Maanantaina 23.1.2023 Imatran kaupunginvaltuustolle esiteltiin vuoden 2022 ilmastotoimenpiteiden raportti sekä suunnitelma vuodelle 2023. Mukana oli monenlaisia toimenpiteitä, mutta nostan esille yhden itselleni tärkeimmistä. Dokumentin sivulla 9 (Kaupunkikehityksen toimenpiteet) sanottiin seuraavaa otsikon Toimenpiteiden tila joulukuussa 2022 – alla:

”1121 Lempukka-Hosseinlahden asemakaavatyötä ei aloiteta eikä sitä lisätä
vuosien 2022–2024 kaavoitusohjelmaan.”

Eli nyt on huomattu, että ei ole järkevää myöskään ilmastotyön näkökulmasta lähteä laajentamaan asemakaavaa tuolle alueelle. Kaupunkia tuleekin päinvastoin tiivistää, jotta voimme vähentää liikenteen aiheuttamia päästöjä ja sitä kautta pyrkiä paremmin saavuttamaan tavoitteemme hiilineutraalista Imatrasta vuonna 2030. Liikenne kun on edelleen kaupunkimme suurimpia päästöjen aiheuttajia.
”Imatran KHK-päästöt vuonna 2020 olivat 110,8 ktCO2e, jotka aiheutuivat liikenteestä (35 %), rakennusten lämmityksestä (29 %) kulutussähköstä (10 %), jätteiden käsittelystä (6 %), työkoneista (6 %), F-kaasuista (6 %), teollisuudesta (4 %) ja maataloudesta (3 %).”

Voit lukea raportin/suunnitelman kokonaisuudessaan täältä: Imatran ilmasto- toimenpiteiden vuosikello – Vuosiraportti joulukuu 2022 ja suunnitelma 2023

Artikkelin alkuperäinen kuva on kuvankaappaus Imatran kaupungin tekemästä valtuuston kokouksen livelähetyksestä. Kuva on otettu kohdasta, jossa pidän puheenvuoron liittyen tähän aiheeseen. Puheenvuoroni alkaa tallenteessa kohdassa 52.19. Tallenne löytyy Imatran kaupungin YouTube-kanavalta kohdasta Live niin kauan kuin se on katsottavissa: Imatran kaupungin YouTube Live Streams