Kiitos.”